___             _              _
      / _ \ _ __   ___| |_ _   _ ___ | |___   __
     | | | | '_ \ / _ \ __| | | / __|| __\ \ / /
     | |_| | |_) |  __/ |_| |_| \__ \| |_ \ V / 
      \___/| .__/ \___|\__|\__,_|___(_)__| \_/  
           |_|
                Oivalla, opi, onnistu...kyllä sä osaat!


  +-------------------------------------------------------+
  |      Katselet Opetus.tv:n chat-historiatiedostoa      |
  +-------------------------------------------------------+
  |      Web-osoite:   http://opetus.tv/chat              |
  |      IRC-kanava:   #opetus.tv @ irc.quakenet.org      |
  +-------------------------------------------------------+


16:46 < abina> no höh ei tänne taidakaan tulla ketään muita :D
16:54 <@jberg> morjes abina
16:54 <@jberg> katotaan ketä tulee
16:55 < OpeRiikka> Paikalla ollaan, eli kaikki biologiaan liittyvät kysymykset
                   ovat tervetulleita.
16:58 <@jberg> eipä ainakaan hirveesti oo vielä porukkaa
16:58 < abina> homeoottiset geenit voisit selittää.. tavallaa ymmärrän mut
               tavallaan sit en :D
17:00 <@jberg> riikka vastailee ihan just :)
17:01 < OpeRiikka> Eli verrattuna geeneihin, jotka säätelevät yhden
                   ominaisuuden toimintaa, homeoottisilla geeneillä on yksilön
                   kehityksessä suurempi rooli. Homeoottiset geenit säätelevät
                   kokonaisten elinten tai esim. raajojen kehitystä
                   säätelemällä toisten geenien toimintaa.
17:02 <@jberg> tervetuloo ane__
17:03 < ane__> kiitoskiitos.
17:03 <@jberg> abina kysyi homeopaattisista geeneistä äsken
17:04 < OpeRiikka> Toisin sanoen tarvitaan homeoottisten geenien säätelyä
                   valvomaan esim. raajan  erilaistumista (--> raajan
                   erilaistumiseen vaikuttavia geenejä).
17:04 <@jberg> ja OpeRiikka vastasi:
17:04 <@jberg> Eli verrattuna geeneihin, jotka säätelevät yhden ominaisuuden
               toimintaa, homeoottisilla geeneillä on yksilön kehityksessä
               suurempi rooli. Homeoottiset geenit säätelevät kokonaisten
               elinten tai esim. raajojen kehitystä säätelemällä toisten
               geenien toimintaa.
17:05 < OpeRiikka> Jos mutaatioita tapahtuu homeoottisissa geeneissä,
                   vaikutukset ovat usein huomattavasti muita geenejä suuremmat.
17:05 < ane__> mä haluaisin kysyä lisääntymistavoista: mitä eroa on
               kuroutumisella ja silmikoitumisella?
17:06 < abina> sit toinen juttu, jota vois vähän valottaa on yksilönkehitys..
               ymmärrys loppuu alkiorakkulaan ja kirja on mun mielestä vähän
               epäselvää luettavaa nuiden alkionystyjen ja -levyjen osalta.
17:07 <@jberg> ane__ ja abina, OpeRiikka kirjoittelee vastauksia juuri
17:11 <@jberg> mitä kaikkia aineita kirjotatte ane__ ja abina ?=
17:12 < OpeRiikka> Silmikoituminenhan on hiivasienillä, alkeiseliöillä ja
                   kasveilla tapahtuvaa lisääntymistapa, jossa emoyksilön
                   pintaan muodostuu yksilöiksi kehittyviä silmuja, jotka
                   irtoavat emosta tai jäävät siihen kiinni. Toisaalta myös
                   viruspartikkelit poistuvat isäntäsolusta silmikoitumalla.
17:14 < ane__> kirjoitan nyt syksyllä bilsan ja enkun. viime keväänä kirjotin
               yh:n, pitkän matskun ja äikän. lakki tulee nyt syksyllä
17:14 <@jberg> ane__: ok
17:14 <@jberg> olitko tyytyväinen keväällä tuloksiin?
17:16 < ane__> osittain ja osittain en:D äikkä meni täydellisesti, matikassa
               ylitin itseni ja yhssa tein typerän virheen, enkä saanut
               tavoittelemaani arvosanaa - vastasin tehtävään josta luulin
               tietäväni, mutta käsitin tuottavuuden väärin
17:18 <@jberg> OpeRiikka tarkistaa kuroutumiseen liittyviä yksityiskohtia
17:18 < OpeRiikka> Silmikoinnilla siis syntyy pullistuma, johon siirtyy
                   mitoosin kautta syntynyt toinen kromosomisto. Tämän jälkeen
                   pullistuma kuroutuu irti omaksi pikkusolukseen.
17:19 < OpeRiikka> Eli siis liittyvät toisiinsa ja esim. hiivasolujen
                   lisääntymiseen, ja silmikointia seuraa koroutuma.
17:20 < ane__> onko ne siis sama asia?
17:21 <@jberg> (abina: OpeRiikka vastaa yksilönkehitykseen liittyvään
               kysymykseen hetken päästä)
17:22 < OpeRiikka> Ei, vaan silmikoinnissa tapahtuu nimenomaan tuman
                   jakautumisen jälkeinen kromosomiston jakaminen uuteen
                   yksilöön. Kuroumassa uusi yksilö sitten erotetaan
                   edellisestä yksilöstä, kun silmikoinnissa ne ovat vielä
                   kiinni toisissaan. Selvensikö yhtään?
17:23 < OpeRiikka> Ja sitten abinalle: Alkiorakkulassa on jo useita soluja, ja
                   tässä vaiheessa solujen erilaistuminen alkaa.
17:24 < OpeRiikka> Alkiorakkulan solut järjestyvät sisä- ja ulkokerrokseksi, ja
                   väliin jää ontelo.
17:24 < OpeRiikka> Ulkokerroksen avulla tapahtuu kohdun limakalvoon
                   kiinnittyminen.
17:26 < ane__> Joo, pari kertaa piti lukea, nyt taisin ymmärtää
17:26 < OpeRiikka> Ulkokerroksesta syntyvät lisäksi sikiöajan eri kalvot
                   (vesikalvo, suonikalvo ja ruskuaispussi). Kun ulkokalvosta
                   syntynyt suonikalvo työntyy kohdun limakalvoon, alkaa
                   kehittyä istukka.
17:27 < OpeRiikka> Alkiorakkulan sisäkerroksen sisäsolumassasta syntyy sitten
                   alkiolevy, joka puolestaan jakautuu kolmeksi kerrokseksi.
17:27 < OpeRiikka> Sisäkerroksesta kehittyy lopulta hengitys- ja
                   ruuansulatuselimistö.
17:28 < OpeRiikka> Keskikerroksesta kehittyy ruumiinontelo,
                   verenkiertoelimistö, sukuelimet ja tuki-ja lihaskudos.
17:28 < abina> eli sisäkerroksesta kehittyy ite alkio?
17:28 < OpeRiikka> Kyllä, juuri näin!
17:28 < OpeRiikka> Ulkokerroksesta kehittyy iho ja hermosto.
17:30 < OpeRiikka> Suurimpana pointtina on siis ymmärtää, että erikoistumisen
                   alkaessa tulee ensimmäinen jako sisä- ja ulkokerrokseen,
                   josta sisäkerros jatkaa erikoistumista erilaisiksi
                   kudoksiksi, ja ulkokerros kalvorakenteiksi ja istukaksi.
17:31 < abina> mutta kirjasta saa sellasen käsityksen, että koko homma menee
               kokonana kohdun limakalvon sisään... et painautuuko se eka sinne
               sisään kokokaan ja kasvaessa tavallaan venyttää sitä kohtuun
               päin? =D
17:32 [Users #opetus.tv-biologia]
17:32 [@jberg] [ abina] [ ane__] [ Hellsla] [ OpeRiikka]
17:32 < abina> niin, että se kohdun limakalvo sit viimein ympäröi alkiota
17:35 < OpeRiikka> Kyllä, eli alkiorakkula menee äidin limakalvon sisään
                   (verrataan kirjallisuudessa pahalaatuisen kasvaimen
                   kudokseen tunkeutumiseen).
17:37 < OpeRiikka> Istukan alkionpuoleinen solukerros muodostuu siis
                   ulkokerroksen soluista. Istukan äidinpuoleinen osa muodostuu
                   kohdun limakalvon soluista.
17:38 < abina> ok, nyt selkis paremmin :)
17:38 < ane__> sitten mulla ois kysymys eliöiden luokittelusta: mitä siitä
               pitää osata? me käytiin se huonosti koulussa läpi, enkä oo
               koskaan sisäistänyt sitä. minkälaisia tehtäviä siitä on, mitä
               niissä pitää osata? ja pitääkö tunnistaa nivelmadot, nilviäiset
               yms., mitä mikin on?
17:39 < abina> entäs miten geeni aktivoituu? tarvitaanko aina säätelyproteiinit?
17:42 < OpeRiikka> Viime vuosina on useamman kerran tullut jonkinlaista
                   kysymystä eliökunnan luokittelusta. Kannattaa opetella
                   luokittelusta tietysti kunnat (kasvit, eläimet, sienet ym. )
                   ja niiden tyypilliset ominaisuudet (suvutun/suvullinen
                   lisääntyminen, tumallinen/esitumallinen...).
17:44 < abina> niin ja sit vielä, että mitä juuripaineella tarkoitetaan?
17:45 < OpeRiikka> Kasveista ja eläimistäkin voi hyvinkin tulla jotain
                   kysymistä, ja ne kannattaa opetella pääjaksotasolle
                   (selkäjänteiset, polttiaiseläimet) siltä osin, kun
                   kirjasarjat niitä ottavat esille. Eli kannattaa panostaa
                   tuntomerkkeihin (symmetrisyys, solujen erikoistuminen,
                   lisääntymistavat ym.), sillä niiden kysyminen on ollut
                   jossakin muodossa suhteellisen yleistä viime vuosina.
17:48 < OpeRiikka> Geenien säätelystä: Minulle ei ole ainakaan tullut vastaan
                   poikkeusta, jossa geenin aktivoituminen alkaisi ilman
                   säätelyalueen vaikutusta.
17:48 [Users #opetus.tv-biologia]
17:48 [@jberg] [ abina] [ ane__] [ Hellsla] [ OpeRiikka]
17:49 < abina> miten geenin aktivoiminen siis etenee eli mikä saa
               sääteyproteiinit tarttumaan tietylle säätelualueelle?
17:50 < ane__> muakin on toi geenin aktivoituminen ihmetyttänyt, kun kirjassa
               kerrotaan vaan, että jos solussa tarvitaan jotain proteiinia,
               niin se geeni, jossa rakennustieto on, aktivoituu. aktivoituuko
               se siis säätelyproteiineilla, ja mitä ne ovat?
17:53 < OpeRiikka> Eli siis geenien varsinaista koodattavaa jaksoa ennen
                   DNA:ssa on säätelyalue, johon kuuluu tehostajajaksoja sekä
                   promoottori.
17:54 < OpeRiikka> Tehostajajaksojen tarkoituksena on purkaa auki pakkautunutta
                   (DNA:ssa on kiinni proteiineja) kromatiinirihmaa.
17:55 < OpeRiikka> Kromatiinirihma pitää avata, jotta mm. RNA-polymeraasi
                   pääsee tarttumaan juosteeseen.
17:56 < abina> mutta mikä on säätelyproteiinien osuus tässä?
17:57 < OpeRiikka> Säätelyproteiinit kiinnittyvät tehostajajaksoihin, joten
                   tehostajajaksojen toiminta voi alkaa vasta
                   säätelyproteiinien kiinnityttyä niihin.
17:58 < ane__> ilmoittaako joku säätelyproteiineille, että nyt sen pitää
               kiinnittyä?
17:58 < abina> niinpä mistä ne tietää:D
18:02 < OpeRiikka> Selvitän, pieni hetki... :)
18:07 < OpeRiikka> Biologien raamattu, eli Campbell-kirjakaan ei kertonut
                   tarkalleen, mistä säätelyproteiinien kiinnittyminen alkaa.
                   Yleisesti puhutaan vain solun ulkoisista ja solun sisäisistä
                   viesteistä, joiden avulla solu alkaa tuottamaan jotain
                   tiettyä proteiinia.
18:07 < OpeRiikka> YO-kirjoituksiin teille riittää vähintäänkin tuo taso. :)
18:09 < ane__> tässä mä kohtaan aina biologian haastavuuden: se ei selitä
               kaikkea, ja sitten en ymmärrä kokonaisuutta
18:09 < ane__> kiitos selvityksestä kuitenkin!:)
18:11 < abina> kertoisitko vielä mikä on juuripaine? ja miten dna-polymeraasi
               rakentaa molemmat vastinjuosteet dna:n kahdentuessa?:)
18:11 < OpeRiikka> Tiedän mistä puhut. Tarpeeksi syvälle kun lähdettäisiin
                   erikoistumaan, niin sitten varmasti vaikeimpiinkin
                   kysymyksiin löytyisi vastaukset. :)
18:12 < OpeRiikka> Lähdetään tuosta DNA-juosteesta, kun ollaan nyt geeneistä
                   muutenkin puhuttu.
18:16 < OpeRiikka> Eli DNA-juosteethan kopiodaan DNA:n kahdentumisessa eli
                   replikaatiossa. DNA:n kahdentuminen vaatii emästen
                   kiinnittämiseksi emäspariperiaatteen mukaisesti
                   DNA-polymeraasin toimintaa. DNA-polymeraasi ei kuitenkaan
                   voi rakentaa uutta juostetta molempiin suuntiin, joten
                   malli- ja koodavan juosteen kopiominen tapahtuvat hieman eri
                   tavoin.
18:17 < abina> miten se rakentaa se toisen?
18:19 < ane__> voisitko selittää veriryhmäjutut abinan kysymysten jälkeen,
               niitä en ole itse kerrannut ollenkaan
18:19 < OpeRiikka> Toinen juoste rakennetaan "normaalisti" emäs kerrallaan (3'
                   -->5' suuntainen juoste).
18:20 <@jberg> morjes Dew_
18:20 < Dew_> terve
18:20 <@jberg> haluutko vastailla bilsakysymyksiin? :)
18:21 < Dew_> en hirveesti muista 3 kurssin asioista, mutta muut menee vissiin
              suht ok :)
18:21 < Dew_> onko tullu kysymyksiä?
18:24 < OpeRiikka> Toinen juoste (5'-->3') rakennetaan puolestaan palasina.
                   DNA-ketjuun tarttuu alukkeita (primereita), joiden avulla
                   DNA-polymeraasi aloittaa DNA-juosteen rakentamisen.
                   Alukkeita tarttuu DNA-juosteeseen useita, jolloin
                   DNA-juosteen rakentaminen aloitetaan toisen juosteen osalta
                   monesta kohdasta. Lopuksi palat "liimataan"
                   ligaasi-entsyymin avulla yhteen, joilloin saadaan yhtenäinen
                   uusi DNA-juoste.
18:25 <@jberg> Dew_: joitakin
18:25 <@jberg> Dew_: ei oo bottia nyt tässä ni ei nää taaksepäin
18:25 < Dew_> juu :)
18:26 <@jberg> ja unohdin säätää historian nettiselattavaks vielä
18:26 < OpeRiikka> Alukkeet otetaan vielä ihan lopuksi pois syntyvästä
                   DNA-juosteesta, ja DNA-polymeraasi lisää puuttuvat emäkset
                   juosteeseen.
18:27 < abina> tarvitsihan polymeraasi siihen 5' --> 3' juosteeseenkin alukkeen?
18:28 < OpeRiikka> Onko vielä kysymyksiä DNA:n kahdentumisesta vai mennäänkö
                   juuripaineeseen?
18:30 < OpeRiikka> Kyllä, aluke tarvitaan myös 5' --> 3'-juosteen alkuun.
18:32 < OpeRiikka> Koska DNA-polymeraasi ei voi toimia kuin toiseen suuntaan,
                   niin siksi alukkeita tarvitaan tuohon toiseen juosteeseen
                   enemmän.
18:35 < OpeRiikka> Mutta joo, juuripaineesta... juuripaine liittyy siis kasvien
                   vesitalouteen. Kasveihin muodostuu positiivinen
                   hydrostaattinen paine, joka on seurausta juurisolujen
                   aktiivisesta (energiaa vaativasta) aineiden otosta, sekä
                   osmoottisesta (ei tarvita energiaa) vedenotosta. Juuripaine
                   toimii siis yhtenä osatekijänä, jolla kasvi saa siirrettyä
                   veden juuresta varteen.
18:36 < OpeRiikka> Juuripaineen merkitys on suurempaa silloin, kun haihdutusimu
                   on kasvilla vähäisempää.
18:37 <@jberg> morjes pemp_
18:38 < ane__> jos haihdutusimu on suurta, tarvitaanko juuripainetta siltikin?
18:41 <@jberg> morjes juzu_
18:41 [Users #opetus.tv-biologia]
18:41 [@jberg] [ ane__] [ Hellsla] [ OpeRiikka]
18:41 [ abina] [ Dew_ ] [ juzu_  ] [ pemp_    ]
18:42 < OpeRiikka> Hetki pieni... :)
18:44 <@jberg> tervetuloo sara
18:44 < sara> kiitos miten tää toimii? esitetäänkö tässä vaan kysymyksiä?
18:46 < OpeRiikka> Suurimmassa osassa kasveista juuripaineen merkitys
                   vesitaloudessa on suhteellisen pieni. Juuripaine voi nostaa
                   vettä korkeintaan muutaman metrin korkeuteen, eivätkä kaikki
                   kasvit edes synnytä juuripainetta.
18:47 <@jberg> joo
18:47 <@jberg> sara: joo
18:47 < OpeRiikka> Juuripaine ei pysy soluhengityksen "tahdissa" auringonnousun
                   jälkeen, joten varsinkin fotosynteesin lisääntyessä
                   juuripaineen merkitys vähenee.
18:47 <@jberg> chatin loki tulee nettiin myöhemmin
18:48 < sara> okei.. miten poistogeeninen eliö tehdään?
18:48 < OpeRiikka> anella oli aikaisemmin kysymistä veriryhmistä. Oliko jotain
                   tarkempaa, vai mennäänkö yleisesti alusta? :)
18:48 < OpeRiikka> Hetkinen sara...
18:48 < ane__> mennään yleisesti:)
18:49 [Users #opetus.tv-biologia]
18:49 [@jberg] [ Dew_   ] [ OpeRiikka] [ sara]
18:49 [ ane__] [ Hellsla] [ pemp_    ]
18:50 < OpeRiikka> Poistogeeniseltä eliöltä on jokin geeni saatu geenitekniikan
                   avulla toimintakyvyttömäksi. Mitään geenejä ei siis
                   varsinaisesti ole poistettu, mutta tietyt geenit/tietty
                   geeni ei ole enää toiminnassa.
18:50 < OpeRiikka> Veriryhmistä..
18:51 < OpeRiikka> Veriryhmät periytyvät yhteisvallitsevasti.
18:51 < OpeRiikka> ABO-veriryhmien osalta dominoimina geeneinä on IA ja IB
                   (huom! A ja B ovat I:n yläindeksissä) ja resessiivisenä
                   toimii i.
18:52 < OpeRiikka> IA ja IB ovat samaan yksilöön päätyessään yhtä vahvoja,
                   jolloin syntyy yksilö, jolla on AB-veriryhmä (IA IB).
18:53 < OpeRiikka> Puolestaan IA ja IB dominoivat i, jolloin jotta i voi
                   ilmentyä, tulee niitä tulla molemmilta vanhemmilta. ii
                   yksilöstä tulee O-veriryhmää ilmentävä yksilö.
18:54 < OpeRiikka> Koontina vielä: IA IA tai IA i --> A-veriryhmä
18:54 < OpeRiikka> IB IB tai IB i --> B-veriryhmä
18:55 < OpeRiikka> IA IB --> AB-veriryhmä
18:55 < OpeRiikka> ii --> O-veriryhmä
18:56 < ane__> nyt muistuu! kiitos!
18:56 < OpeRiikka> YO-kokeessa oletetaan, että veriryhmien periytymistapa
                   tiedetään, eli sitä ei anneta tehtävänannossa eikä
                   veriryhmiä saa alkaa risteyttämään millään muulla tavalla.
18:56 < OpeRiikka> Toinen veriryhmää määrittävä tekijä on Rhesus-tekijä.
18:57 < OpeRiikka> Rhesus-tekijä merkitään usein veriryhmän jälkeen + tai -
                   merkillä.
18:58 < OpeRiikka> Rhesus positiivisuus (Rh+) on dominoiva ja Rhesus
                   negatiivisuus (Rh-) resessiivinen ominaisuus.
18:58 < OpeRiikka> Risteytys tehdään normaalisti monohybridiristeytyksenä.
18:58 < OpeRiikka> Ja myös Rhesus-tekijä oletetaan YO-kokeessa tiedettäväksi,
                   eli siitäkään ei tule tehtävänannossa mitään vinkkiä.
19:00 < OpeRiikka> Näin veriryhmien ulkopuolelta muistutan vielä, että myös
                   punavihersokeuden ja hemofilian, eli verenvuototaudin
                   periytyminen pitäisi tietää. Molemmathan periytyvät
                   X-kromosomissa resessiivisesti.
19:01 < OpeRiikka> Tarvitsetko sara vielä tarkempaa tietoa poistogeenisen eliön
                   tuottamisesta?
19:01 < sara> no siis mietin että millä menetelmillä se voidaan tehdä?
19:06 < OpeRiikka> Poistogeeniselle eliölle tehdään yleensä geenin
                   "hiljentäminen" hedelmöittyneen munasolun tumaan.
                   Mikroinjektiolla siirretään geenejä tumaan, jossa ne
                   integroituvat, eli tarttuvat kromosomeihin. Jos siirretyt
                   geenit onnistuvat hiljentämään tietyn geenin, tapahtuu tämän
                   kehittyvän yksilön kaikissa soluissa..
19:08 -!- jberg changed the topic of #opetus.tv-biologia to: Vastaathan
          YO-chat-kyselyyn: http://bit.ly/yo-chat-kysely-s2012
19:08 [Users #opetus.tv-biologia]
19:08 [@jberg] [ Dew_   ] [ OpeRiikka] [ pemp_]
19:08 [ ane__] [ Hellsla] [ paaryna_ ] [ sara ]
19:08 < sara> ahaa okei kiitos! :)
19:08 <@jberg> eli osallistujia pyytäisin vastaamaan lyhyeen kyselyyn niin
               saadaan vähän ideoita ja teidän fiiliksiä palvelun
               kehittämiseksi :)
19:09 < OpeRiikka> Ongelmana voi olla geenin integroituminen oikeaan paikkaan
                   (-->toivottu geeni ei välttämättä hiljene), muut geenit
                   voivat paikata hiljennetyn geenin tehtäviä (--> onnistunut
                   poisto ei näykään kehittyvässä yksilössä) tai geenin
                   hiljentäminen voi estää jonkin tärkeän toiminnon  yksilön
                   kehityksessä, jolloin yksilö kuolee.
19:12 <@jberg> vielä jos on viimeiset kysymykset niin lopetellaan sen jälkeen :)
19:28 <@jberg> jeps, tsempit kaikille kokeisiin! :)
19:29 < OpeRiikka> Tsemppia! :)