___ _ _ / _ \ _ __ ___| |_ _ _ ___ | |___ __ | | | | '_ \ / _ \ __| | | / __|| __\ \ / / | |_| | |_) | __/ |_| |_| \__ \| |_ \ V / \___/| .__/ \___|\__|\__,_|___(_)__| \_/ |_| Oivalla, opi, onnistu...kyllä sä osaat! +-------------------------------------------------------+ | Katselet Opetus.tv:n chat-historiatiedostoa | +-------------------------------------------------------+ | Web-osoite: http://opetus.tv/chat | | IRC-kanava: #opetus.tv @ irc.quakenet.org | +-------------------------------------------------------+ 16:46 < abina> no höh ei tänne taidakaan tulla ketään muita :D 16:54 <@jberg> morjes abina 16:54 <@jberg> katotaan ketä tulee 16:55 < OpeRiikka> Paikalla ollaan, eli kaikki biologiaan liittyvät kysymykset ovat tervetulleita. 16:58 <@jberg> eipä ainakaan hirveesti oo vielä porukkaa 16:58 < abina> homeoottiset geenit voisit selittää.. tavallaa ymmärrän mut tavallaan sit en :D 17:00 <@jberg> riikka vastailee ihan just :) 17:01 < OpeRiikka> Eli verrattuna geeneihin, jotka säätelevät yhden ominaisuuden toimintaa, homeoottisilla geeneillä on yksilön kehityksessä suurempi rooli. Homeoottiset geenit säätelevät kokonaisten elinten tai esim. raajojen kehitystä säätelemällä toisten geenien toimintaa. 17:02 <@jberg> tervetuloo ane__ 17:03 < ane__> kiitoskiitos. 17:03 <@jberg> abina kysyi homeopaattisista geeneistä äsken 17:04 < OpeRiikka> Toisin sanoen tarvitaan homeoottisten geenien säätelyä valvomaan esim. raajan erilaistumista (--> raajan erilaistumiseen vaikuttavia geenejä). 17:04 <@jberg> ja OpeRiikka vastasi: 17:04 <@jberg> Eli verrattuna geeneihin, jotka säätelevät yhden ominaisuuden toimintaa, homeoottisilla geeneillä on yksilön kehityksessä suurempi rooli. Homeoottiset geenit säätelevät kokonaisten elinten tai esim. raajojen kehitystä säätelemällä toisten geenien toimintaa. 17:05 < OpeRiikka> Jos mutaatioita tapahtuu homeoottisissa geeneissä, vaikutukset ovat usein huomattavasti muita geenejä suuremmat. 17:05 < ane__> mä haluaisin kysyä lisääntymistavoista: mitä eroa on kuroutumisella ja silmikoitumisella? 17:06 < abina> sit toinen juttu, jota vois vähän valottaa on yksilönkehitys.. ymmärrys loppuu alkiorakkulaan ja kirja on mun mielestä vähän epäselvää luettavaa nuiden alkionystyjen ja -levyjen osalta. 17:07 <@jberg> ane__ ja abina, OpeRiikka kirjoittelee vastauksia juuri 17:11 <@jberg> mitä kaikkia aineita kirjotatte ane__ ja abina ?= 17:12 < OpeRiikka> Silmikoituminenhan on hiivasienillä, alkeiseliöillä ja kasveilla tapahtuvaa lisääntymistapa, jossa emoyksilön pintaan muodostuu yksilöiksi kehittyviä silmuja, jotka irtoavat emosta tai jäävät siihen kiinni. Toisaalta myös viruspartikkelit poistuvat isäntäsolusta silmikoitumalla. 17:14 < ane__> kirjoitan nyt syksyllä bilsan ja enkun. viime keväänä kirjotin yh:n, pitkän matskun ja äikän. lakki tulee nyt syksyllä 17:14 <@jberg> ane__: ok 17:14 <@jberg> olitko tyytyväinen keväällä tuloksiin? 17:16 < ane__> osittain ja osittain en:D äikkä meni täydellisesti, matikassa ylitin itseni ja yhssa tein typerän virheen, enkä saanut tavoittelemaani arvosanaa - vastasin tehtävään josta luulin tietäväni, mutta käsitin tuottavuuden väärin 17:18 <@jberg> OpeRiikka tarkistaa kuroutumiseen liittyviä yksityiskohtia 17:18 < OpeRiikka> Silmikoinnilla siis syntyy pullistuma, johon siirtyy mitoosin kautta syntynyt toinen kromosomisto. Tämän jälkeen pullistuma kuroutuu irti omaksi pikkusolukseen. 17:19 < OpeRiikka> Eli siis liittyvät toisiinsa ja esim. hiivasolujen lisääntymiseen, ja silmikointia seuraa koroutuma. 17:20 < ane__> onko ne siis sama asia? 17:21 <@jberg> (abina: OpeRiikka vastaa yksilönkehitykseen liittyvään kysymykseen hetken päästä) 17:22 < OpeRiikka> Ei, vaan silmikoinnissa tapahtuu nimenomaan tuman jakautumisen jälkeinen kromosomiston jakaminen uuteen yksilöön. Kuroumassa uusi yksilö sitten erotetaan edellisestä yksilöstä, kun silmikoinnissa ne ovat vielä kiinni toisissaan. Selvensikö yhtään? 17:23 < OpeRiikka> Ja sitten abinalle: Alkiorakkulassa on jo useita soluja, ja tässä vaiheessa solujen erilaistuminen alkaa. 17:24 < OpeRiikka> Alkiorakkulan solut järjestyvät sisä- ja ulkokerrokseksi, ja väliin jää ontelo. 17:24 < OpeRiikka> Ulkokerroksen avulla tapahtuu kohdun limakalvoon kiinnittyminen. 17:26 < ane__> Joo, pari kertaa piti lukea, nyt taisin ymmärtää 17:26 < OpeRiikka> Ulkokerroksesta syntyvät lisäksi sikiöajan eri kalvot (vesikalvo, suonikalvo ja ruskuaispussi). Kun ulkokalvosta syntynyt suonikalvo työntyy kohdun limakalvoon, alkaa kehittyä istukka. 17:27 < OpeRiikka> Alkiorakkulan sisäkerroksen sisäsolumassasta syntyy sitten alkiolevy, joka puolestaan jakautuu kolmeksi kerrokseksi. 17:27 < OpeRiikka> Sisäkerroksesta kehittyy lopulta hengitys- ja ruuansulatuselimistö. 17:28 < OpeRiikka> Keskikerroksesta kehittyy ruumiinontelo, verenkiertoelimistö, sukuelimet ja tuki-ja lihaskudos. 17:28 < abina> eli sisäkerroksesta kehittyy ite alkio? 17:28 < OpeRiikka> Kyllä, juuri näin! 17:28 < OpeRiikka> Ulkokerroksesta kehittyy iho ja hermosto. 17:30 < OpeRiikka> Suurimpana pointtina on siis ymmärtää, että erikoistumisen alkaessa tulee ensimmäinen jako sisä- ja ulkokerrokseen, josta sisäkerros jatkaa erikoistumista erilaisiksi kudoksiksi, ja ulkokerros kalvorakenteiksi ja istukaksi. 17:31 < abina> mutta kirjasta saa sellasen käsityksen, että koko homma menee kokonana kohdun limakalvon sisään... et painautuuko se eka sinne sisään kokokaan ja kasvaessa tavallaan venyttää sitä kohtuun päin? =D 17:32 [Users #opetus.tv-biologia] 17:32 [@jberg] [ abina] [ ane__] [ Hellsla] [ OpeRiikka] 17:32 < abina> niin, että se kohdun limakalvo sit viimein ympäröi alkiota 17:35 < OpeRiikka> Kyllä, eli alkiorakkula menee äidin limakalvon sisään (verrataan kirjallisuudessa pahalaatuisen kasvaimen kudokseen tunkeutumiseen). 17:37 < OpeRiikka> Istukan alkionpuoleinen solukerros muodostuu siis ulkokerroksen soluista. Istukan äidinpuoleinen osa muodostuu kohdun limakalvon soluista. 17:38 < abina> ok, nyt selkis paremmin :) 17:38 < ane__> sitten mulla ois kysymys eliöiden luokittelusta: mitä siitä pitää osata? me käytiin se huonosti koulussa läpi, enkä oo koskaan sisäistänyt sitä. minkälaisia tehtäviä siitä on, mitä niissä pitää osata? ja pitääkö tunnistaa nivelmadot, nilviäiset yms., mitä mikin on? 17:39 < abina> entäs miten geeni aktivoituu? tarvitaanko aina säätelyproteiinit? 17:42 < OpeRiikka> Viime vuosina on useamman kerran tullut jonkinlaista kysymystä eliökunnan luokittelusta. Kannattaa opetella luokittelusta tietysti kunnat (kasvit, eläimet, sienet ym. ) ja niiden tyypilliset ominaisuudet (suvutun/suvullinen lisääntyminen, tumallinen/esitumallinen...). 17:44 < abina> niin ja sit vielä, että mitä juuripaineella tarkoitetaan? 17:45 < OpeRiikka> Kasveista ja eläimistäkin voi hyvinkin tulla jotain kysymistä, ja ne kannattaa opetella pääjaksotasolle (selkäjänteiset, polttiaiseläimet) siltä osin, kun kirjasarjat niitä ottavat esille. Eli kannattaa panostaa tuntomerkkeihin (symmetrisyys, solujen erikoistuminen, lisääntymistavat ym.), sillä niiden kysyminen on ollut jossakin muodossa suhteellisen yleistä viime vuosina. 17:48 < OpeRiikka> Geenien säätelystä: Minulle ei ole ainakaan tullut vastaan poikkeusta, jossa geenin aktivoituminen alkaisi ilman säätelyalueen vaikutusta. 17:48 [Users #opetus.tv-biologia] 17:48 [@jberg] [ abina] [ ane__] [ Hellsla] [ OpeRiikka] 17:49 < abina> miten geenin aktivoiminen siis etenee eli mikä saa sääteyproteiinit tarttumaan tietylle säätelualueelle? 17:50 < ane__> muakin on toi geenin aktivoituminen ihmetyttänyt, kun kirjassa kerrotaan vaan, että jos solussa tarvitaan jotain proteiinia, niin se geeni, jossa rakennustieto on, aktivoituu. aktivoituuko se siis säätelyproteiineilla, ja mitä ne ovat? 17:53 < OpeRiikka> Eli siis geenien varsinaista koodattavaa jaksoa ennen DNA:ssa on säätelyalue, johon kuuluu tehostajajaksoja sekä promoottori. 17:54 < OpeRiikka> Tehostajajaksojen tarkoituksena on purkaa auki pakkautunutta (DNA:ssa on kiinni proteiineja) kromatiinirihmaa. 17:55 < OpeRiikka> Kromatiinirihma pitää avata, jotta mm. RNA-polymeraasi pääsee tarttumaan juosteeseen. 17:56 < abina> mutta mikä on säätelyproteiinien osuus tässä? 17:57 < OpeRiikka> Säätelyproteiinit kiinnittyvät tehostajajaksoihin, joten tehostajajaksojen toiminta voi alkaa vasta säätelyproteiinien kiinnityttyä niihin. 17:58 < ane__> ilmoittaako joku säätelyproteiineille, että nyt sen pitää kiinnittyä? 17:58 < abina> niinpä mistä ne tietää:D 18:02 < OpeRiikka> Selvitän, pieni hetki... :) 18:07 < OpeRiikka> Biologien raamattu, eli Campbell-kirjakaan ei kertonut tarkalleen, mistä säätelyproteiinien kiinnittyminen alkaa. Yleisesti puhutaan vain solun ulkoisista ja solun sisäisistä viesteistä, joiden avulla solu alkaa tuottamaan jotain tiettyä proteiinia. 18:07 < OpeRiikka> YO-kirjoituksiin teille riittää vähintäänkin tuo taso. :) 18:09 < ane__> tässä mä kohtaan aina biologian haastavuuden: se ei selitä kaikkea, ja sitten en ymmärrä kokonaisuutta 18:09 < ane__> kiitos selvityksestä kuitenkin!:) 18:11 < abina> kertoisitko vielä mikä on juuripaine? ja miten dna-polymeraasi rakentaa molemmat vastinjuosteet dna:n kahdentuessa?:) 18:11 < OpeRiikka> Tiedän mistä puhut. Tarpeeksi syvälle kun lähdettäisiin erikoistumaan, niin sitten varmasti vaikeimpiinkin kysymyksiin löytyisi vastaukset. :) 18:12 < OpeRiikka> Lähdetään tuosta DNA-juosteesta, kun ollaan nyt geeneistä muutenkin puhuttu. 18:16 < OpeRiikka> Eli DNA-juosteethan kopiodaan DNA:n kahdentumisessa eli replikaatiossa. DNA:n kahdentuminen vaatii emästen kiinnittämiseksi emäspariperiaatteen mukaisesti DNA-polymeraasin toimintaa. DNA-polymeraasi ei kuitenkaan voi rakentaa uutta juostetta molempiin suuntiin, joten malli- ja koodavan juosteen kopiominen tapahtuvat hieman eri tavoin. 18:17 < abina> miten se rakentaa se toisen? 18:19 < ane__> voisitko selittää veriryhmäjutut abinan kysymysten jälkeen, niitä en ole itse kerrannut ollenkaan 18:19 < OpeRiikka> Toinen juoste rakennetaan "normaalisti" emäs kerrallaan (3' -->5' suuntainen juoste). 18:20 <@jberg> morjes Dew_ 18:20 < Dew_> terve 18:20 <@jberg> haluutko vastailla bilsakysymyksiin? :) 18:21 < Dew_> en hirveesti muista 3 kurssin asioista, mutta muut menee vissiin suht ok :) 18:21 < Dew_> onko tullu kysymyksiä? 18:24 < OpeRiikka> Toinen juoste (5'-->3') rakennetaan puolestaan palasina. DNA-ketjuun tarttuu alukkeita (primereita), joiden avulla DNA-polymeraasi aloittaa DNA-juosteen rakentamisen. Alukkeita tarttuu DNA-juosteeseen useita, jolloin DNA-juosteen rakentaminen aloitetaan toisen juosteen osalta monesta kohdasta. Lopuksi palat "liimataan" ligaasi-entsyymin avulla yhteen, joilloin saadaan yhtenäinen uusi DNA-juoste. 18:25 <@jberg> Dew_: joitakin 18:25 <@jberg> Dew_: ei oo bottia nyt tässä ni ei nää taaksepäin 18:25 < Dew_> juu :) 18:26 <@jberg> ja unohdin säätää historian nettiselattavaks vielä 18:26 < OpeRiikka> Alukkeet otetaan vielä ihan lopuksi pois syntyvästä DNA-juosteesta, ja DNA-polymeraasi lisää puuttuvat emäkset juosteeseen. 18:27 < abina> tarvitsihan polymeraasi siihen 5' --> 3' juosteeseenkin alukkeen? 18:28 < OpeRiikka> Onko vielä kysymyksiä DNA:n kahdentumisesta vai mennäänkö juuripaineeseen? 18:30 < OpeRiikka> Kyllä, aluke tarvitaan myös 5' --> 3'-juosteen alkuun. 18:32 < OpeRiikka> Koska DNA-polymeraasi ei voi toimia kuin toiseen suuntaan, niin siksi alukkeita tarvitaan tuohon toiseen juosteeseen enemmän. 18:35 < OpeRiikka> Mutta joo, juuripaineesta... juuripaine liittyy siis kasvien vesitalouteen. Kasveihin muodostuu positiivinen hydrostaattinen paine, joka on seurausta juurisolujen aktiivisesta (energiaa vaativasta) aineiden otosta, sekä osmoottisesta (ei tarvita energiaa) vedenotosta. Juuripaine toimii siis yhtenä osatekijänä, jolla kasvi saa siirrettyä veden juuresta varteen. 18:36 < OpeRiikka> Juuripaineen merkitys on suurempaa silloin, kun haihdutusimu on kasvilla vähäisempää. 18:37 <@jberg> morjes pemp_ 18:38 < ane__> jos haihdutusimu on suurta, tarvitaanko juuripainetta siltikin? 18:41 <@jberg> morjes juzu_ 18:41 [Users #opetus.tv-biologia] 18:41 [@jberg] [ ane__] [ Hellsla] [ OpeRiikka] 18:41 [ abina] [ Dew_ ] [ juzu_ ] [ pemp_ ] 18:42 < OpeRiikka> Hetki pieni... :) 18:44 <@jberg> tervetuloo sara 18:44 < sara> kiitos miten tää toimii? esitetäänkö tässä vaan kysymyksiä? 18:46 < OpeRiikka> Suurimmassa osassa kasveista juuripaineen merkitys vesitaloudessa on suhteellisen pieni. Juuripaine voi nostaa vettä korkeintaan muutaman metrin korkeuteen, eivätkä kaikki kasvit edes synnytä juuripainetta. 18:47 <@jberg> joo 18:47 <@jberg> sara: joo 18:47 < OpeRiikka> Juuripaine ei pysy soluhengityksen "tahdissa" auringonnousun jälkeen, joten varsinkin fotosynteesin lisääntyessä juuripaineen merkitys vähenee. 18:47 <@jberg> chatin loki tulee nettiin myöhemmin 18:48 < sara> okei.. miten poistogeeninen eliö tehdään? 18:48 < OpeRiikka> anella oli aikaisemmin kysymistä veriryhmistä. Oliko jotain tarkempaa, vai mennäänkö yleisesti alusta? :) 18:48 < OpeRiikka> Hetkinen sara... 18:48 < ane__> mennään yleisesti:) 18:49 [Users #opetus.tv-biologia] 18:49 [@jberg] [ Dew_ ] [ OpeRiikka] [ sara] 18:49 [ ane__] [ Hellsla] [ pemp_ ] 18:50 < OpeRiikka> Poistogeeniseltä eliöltä on jokin geeni saatu geenitekniikan avulla toimintakyvyttömäksi. Mitään geenejä ei siis varsinaisesti ole poistettu, mutta tietyt geenit/tietty geeni ei ole enää toiminnassa. 18:50 < OpeRiikka> Veriryhmistä.. 18:51 < OpeRiikka> Veriryhmät periytyvät yhteisvallitsevasti. 18:51 < OpeRiikka> ABO-veriryhmien osalta dominoimina geeneinä on IA ja IB (huom! A ja B ovat I:n yläindeksissä) ja resessiivisenä toimii i. 18:52 < OpeRiikka> IA ja IB ovat samaan yksilöön päätyessään yhtä vahvoja, jolloin syntyy yksilö, jolla on AB-veriryhmä (IA IB). 18:53 < OpeRiikka> Puolestaan IA ja IB dominoivat i, jolloin jotta i voi ilmentyä, tulee niitä tulla molemmilta vanhemmilta. ii yksilöstä tulee O-veriryhmää ilmentävä yksilö. 18:54 < OpeRiikka> Koontina vielä: IA IA tai IA i --> A-veriryhmä 18:54 < OpeRiikka> IB IB tai IB i --> B-veriryhmä 18:55 < OpeRiikka> IA IB --> AB-veriryhmä 18:55 < OpeRiikka> ii --> O-veriryhmä 18:56 < ane__> nyt muistuu! kiitos! 18:56 < OpeRiikka> YO-kokeessa oletetaan, että veriryhmien periytymistapa tiedetään, eli sitä ei anneta tehtävänannossa eikä veriryhmiä saa alkaa risteyttämään millään muulla tavalla. 18:56 < OpeRiikka> Toinen veriryhmää määrittävä tekijä on Rhesus-tekijä. 18:57 < OpeRiikka> Rhesus-tekijä merkitään usein veriryhmän jälkeen + tai - merkillä. 18:58 < OpeRiikka> Rhesus positiivisuus (Rh+) on dominoiva ja Rhesus negatiivisuus (Rh-) resessiivinen ominaisuus. 18:58 < OpeRiikka> Risteytys tehdään normaalisti monohybridiristeytyksenä. 18:58 < OpeRiikka> Ja myös Rhesus-tekijä oletetaan YO-kokeessa tiedettäväksi, eli siitäkään ei tule tehtävänannossa mitään vinkkiä. 19:00 < OpeRiikka> Näin veriryhmien ulkopuolelta muistutan vielä, että myös punavihersokeuden ja hemofilian, eli verenvuototaudin periytyminen pitäisi tietää. Molemmathan periytyvät X-kromosomissa resessiivisesti. 19:01 < OpeRiikka> Tarvitsetko sara vielä tarkempaa tietoa poistogeenisen eliön tuottamisesta? 19:01 < sara> no siis mietin että millä menetelmillä se voidaan tehdä? 19:06 < OpeRiikka> Poistogeeniselle eliölle tehdään yleensä geenin "hiljentäminen" hedelmöittyneen munasolun tumaan. Mikroinjektiolla siirretään geenejä tumaan, jossa ne integroituvat, eli tarttuvat kromosomeihin. Jos siirretyt geenit onnistuvat hiljentämään tietyn geenin, tapahtuu tämän kehittyvän yksilön kaikissa soluissa.. 19:08 -!- jberg changed the topic of #opetus.tv-biologia to: Vastaathan YO-chat-kyselyyn: http://bit.ly/yo-chat-kysely-s2012 19:08 [Users #opetus.tv-biologia] 19:08 [@jberg] [ Dew_ ] [ OpeRiikka] [ pemp_] 19:08 [ ane__] [ Hellsla] [ paaryna_ ] [ sara ] 19:08 < sara> ahaa okei kiitos! :) 19:08 <@jberg> eli osallistujia pyytäisin vastaamaan lyhyeen kyselyyn niin saadaan vähän ideoita ja teidän fiiliksiä palvelun kehittämiseksi :) 19:09 < OpeRiikka> Ongelmana voi olla geenin integroituminen oikeaan paikkaan (-->toivottu geeni ei välttämättä hiljene), muut geenit voivat paikata hiljennetyn geenin tehtäviä (--> onnistunut poisto ei näykään kehittyvässä yksilössä) tai geenin hiljentäminen voi estää jonkin tärkeän toiminnon yksilön kehityksessä, jolloin yksilö kuolee. 19:12 <@jberg> vielä jos on viimeiset kysymykset niin lopetellaan sen jälkeen :) 19:28 <@jberg> jeps, tsempit kaikille kokeisiin! :) 19:29 < OpeRiikka> Tsemppia! :)