___             _              _
        / _ \ _ __   ___| |_ _   _ ___ | |___   __
       | | | | '_ \ / _ \ __| | | / __|| __\ \ / /
       | |_| | |_) |  __/ |_| |_| \__ \| |_ \ V / 
        \___/| .__/ \___|\__|\__,_|___(_)__| \_/  
             |_|
                  Oivalla, opi, onnistu...kyllä sä osaat!


  +--------------------------------------------------------+
  |      Katselet Opetus.tv:n chat-historiatiedostoa       |
  +--------------------------------------------------------+
  |      Web-osoite:   http://opetus.tv/chat               |
  |      IRC-kanava:   #opetus.tv @ irc.quakenet.org       |
  +--------------------------------------------------------+



--- #opetus.tv @ irc.quakenet.org | http://opetus.tv/chat | Loki avattu 12.03.2013 klo 00:00:35 ---
16:14 < fysiikka> moiii 
16:15 < fysiikka> :)
17:06 < fysiikka> moi
17:06 < fysiikka> onks ketään tääll
17:06 <@halko> suattaa olla
17:07 < fysiikka> milloj  on alipaine
17:07 < fysiikka> millon *
17:09 < OpeVesa> Hello!
17:09 < fysiikka> moi
17:09 < fysiikka> onks se silloin kun ei oo ilmaa ympärillä
17:10 < fysiikka> esim kun imetään pillimehuuu niin pillissä on pienempi paine ku me tavallaan imetään ilma
17:10 < dimme> taitekerroin n=c/c_aine <-- onko vain valon taitekerroin vai käykö muihinkin?:o
17:11 <@halko> taitekerroin on mielekäs vain sähkömagneettisella säteilyllä
17:11 <@halko> eli valolla
17:11 <@halko> käytännössä
17:11 < dimme> onko väärin sanoa tuosta, että aineen taitekerroin..?
17:13 < OpeVesa> Siis se on aineen taitekerroin valolle 
17:14 < fysiikka> ??
17:14 < OpeVesa> Optisesti tiheämmässä aineessa valo etenee hitaammin kuin optisesti harvemmassa aineessa
17:16 < dimme> ok
17:17 < OpeVesa> Aineen taitekerroin ilmaisee aineen optisen tiheyden
17:18 < dimme> ovatko kvantti ja fotoni synonyymeja?
17:20 <@halko> ei ihan
17:20 <@halko> fotoni on sähkömagneettisen säteilyn kvantti
17:21 < dimme> kirjassa puhutaan välissä ikään kuin synonyymina niin alko epäilyttää :D
17:21 < dimme> "lämpösäteilyn spektri on jatkuva eli se säteilee lähes kaikilla aallonpituuksilla" tarkoittaako sitä, että kappale lähettää infrapunasäteilyn jokaista aallonpituutta?
17:21 < dimme> siis aina
17:24 < OpeVesa> Pääsääntö on, että kiinteiden aineiden spektrit ovat jatkuvia ja kaasujen spektrit taas ovat viivaspektrejä
17:24 < dimme> ai ip-spektrit?
17:25 < dimme> tarkoittaako jatkuvuus sitä, että kappale lähettää saman aikaisesti jokaista ip-aallonpituutta?
17:27 < OpeVesa> Joo siis mustakappale siis absorboi ja lähettää koko ip alueella säteilyä
17:28 < OpeVesa> Musta kappale on kuitenkin ideaalinen malli säteilijälle
17:29 < OpeVesa> Mutta aurinko ja monet muut säteilijät noudattavat mustankappaleen säteilyn spektriä, joka siir riippuu ainoastaan kappaleen lämpötilasta
17:30 < OpeVesa> ks. Wienin siirtymälaki
17:31 <@halko> eikös se musta kappale muuten kanssa säteile kaikkia aallonpituuksia?
17:31 <@halko> ts. jatkuva spektri?
17:31 < OpeVesa> Joo siis kyllä sen spektri on jatkuva
17:33 < petrr^> siis mustakappale ei heijasta mitään, mutta se absorboi säteilyä, täten saa energiaa ja alkaa itse säteilemään
17:34 < OpeVesa> joo ja siis termisen tasapainon saavutettuaan ympäristön kanssa, se säteilee ja absorboi yhtä paljon säteilyä
17:35 <@halko> heitähän vesa joku valistunut arvaus mikä ois huomenna jokerina
17:36 < OpeVesa> :)
17:37 < OpeVesa> Fukushima?
17:39 <@halko> hmm... voisi kyllä hyvinkin olla
17:39 <@halko> sit jotai sen Cs-131 puoliintumisaikoja ja ydinturvallisuutta kysymyksenä
17:39 < dimme> mitäs sit kannattais opetella?
17:40 < OpeVesa> Cessiumin puoliintumista ja hajoamista, mutta ei näihin arvailuihin liikaa kannata luottaa :)
17:41 < dimme> eikö kuvaa synny jos esine on kuperan peilin polttopisteessä tai polttovälillä.. en saa millään kuvaa:O
17:46 < dimme> tai sit olis pitäny käyttää viivotinta ja harppia
17:46 < OpeVesa> Siis polttopisteessä ollessaan kappaleesta ei muodostu kuvaa heijastuneet säteethän kulkevat samansuuntaisina
17:46 <@halko> hmm eikös muuten kuperan peilin polttopisteessä oleva kappale olisi peilin takana
17:46 < OpeVesa> Sit polttovälill kappaleesta muodostuu valekuva peilin taakse
17:47 < OpeVesa> Niin siis peili oli kupera?
17:48 < OpeVesa> Joo siis ajattelin koveraa peiliä, kuperan peilin polttopiste tietty on peilin takana
17:49 < OpeVesa> Mutta kappalehan ei voi olla kuperan peilin polttopisteessä eikä polttovälilläkään
17:53 <@jberg> jees, moro
17:53 < OpeVesa> Morjes!
17:53 <@Phatency> paniikki on osuva nimi
17:53 < OpeVesa> :)
17:53 <@opeJanne> tääl on näköjään keskustelut ollu jo jonki aikaa meneillään
17:54 < OpeVesa> Joo
17:55 <@opeJanne> morjes Antti
17:56 < Ope_Antti> moikka!
17:57 < OpeVesa> Terve!
17:59 <@halko> entäs muita tärppejä fysiikkaan?
17:59 <@opeJanne> morjes abi
18:00 < abi> moro moro
18:00 < dimme> saako kappaletta koskaan kuvissa yksinkertaistaa laatikoksi?
18:01 < dimme> siis jos se ei jo sitä oo :D
18:01 < abi> meijän fysiikan ope ainaki sanos "tärpeiks" alkeishiukkaset ja puolijohteet
18:01 <@opeJanne> morjes avogadro!
18:01 <@opeJanne> dimme: kohta tulee vastaus
18:01 < Ope_Antti> Jos kappaleella on pyörät, niin ei saa. Myös jos kyseessä on vaikkapa vene, pitää näyttää kuinka se kelluu (osa upoksissa). Muuten voi kyllä.
18:02 < OpeVesa> Niin ja kuumailmapallo :)
18:02 < OpeVesa> pitää piirtää palloksi
18:02 <@halko> (yleensä kanssa noissa yo-tehtävien vastauksissa on laatikoksi yksinkertaistettu kappaleet)
18:02 <@halko> paitsi tietty jos on pyörät
18:02 <@modeJanne> abi: kohta tulee tärppikommenttia
18:02 <@halko> tai niinkuin edellä mainittiin
18:02 < dimme> eli jos kyse lentokoneesta niin voin piirrellä laatikon
18:03 < OpeVesa> :)
18:03 < Ope_Antti> Älä piirrä laatikkoa, good catch!
18:04 <@halko> itse yleensä aina tehtävissä piirrän ne sinnepäin, lentokoneet autot yms. sitten jos puhutaan vaan jostain massasta niin piirrän laatikot (esim. poika hyppää patjan päälle)
18:05 < abi> malliratkaisuissakin lähes aina on kappaleet piirretty laatikkoina, ei tietenkään silloin jos kappaleen muodolla on väliä kuten esim auton pyörät
18:05 < Ope_Antti> Tasapainotehtävissä myös momenttien on tasapainotuttava!
18:05 <@modeJanne> morjes Zyzz
18:06 < Zyzz> Morjemorje
18:06 < dimme> inhoan piirtämistä:D
18:06 <@halko> viivottimella vaan tarpeeks isot kuvat piirtelee
18:07 < Ope_Antti> Kannattaa mitata viivottimella ja varmistaa, että voimien summat täsmäävät.
18:07 < abi> miksi varattu hiukkanen lähettää sähk magn säteilyä, mutta bohrin atomimallin mukaan atomi ei lähetä sähk magn säteilyä. oonko hakoteillä?
18:07 -!- modeJanne changed the topic of #opetus.tv to: Tervetuloa fysiikan YO-chattiin!
18:08 <@modeJanne> abi: kohta tulee Vesalta kommenttia
18:08 < abi> asia selvä
18:09 < OpeVesa> Bohrin mukaan atomissa olevat elektronit eivät lähetä säteilyä (Bohr kielsi tämän postulaatissaan)
18:09 <@modeJanne> morjes joo!
18:09 <@modeJanne> ja heisenberg_:lle myös tervetuloo!
18:10 < heisenberg_> kiitoos!
18:10 < OpeVesa> Muutoin varattu hiukkanen ollessaan kaarevassa, kiihtyvässä liikkeessä lähettää sähkömagneettista säteilyä 
18:10 < abi> menee vähän yli ymmärryksen mutta uskotaan :)
18:11 < dimme> jos esine on polttovälillä niin voiko sädettä piirtää polttopisteen kautta?
18:12 < dimme> ja eikö kaikkien piirtosääntöjen mukaisten säteiden pitäisi leikata samassa pisteessä, jos leikkaupiste on?
18:12 <@modeJanne> peili vai linssi?
18:12 < dimme> molemmat
18:13 < heisenberg_> Jos suora sovitetaan mittauspisteiden avulla koordinaatistoon, pitääkö se saada kulkemaan origon kautta? Jos siis vaikka on mitattu nopeutta hetkestä 0 eteenpäin ja nopeus on ollut nolla alussa?
18:13 < Zyzz> Jos jotai salivinkkejä sais Kölliltä ni olis iha jees !
18:13 < heisenberg_> Eli onko tasoitus pakko suoritettaa tuossa tilanteessa niin, että saadaan se suora kulkemaan origon kautta?
18:14 <@modeJanne> Vesa vastaa polttopistekysymykseen ja Antti vastaa heisenberg_ sun kysymykseen
18:15 < OpeVesa> Kovera peili: Jos kappale polttovälillä, siitä muodostuva kuva on valekuva ja siis muodostuu koveran peilin taakse
18:15 < Ope_Antti> Tasoitusta ei saa pakottaa suoraa kulkemaan origon kautta, koska pystyakselin leikkauksella voi olla fysikaalinen merkitys. Se voi olla myös systemaattinen virhe.
18:16 < dimme> kokeilin piirtää kuperan peilin ja esineen, joka on polttovälillä niin en saa leikkaamaan polttopisteen kautta piirretyn jatketta muiden kanssa:/
18:16 < heisenberg_> Ok, kiitos
18:16 < avogadro> vähän nyt tärppejä!
18:16 < joo> toivottavasti ei oo tulos vaikee koe muute oon aika kusessaaaa.........
18:16 < OpeVesa> Kannattaa piirtää hyvin loivasti aukeava peili!
18:17 <@halko> dimme: kuperassa peilissä kappale ei voi olla polttovälillä, koska sillloin se olisi peilin takana
18:17 < dimme> mikähän olis ruutuina sellanen sopiva säde, ettei mee mönkään?
18:18 < dimme> miten niin halko? kupera peilihän kokoaa säteen edessä olevaan polttopisteeseen?
18:18 <@halko> http://images.tutorvista.com/content/reflection-light/convex-mirror-reflection-object-between-pole-infinity.jpeg
18:18 < OpeVesa> Ehkä puoli ruutua
18:18 <@halko> dimme: kokoava peili on kovera :)
18:18 <@halko> tuossa kuvassa kupera
18:18 < dimme> damn.. oon puhunu väärästäxD
18:19 < heisenberg_> Onko Comptonin sironnassa otettava huomioon elektronin irrotustyö? Kirjoissa ei puhuta siitä mitään. Jossain vanhassa yo-tehtävässä oletettiin, että fotonin energiamuutos menee kokonaan elektronin liike-energiaksi, mutta eikö tätäkin pitäisi käsitellä niin kuin valosähköistä ilmiötä?
18:19 < OpeVesa> Kupera linssi: Jos kappale polttovälillä, muodostuu valekuva kappaleen taakse
18:19 <@modeJanne> sanan "kovera" voi muistaa esim. sanasta "kovertaa" tai "kaivertaa"
18:20 <@modeJanne> dimme: voit piirtää sen peilin niin, että peilin "pohja" on esim. puoli ruutua tai ruudun verran "syvemmällä" kuin ylä- ja alareuna
18:20 <@halko> ja tosiaan jos kappale koveran peilin polttopisteessä niin kuvaa ei muodostu; jos taas polttopisteen ja peilin välillä niin pitäisi muodostua oikein päin oleva suurennettu valekuva peilin taakse
18:21 <@halko> kuvat: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/40/Concavemirror_raydiagram_FE.svg ja http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/47/Concavemirror_raydiagram_F.svg
18:22 < dimme> osaiski vielä piirtää tuollaisen
18:22 < Ope_Antti> Sidosenergia on ilmeisesti niin pieni, että se voidaan jättää huomiotta. Ero valosähköiseen ilmiöön on siinä, että fotoni ei lakkaa olemasta, vaan jatkaa pienemmällä energialla. Huomaa, että myös liikemäärä prosessissa säilyy.
18:22 < heisenberg_> asia selvä!
18:22 <@modeJanne> moro samuli_!
18:22 <@halko> muuten tuosta comptonin ilmiöstä vielä se että siinäkin fotoni nimenomaan osuu atomia kiertävän elektroniin?
18:23 < samuli_> ciao!
18:23 < Ope_Antti> Comptonissa sironta tapahtuu vapaasta eli atomiin sitoutumattomasta elektronista.
18:25 <@modeJanne> heisenberg_: Vesa ettii sulle kuvaa asiasta
18:25 < heisenberg_> Kuis niin tapahtuu vapaasta elektronista?  Esim. jos gammasäteily heikkenee lyijyssä vuorovaikuttaen Comptonin ilmiössä elektronien kanssa, niin onhan ne elektronit lyijyatomeihin sitoutuneet?
18:27 < Ope_Antti> Metallissa on myös ns. delokalisoitumattomia elektroneja, jotka eivät kuulu millekään tietylle atomille. Näiden kanssa tapahtuu Comptonin sironta, jossa siis fotonin energia muuttuu. Atomiin sidotusta elektronista tapahtuu Thomsonin sironta, jossa fotonin energia ei muutu, vain suunta.
18:29 < heisenberg_> Ok
18:29 < abi> milloin tasapainolaskuissa voi piirtää voimavektoreista yhtenevä kuvio (yleensä kolmio) ja milloin niitä pitää tutkia x- ja y-koordinaatistossa? tuntuu että kirja käyttää vähän sekaisin kumpaakin...
18:30 <@modeJanne> osallistujille tiedoksi taustaa, että Vesa on Pietarsaaren lukiosta, Antti Kuopion Lyseolta ja Lauri Askolan lukiosta
18:31 <@modeJanne> ja allekirjoittanut siis Jyväskylästä
18:31 <@modeJanne> kohta tulee kommenttia
18:32 <@modeJanne> morjes muskeli-appo
18:32 < muskeli-appo> moro moro
18:32 < avogadro> terve muskeli-appo
18:32 < muskeli-appo> iltaa
18:33 < OpeVesa> Jos tasapainotilanteessa on kolme vaikuttavaa voimaa ja jos jokin kulma voimien välillä on 90 astetta
18:33 < OpeVesa> kannattaa suosia kolmiotarkastelua
18:34 < OpeVesa> Jos voimat eivät tasapainotu, kannattaa melkein käyttää komponentteihin jakamista
18:35 < abi> joo näin aattelin itekin... ja tosta kulmasta vielä et onpa jopa sinilausetta tarvinnut yhessä tehtäväs mitä oon kertaukseen tehnyt :D
18:35 < heisenberg_> Itse ainakin huomasin jossain tehtävässä, missä lamppu roikkui kahden vaijerin varassa ja piti laskea voimia, että voimakolmio oli helpompi vaikkei ollutkaan suorakulmainen. Sinilauseella sai ratkastua kun painovoiman ja kulmat tiesi niin muut kulmat.
18:35 < heisenberg_> siis muut voimat
18:35 < heisenberg_> sai ratkastua
18:35 < heisenberg_> eli narujen jännitysvoimat
18:36 < OpeVesa> Jos taas tasapainotilanteessa on kolme voimaa eikä minkään näiden välinen kulma ole 90 astetta, niin kannattaa ehkä käyttää komponetteihin jakoa tai sitten sinilausetta
18:36 <@modeJanne> Tuolla on sinilauseesta lisäinfoo: http://opetus.tv/maa/maa3/sinilause/
18:36 <@modeJanne> löytyy myös aiheeseen liittyvä biisi :D
18:37 <@modeJanne> by yours truly
18:37 < OpeVesa> :)
18:37 <@modeJanne> ja halko jeesas sanoissa :)
18:38 < avogadro> no nyt on eeppinen biisi :D
18:39 <@modeJanne> se synty yön pimeinä tunteina pienen väsymyksen vallassa :D
18:40 <@halko> :D
18:41 < Zyzz> Laurin opeil gymitulokset vaa paranee. Ei siin
18:41 < heisenberg_> on kyl hyvät sanat biisissä :D kait sitä vois muutaman laskun mennä vielä veivaamaan että huomenna onnistuu huippusuoritus! 
18:42 <@modeJanne> kiitos kiitos :D
18:42 <@modeJanne> oliks vielä kysymyksiä mielessä?
18:42 < heisenberg_> ainahan niitä
18:42 < heisenberg_> mietitääs
18:43 < abi> tulisko pian niitä tärppejä :)
18:43 < avogadro> tärppejä!
18:43 < heisenberg_> heikennyslakia voi vissiin soveltaa aktiivisuudellekin?
18:43 <@modeJanne> morjes toivoton! Älä heitä toivoo pois :)
18:44 < toivoton> aikas toivottomalle tuntuu..
18:44 < Ope_Antti> Heikennyslaki pelittää vain gammasäteille ellei ole tyhjiö. Alfahiukkasille pitää olla tyhjiö, samoin beetoille.
18:45 < heisenberg_> Ok. Pitäisikö tehtävissä, joissa voimien summa on nolla eli on tasapainotilanne, mainita ennemmin Newtonin 1. laki kuin 2. laki ? Olen aina maininnut N2:sen mutta eikös tasapainotilanne liity ennemmin N1:seen?
18:45 < Ope_Antti> Tarkennus: puhuin vaimenemisesta, jossa intensiteetti heikkenee kääntäen verrannollisesti etäisyyden neliöön.
18:46 <@modeJanne> tervetuloa bibi_!
18:46 < abi> N2: sum(F)=ma => jos a=0 => sum(F)=0. eiköhän se enemmän N2:seen liity
18:47 <@modeJanne> Tuossa on laskinohjeesta tietoa: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/index.html
18:47 <@modeJanne> heisenberg_: Antti kommentoi
18:47 < Ope_Antti> YTL:n tulkinnassa pitäisi käyttää Newtonin II lakia perusteluna. Newtonin I laki on varattu vuorovaikutuksettomille kappaleille eli sillä on vain teoreettinen merkitys.
18:48 < Ope_Antti> Modernissa fysiikassa Newtonin I laki toimii inertiaalikoordinaatiston määritelmässä.
18:48 < abi> joo eipäs sekoitella viattomien ihmisten päitä siellä :D
18:48 < heisenberg_> Ok
18:49 <@halko> onko mitään sääntöä että millon pitäisi nopeus ratkaista energian säilymisestä ja millon voisi ratkaista NII avulla kiihtyvyyden ja sitä kautta nopeuden?
18:49 <@halko> kun useemmassa tehtävässä jostain syystä olen saanut eri vastaukset noilla
18:50 < OpeVesa> heisenberg: Vai tarkoititko säteilyn vaimenemistä väliaineessa, jonka kaava on saman muotoinen (eksponentiaalinen) aktiivisuuden yhtälön kanssa ?
18:51 <@modeJanne> halko: voi ratkaista kummalla tavalla vaan
18:51 <@modeJanne> energiatapa saattaa olla helpompi
18:51 <@modeJanne> Vesa jatkaa:
18:52 < OpeVesa> Jos aika on mukana kuvioissa, niin yleensä helpommin ratkeaa kinematiikan yhtälöillä. 
18:53 < OpeVesa> Jos taas tehtävän annossa on annettu pelkästään korkeuksia, ja pituuksia ja massoja, niin ehkä työ-energiaperiaate on suoraviivaisempi
18:57 < Ope_Antti> Kannattaa selittää energiayhtälön muodostamista. Esimerkiksi tyyliin "mekaaninen energia pienenee vastusvoimien tekemän työn verran". Tai "kokonaisvoiman tekemän työ on liike-energian muutoksen suuruinen".
18:57 <@modeJanne> VesaMaanselka: tervetuloo
18:57 < VesaMaanselka> kiitos :D
18:57 <@modeJanne> täällä näyttäis sit olevan kaks Vesa Maanselkää :D
18:57 <@modeJanne> taiat olla Vesan oppilas? :)
18:57 < VesaMaanselka> olen hänen suuri faninsa (:
18:57 <@modeJanne> :D
18:58 < samuli_> :)
18:58 < OpeVesa> Mutta sit oot kiltisti!
18:58 < VesaMaanselka> ehkä olen ehkä en :D
18:58 < VesaMaanselka> olen olen :D pähkäilen tässä fysiikkaa ihan huomista varten :/
18:58 <@modeJanne> joo
18:59 < VesaMaanselka> mietin tässä myös että mitäköhän ytl aikoo kysyä :/ koska viime vuoden jokeritkin oli aika.....heh :D
19:00 < OpeVesa> Annoin sulle jo ne kysymykset :)
19:00 <@modeJanne> tässä on vinkkiä: lotto
19:00 <@modeJanne> eiku
19:00 <@modeJanne> lottonumerot pitikin sanoo
19:00 < opetustvbot> Ensi viikon Lotto-numerot ovat: 7, 8, 12, 26, 27, 35, 38
19:00 < VesaMaanselka> avaisitko vähän? :D
19:00 < VesaMaanselka> näilläkö aiot voittaa? :D
19:00 <@modeJanne> todellaki :)
19:01 < VesaMaanselka> pidän peukkuja :)
19:02 < VesaMaanselka> mutta mitäköhän fysiikkaan liittyviä aisoita on viime aikoina tapahtunut? stratos oli kyllä mielessä mutta se taisi olla marraskuun puolella että uskon ettei tule kokeeseen
19:02 < abi> mikä tarkalleen kaksoirakokokeessa valolla indikoi, että valolla on hiukkasominaisuus? aaltomallin se kertoo kun tulee tuo interferenssikuvio mutta mistä hiukkasominaisuuden näkee
19:02 <@modeJanne> kokeet on tehty jo vuos sitten
19:03 < VesaMaanselka> i know :D
19:04 <@modeJanne> kohta tulee abi kommenttia
19:04 < Ope_Antti> Hiukkasominaisuus tulee esille, kun hiukkanen osuu valokuvauslevylle, johon tulee valoisa kohta.
19:06 <@modeJanne> VesaMaanselka: viittasit ilmeisesti Red Bull Stratokseen?
19:06 < VesaMaanselka> kyllä :D
19:06 < abi> okei eli yksinkertaisesti, yksittäiset kokeet->hiukkasmalli, tarpeeksi toistoja (jolloin interferenssikuvio syntyy)->aaltomalli
19:06 <@modeJanne> joo, se oli hyvä setti kyl!
19:06 <@modeJanne> moro taneli_!
19:06 < taneli_> moikka !
19:07 <@halko> tuossa hyvä video jos englanti taipuu: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=TDuqeBON8So
19:07 <@halko> tekstitkin kyllä löytyy
19:07 < VesaOpe> Morooooo pojat !
19:07 <@modeJanne> Veskulla on näköjään fanijoukkoo :)
19:08 <@modeJanne> moro VesaOpe :D
19:08 < VesaMaanselka> :D
19:08 < abi> hahah, fysiikanope on näyttäny ton meil joskus
19:08 <@modeJanne> (skypessä hyvät repeilyt :D )
19:08 < OpeVesa> Kyllä yhdellekin hiukkaselle täytyy käytää kaksoisrakokokeessa aaltomallia, 
19:08 < VesaMaanselka> ootteko skypessä? :D
19:09 <@modeJanne> (pysytään asiassa, mutta kyllä :)
19:09 < OpeVesa> Jos hiukkasia siis ammutaan yksittäin, niin interferenssi kuvio syntyy
19:09 < abi> siten että yksittäinen hiukkanen voi taipua suoraan raon taakse?
19:09 <@modeJanne> moro jp_!
19:10 < OpeVesa> KYllä
19:10 < OpeVesa> ja siis taipuukin koska on aalto
19:10 < abi> asia selvä
19:11 <@modeJanne> periculum: jee jee :D
19:11 <@modeJanne> maikki: tervetuloo!
19:12 < periculum> modeJanne mitä jee jee :)
19:12 < maikki> terve, kirjoittelen tehtävän, mitä en saa ratkaistuksi
19:12 <@modeJanne> periculum: kuhan heitin :)
19:12 < periculum> *ottaa kopin*
19:13 <@modeJanne> maikki: jees, anna palaa
19:13 < Ope_Antti> Poistun chatistä, hyvää jatkoa! Ehkä palaan.
19:14 < VesaOpe> http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=TDuqeBON8So
19:14 < VesaOpe> aika mindfuck video..
19:14 < maikki> happipullon tilavuus on 40,0dm^3 ja paine 110,0bar. Happea käytetään 50,0dm^3 1,00baarin paineisena. Kuinka suuri paine pullossa on käytön jälkeen. Lämpötilan muutos on pieni. (Boylen lakiin luulisin liittyvän)
19:15 <@halko> Eli ratkeaa niin että lasket paljonko tuo tilavuus happea paineessa 1bar olisi paineessa 110 bar
19:16 <@modeJanne> moro HannuS ja sirkkelimies
19:17 < sirkkelimies> mukavaa
19:17 <@modeJanne> jos on kysymyksiä ni voipi heitellä
19:17 < VesaMaanselka> toi kaksoisrakokoe video oli loogisempi kuin vesan selitys täällä :D
19:17 < HannuS> Katoppa loppuu se :D
19:18 < maikki> 5/11dm^3? Mutta uuden paineen pitäisi olla pienempi kuin tuo 110 bar. Jos sijotan tuon 5/11dm^3 Boylen kaavaan ja ratkaisen sen, saan n.111,3bar
19:19 <@modeJanne> maikki: hetki
19:19 <@modeJanne> maikki: kysymys on työn alla
19:20 < HannuS> Miten nopeus lasketaan jos esim. Vesa juoksee 100 metriä 22 sekunnissa ?
19:20 < HannuS> Auttakaa Hannua !
19:20 <@modeJanne> nopeus = matka / ajalla
19:21 <@modeJanne> tai tarkkaan ottaen toi olis tossa vauhti
19:21 < HannuS> oho, Vesan nopeus on 16km/h
19:21 <@modeJanne> kun nopeus on vektorisuuri ja vauhti on skalaari
19:21 <@halko> maikki: joo elikkäs sitten sun pitää otta uudeksi tilavuudeksi tuo 40-5/11
19:22 <@halko> ja se tilavuus nyt laajenee tuohon 40l
19:22 <@halko> p = p_0 * V_0/V ; missä V_0 jäljelle jäävän kaasun tilavuus ja V pullon tilavuus
19:23 <@halko> ja p_0 se pullon alkuperäinen paine
19:24 < HannuS> Jaha kaikki lähti :D
19:25 < HannuS> Vesanopetuslapsi ? :D
19:25 < maikki> AIVAN :) Nyt onnistui!
19:25 < Chestbrah> Onks ne 1. tehtävät aina semmosii triviaali kysymyksii?
19:25 < abi> mitä ytl voisi vaatia vastaukseen jos on esseepainotteinen kysymys perushiukkasista? varaus, perheet, kvarkit protoneissa yms. värivarauskin? mitä muuta?
19:25 < maikki> Kiitoksia!
19:25 < abi> bosonit ja gluonit...
19:26 <@modeJanne> morjes Chestbrah, vesanopetuslaps ja uusintaedessa
19:26 <@halko> prelissähän tuosta oli se kysymys
19:26 <@modeJanne> Chestbrah: ei välttämättä
19:27 < HannuS> Hei lähtikö Vesa taas salille vai ?
19:27 <@modeJanne> esim. pari koetta sitten oli kuun kiertoon liittyvä suht. haastava tehtävä ykkösenä
19:27 < OpeVesa> Nyt HannuS pysytään asiassa
19:28 < Chestbrah> jep vähä pelottaa et menee 6p siin
19:28 <@halko> se vähän vaihtelee se 1 tehtävä
19:31 < Chestbrah> 2 on vissii ollu aika samanlainen aina
19:31 <@modeJanne> moro Hieu!
19:31 < Chestbrah> joku kuvaaja pitää väsää
19:31 < Hieu> Terve !
19:31 < vesanopetuslaps> eikös se kuu tehtävä ollu vieläpä peilikuva :D
19:31 < Hieu> Moro niitty :D
19:31 <@modeJanne> moro KimiMacGyverBui!
19:32 < petrr^> kyl tais olla
19:32 <@modeJanne> ootko sama mies?
19:32 < KimiMacGyverBui> moro moro :D 
19:32 <@modeJanne> joka teki videon
19:32 < KimiMacGyverBui> kyllä vesan opetuslapsia ollaan :D
19:32 < KimiMacGyverBui> kiitos nimestä 
19:32 < Hieu> Oisitpa Janne nähny sensuroimattoman version :D
19:32 < OpeVesa> Lukemaan siitä sitten!
19:33 < KimiMacGyverBui> hieu toi ei nyt liity fysiikkaan...
19:33 < Hieu> Mut sä oot opettanu nii hyvi ettei tarvi enää lukee ;)
19:33 <@modeJanne> :D
19:33 <@halko> Tärpiks muuten heitän että 7-10 tehtävässä tarvitaan sähkömagneettista induktiota
19:33 <@halko> valistunut arvaus
19:33 <@modeJanne> Kimi: jaa jaa :D
19:34 < KimiMacGyverBui> halko: pistän korvan taakse (Y)
19:34 <@halko> lenzin laki kananttaa hallita ja oikean käden säännöt
19:34 <@modeJanne> Kimi: oon mä yhden nähny minkä Vesa sit editoi
19:35 <@modeJanne> mut jos sulla oli vielä joku toinen versio ni sit en oo nähny
19:40 < maikki> Kun etyyliamiinin vesiliuos neutralisoidaan täydellisesti typpihapon vesiliuoksella, miksi tulokseksi tulee CH3CH3NH3NO3 (etyyliammoniumnitraatti) vaikka koko reaktiossa ei ole kuin 8 vetyä?
19:41 <@modeJanne> maikki: Samuli ei oo just paikalla, mut soitan jos olis koneen ääressä
19:41 <@halko> kyllä se noin menee
19:42 < maikki> miksi?
19:42 <@halko> etyyliiamiini CH3CH2NH2 ja HNO3
19:42 <@halko> eli ne tavallaan liittyvät yhteen
19:43 <@halko> siis HNO3 on se typpihappo
19:43 <@halko> joka nyt protolysoituu H+ ja NO3-
19:43 <@halko> ja tuon etyyliamiinin ammonium ryhmä vastaanottaa sen protonin niin siitä tulee RNH3+
19:44 <@halko> (R tuo hiiliketju)
19:44 < petrr^> no ei siitä kyllä CH3CH3NH3NO3 tuu? ehkä CH3NH3NO3
19:44 <@halko> ja nyt NH3+ ja NO3- liittyvät yhteen ionisidoksella
19:45 <@modeJanne> maikki: soitin Samulille (eli kemman videoiden tekijälle) ja Samuli tuumasi että ei oo lukioasia
19:45 <@modeJanne> mutta tulee kohta paikalle
19:45 < KimiMacGyverBui> saako kysyä mistä tulee normaalikiihtyvyys (a = v^2 / r) en löydä sitä maolista
19:45 < KimiMacGyverBui> tai jos löytyy maolista niin mikä sivu?
19:46 <@halko> maikki: kanssa sulla yksi vety lipsahtanut tuonne ylimääräiseksi
19:46 <@halko> siinä varmaan virhe 
19:46 <@halko> eli keskimmäisellä hiilellä ei ole kuin kaksi vetyä, ei kolme
19:46 < maikki> mihin?
19:46 < petrr^> ja eikai tossa kahta metyyliryhmää ole?
19:46 <@halko> KimiMacGyverBui: sen voi johtaa maolissa olevista kaavoista kyllä
19:46 <@halko> siinä on etyylirymä
19:47 < maikki> tää tehtävä on kemian 2 kirjassa tehtävä 100, eli kuuluu lukion oppimäärään
19:47 <@halko> etyyliamiini: CH3-CH2-NH2
19:47 < maikki> (tammi)
19:47 < KimiMacGyverBui> halko: voitko opstaa mistä kaavoista? olen miettiny asiaa mutta en keksi 
19:47 <@halko> KimiMacGyverBui: ei ole oma maoli tässä valitettavasti mutta kulmanopeuden ja kulmakiihtyvyyden kaavosita
19:47 <@modeJanne> maikki: hmm...Samuli ja myös Laurin kemia-jatko-opiskelija-kaverit totesi, että ei olis lukioasia
19:48 <@halko> muistaakseni
19:48 < petrr^> halko: oho, katoin että ois ollu metyyliamiini
19:48 < KimiMacGyverBui> selvä yritän
19:48 < samuli_> Halko vastaa ihan oikein
19:49 <@halko> hyvä, jotain oppinut kemiasta näköjään :)
19:49 < maikki> saisko vielä koonnin?
19:49 < samuli_> etyyliamiini emäksenä ottaa vedyn vastaan typpihapolta, joka siis luovuttaa sen. Kuulosti puhelimessa vaan niin pahalta tehtävältä, että ajattelin, ettei kuulu lukioon.
19:50 <@halko> KimiMacGyverBui: oliko maolissa se normaalikiihtyvyys että r*(omega)^2 ?
19:50 < petrr^> halko: jos toi ois metyyliamiini + HNO3 niin eikös se ois CH3NH3NO3?
19:50 < Hieu> Tuan kato Pysica 5 s. 33
19:50 <@modeJanne> taisin selittää samuli_lle vaan huonosti :)
19:50 < vesanopetuslaps> mitäs kaavoja kannattaa opetella joita ei löydy maolista
19:50 < Chestbrah> Jep samaa miettinyt
19:50 <@halko> vesanopetuslaps: säilymislait
19:51 <@halko> tosin ne on aika helpot järjelläkin ajatella
19:51 <@halko> melkein kaikki muut saa kyllä maolin kaavoista johtamalla, jos vaan muistaa vähän että mitä tarttee
19:51 < maikki> vaikka etyyliamiini vastaanottaisi yhden vedyn typpihapolta, ei vetyjen yhteenlaskettu määrä ole vieläkään yhdeksän.
19:52 <@halko> kaavassa typo
19:52 < vesanopetuslaps> tarkotatko säilymislaeilla energian,liikemäärän vai mitä?
19:52 < KimiMacGyverBui> halko: voin ettiä mutta löysin vesalta normaalikiihtyvyys videon :)
19:52 < samuli_> ei kun se on kahdeksan. sulla on vaan yksi vety 2. hiilessä liikaa alkuperäisessä tehtävässä
19:52 <@halko> eli ei CH3CH3NH2 vaan CH3CH2NH2
19:52 <@halko> sitten vetyjhen määrä täsmää maikki
19:52 < OpeVesa> Kaikki kaavat joita MAOL ei tunne pitää johtaa perusteluineen...
19:52 < samuli_> hiilestä lähtee aina 4 sidosta
19:52 <@halko> KimiMacGyverBui: kyllä se niin taisi maolissa olla ja sitten kun oomegan kaavalla ratksee sen niin saa v^2/r
19:53 < maikki> Eli koko soppa johtui vain kirjan takana olevasta virheestä??? Kiitos kumminkin :D
19:53 <@halko> aika yleisiä nuo virheet kirjoissa, varsinkin kemian ja fysiikan
19:53 < samuli_> ei ollut maikki ensimmäinen kerta tällainen tapaus chatissä
19:53 <@halko> vesanopetuslaps: liikemäärän säilyminen, mekaanisen energian säilyminen, pyörimismäärän säilyminen
19:54 < maikki> Kiitoksia kaikille, menen kertailemaan vaihteeksi matikkaa...
19:55 < KimiMacGyverBui> oho! Hieu löysi normaalikiihtyvyyden :) hyvä
19:56 < KimiMacGyverBui> halko: valitettavasti mun maoli on vesalla :D mutta näin se taisi olla
19:56 <@halko> joo kyllä se niin menee
19:56 <@halko> siinä kaavojen ekalla sivulla on ne molemmat
19:56 < Chestbrah> Muistaaks joku paljo C:stä ja M:stä saa pisteit DI-haussa? 
19:56 <@halko> oomega puolivälissä ja normaalikiihtyvyys alareunassa :D
19:57 < petrr^> Chestbrah: kato yliopistohaku.fi
20:03 <@modeJanne> moro Olenko
20:05 <@modeJanne> mut jees, jos ei oo enempää kysymyksiä ni opetellaan tältä kertaa vähitellen
20:06 < KimiMacGyverBui> mulla on vaikka mitä kysyttävää :D
20:06 <@modeJanne> tsemppiä kaikille huomiseen!
20:06 < KimiMacGyverBui> en vaan tiedä mistä alottaa :D
20:06 < KimiMacGyverBui> kiitän :D
20:06 <@modeJanne> aijaa :D
20:09 <@modeJanne> halusitsä Kimi vielä kysyä jotai?
20:09 < KimiMacGyverBui> voin kilauttaa varmaan vesalle jos on jotain :)
20:09 <@modeJanne> moro jonas__
20:10 <@modeJanne> ollaan vähitellen lopettelemassa tältä päivältä ns. virallista osuutta
20:10 < KimiMacGyverBui> en tiiä löytyykö se kaava maolista :S
20:10 < KimiMacGyverBui> mutta massavaje olisi varmaan 1 :D
20:14 <@modeJanne> moro LeagueofLegends
20:15 < KimiMacGyverBui> vai että legendojen liiga :D
20:15 < Hieu> Mikä se on ? :o
20:16 <@halko> dota on paree
20:16 < KimiMacGyverBui> 134.115.199....en kuule tiiä kenen? :D
20:24 < Chestbrah> dota hyi
20:26 <@modeJanne> mut jees
20:26 <@modeJanne> tsempit tosiaan kaikille huomiseen!
20:26 < Chestbrah> Ty GG
20:28 < OpeVesa> Huomiseen ja tsemppiä!
20:29 <@modeJanne> moro Lilja!
20:29 < Lilja> Moi
20:29 < Lilja> Voiko joku auttaa mua kemian läksyissä
20:30 <@modeJanne> heitä kysymystä ilmoille ni ehkä joku osaa ja ehtii :)
20:30 -!- modeJanne changed the topic of #opetus.tv to: Tsempit huomiseen abeille!
20:32 < Lilja_> Kummal näist on alhasempi ionisaatioenergia a) mg vai s b) f vai li c) ba vai mg? Nää on varmasti helppoja mutku en ollut tänään koulussa :/
20:33 <@halko> maolista löytyy taulukko jossa alkuaineiden ionisaatioenergiat
20:33 <@halko> valitettavasti sivua en muista ja ei ole maolia tässä nyt mutta se on kemian osion alkupäässä
20:33 < Lilja_> Aa löytyy vai
20:33 < Lilja_> Joo yritän ettii
20:34 <@halko> semmonen että vasemmassa reunassa on alkuaineet ja sitten taulukoitu 1-elektronin ionisoitumisenergia 2. elektronin
20:34 <@halko> jne.
20:35 < Lilja_> Onko ionisaatioenergia ja ionisoitumisenergia sama asia?
20:36 <@halko> kyllä ne on
20:36 <@halko> yleensä puhutaan kyllä ionisaatioenergiasta
20:36 < Liljaa> Okeei! Löysin tän taulukon mut en osaa kattoo..
20:36 <@halko> Liljaa: kyllä ne on, yleensä puhutaan kyllä ionisaatioenergiasta
20:37 < Liljaa> Joo
20:37 <@halko> vertaa niiden energioiden määrää eri alkuaineiden välillä
20:37 <@halko> jos energia pienempi niin atomi ionisoituu helpommin
20:38 <@halko> ja muuten tuo ionisaatioenergia on muuten jaksollisessakin järjestelmässä
20:38 < Liljaa> Mut ku tossa on 1.e 2.e 3.e jne niin en tiiä minkä mun pitäs katsoa
20:38 <@halko> semmonen yleinen sääntö että kun mennään *ryhmässä* alaspäin niin ionisaatioenergia kasvaa
20:38 <@halko> ja kun mennään *jaksossa* eteenpäin niin ionisaatio energia kasvaa
20:39 < Liljaa> Aaaa
20:39 < Liljaa> Sain a:sta mg mut en tiiä onko se oikein
20:39 <@halko> http://opetus.tv/kemia/ke2/ionisaatioenergia/
20:40 < Liljaa> Joo katsoin kyllä enkä siltikää tajunnu:D
20:41 < petrr^> mitä isompi atomi, sitä pienempi on ionisaatioenergia, sillä protonien ja ulommaisten elektronien vetovoima pienenee atomin koon kasvaessa
20:42 < Liljaa> Onko a:n vastaus sit mg ja b:n li c:n ba
20:43 < Lilja> Miks tää heittää koko aja ulos
20:46 < petrr^> sit toki ionisoitumisenergia kasvaa, kun siirrytään vasemmalta oikealle, koska tällöin protonien määrä kasvaa
20:47 < Jariiiii> Jeee sain fysiikan kokeesta 10!!! Kiitos teille ku autoitte mua
20:47 <@halko> http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f1/Ionization_energy_periodic_table.svg
20:48 <@halko> Jariiiii: onneks olkoon! hyvä että oli apua :)
20:48 < Lilja> Joo yritän kattoo taulukosta ja maolista
21:38 <@jberg> moro kikkis, lopeteltiin jo tältä päivältä
21:39 < petrr^> ei tarkoita etteikö sais kysyä
21:41 <@jberg> joo, totta
--- #opetus.tv @ irc.quakenet.org | http://opetus.tv/chat | Loki suljettu 13.03.2013 klo 00:00:49 ---