___             _              _
        / _ \ _ __   ___| |_ _   _ ___ | |___   __
       | | | | '_ \ / _ \ __| | | / __|| __\ \ / /
       | |_| | |_) |  __/ |_| |_| \__ \| |_ \ V / 
        \___/| .__/ \___|\__|\__,_|___(_)__| \_/  
             |_|
                  Oivalla, opi, onnistu...kyllä sä osaat!


  +--------------------------------------------------------+
  |      Katselet Opetus.tv:n chat-historiatiedostoa       |
  +--------------------------------------------------------+
  |      Web-osoite:   http://opetus.tv/chat               |
  |      IRC-kanava:   #opetus.tv @ irc.quakenet.org       |
  +--------------------------------------------------------+



--- #opetus.tv @ irc.quakenet.org | http://opetus.tv/chat | Loki avattu 20.03.2013 klo 00:00:11 ---
15:20 <@muhis> moi Hooumeri 
16:12 < VesaOpe> Terve!
16:14 < VesaOpe> Tekikö kukaan läsnäolijoista pitkän matikan yo-koetta tänään?
16:16 < kukkanen> jep!
16:16 < VesaOpe> No, miltä tuntui?
16:16 < kukkanen> en viitti käyttää niin rumaa kieltä, ku sen fiiliksen kuvailu vaatis :D
16:17 < VesaOpe> No voi...
16:17 < kukkanen> oottelen vastauslähetystä, nii sitte ollaan viisaampia :)
16:18 < VesaOpe> :)
16:18 < kukkanen> vaikutti kyllä vaikealta verrattuna edellisvuosien kokeisiin, joilla ollaan harjoteltu.
16:18 < VesaOpe> Joo, ei tuo nyt ihan helpolta vaikuttanut, vaikka itse en tosiaan sitä kovin huolellisesti katsonutkaan kun ei ole mulla noita pitkän matikan kirjoittajia nyt...
16:19 < kukkanen> jjees, täytyy vaan toivoa matalia pisterajoja :)
16:34 <@muhis> katoin tota koetta ja musta näytti et oli ihan kohtuullinen valikoima perustehtäviä, mutta jos ei ollut syventävien kurssien asiat mielessä niin kymmenen tehtävän tekeminen kävi haastavammaksi
16:35 < VesaOpe> Niin, kaikki on nyt Korkeimman kädessä :)
16:36 <@muhis> mut juttuhan on niin et ei sitä oikein osaa kunnolla sanoa jossei ite oo ollu siellä kuutta tuntia hikoilemas... se on kuitenkin paljon stressaavampaa miettiä niitä siellä koetilanteessa
16:36 <@muhis> riippuu tietty ihmisest
16:36 < VesaOpe> Joo tietty
16:42 <@jberg> morjes
16:44 <@Phatency> Näyttää ihan kivalta kokeelta
16:52 <@jberg> muhis: ootko yrittäny GeoGebralla ikinä tehä negatiivista kulmaa tai yli 2pi suurusta kulmaa?
16:53 <@muhis> ei oo tullu hirveesti käytettyy
16:53 <@jberg> eiku olisin kehuskellu vaan vähän :D
16:55 <@muhis> no öö oon yrittäny mutta se oli ihan toivotonta!!
16:55 <@jberg> itsehän rakensin kunnon systeemin
16:56 <@jberg> tulee kulman kaari nätisti spiraalina näkyviin
16:56 <@jberg> ja osaa pitää kirjaa monta kierrosta
16:56 <@jberg> ja kumpaan suuntaan
16:56 <@jberg> ja näyttää kulman suuruuden joko asteina tai radiaaneina (piin kanssa)
16:57 <@jberg> ja näyttää sinin ja kosinin arvot x- / y-koordinaattiyhteydellä havainnollistettuna :D
16:57 <@jberg> ni ja sit jos on yli täyskulma ni piirtää spiraalin loppun nuolen niin et näkee paremmin kummin päin kierrettiin
16:57 <@jberg> ja muutamia muita mm. labeleiden sijaintiin liittyviä hienosäätöjuttuja
16:58 <@jberg> tulee videolle kohta
16:58 <@muhis> :D
16:58 <@muhis> noniin
16:58 <@muhis> kuulostaa hienolta
17:10 <@halko> :D
17:10 <@halko> kunnon säädöt
17:12 <@muhis> ite ku käytän GeoGebraa nii se ei ikinä tee mitään silleeku haluisin vaan heittelee kaiken ihan pimeesti
17:13 <@halko> :D
17:30 < aape> morjens!
17:30 <@jberg> moro
17:31 < aape> osaisko joku kertoo luetaanko lähtöarvoiksi kemiassa: tehtävässä annetut arvot, taulukkoarvot (esim. tiheys) ja moolimassat?
17:31 <@jberg> halko osaa varmaan kommentoida
17:33 <@halko> juu tehtävssä annetut arvot eikös ne nimenomaan ole
17:34 <@halko> ja ei taideta lähtöarvoksi lukea sellaista joka katsotaan taulukkokirjasta, jos sitä ei ole annettu tehtävässä
17:34 <@halko> esim. jonkin aineen tiheys, jota tarvitaan ja se pitää taulukkokirjasta katsoa
17:36 < aape> abikemia näyttää laittavan ainaki moolimassat lähtöarvoiksi.. jos nyt oikein oon tulkinnu
17:37 <@halko> joo ne on aina ihan hyvä kirjotella ylös tehtävän alkuun
17:39 < aape> "massojen ja tilavuuksien viimeinen nolla on merkitsevä" - abikemia. Tarkoittaakos tämä sitä, että jos m = 100 g niin tässä on 3 merkitsevää numeroa
17:39 < aape> vaikka yleensä laitettais, että 1
17:39 <@halko> joo näin oon käsittäny
17:39 <@halko> sama kans jos merkitään että 1,00l
17:41 < aape> mut silloinhan tuo menee sen normisäännöön mukaan, jonka mukaan desimaaliluvuissa merkitseviä on kaikki muut paitsi desimaaliluvun alussa olevat nolla:)
17:42 < aape> eli siis 3 niin kuin sanoit
17:45 < aape> pitänee kai odotella tuohon 19 asti, että tulee kemian opettajia paikalle:)
17:46 < aape> vai ootko halko ekspertti näissä kemiakysymyksissä?:D
17:49 <@halko> varmaan kannattaa vielä varmistaa tää samulilta jos se pääsee paikalle
17:50 < aape> okei. sama kirjotella tässä muutama kysymys sivunlaitaan niin ei unohdu:D
17:51 <@halko> siis itekkii menossa kirjottamaan kemiaa nyt, mutta vastailen täällä jos vaan osaan
17:51 <@halko> on kyll aika hyvin hallussa
17:53 < zimbs> mites meni kirjoittajilla?
17:53 < aape> ite oon tällä kertaa korottaja.. toivottavasti nyt lukis kysymykset oikein:D
17:58 <@halko> se on aina ihan boonusta jos lukee tehtävänannon
17:58 <@halko> voisi sanoa että lisäansio :D
17:58 < aape> no joo.. mut se oli mun eka yo niin olin aika paniikissa :D
17:59 < aape> olikos se approksimointi sitä, että lähtöaineen konsentraation muutos pyöristetään nollaksi, kun tp-vakion arvo on hyvin pieni?
18:01 < aape> tai voidaan pyöristää.. ei kai se mikään pakko oo, jos haluaa vaikeimman kautta vääntää:D
18:02 <@halko> joo sitä se just on
18:02 <@halko> mutta kun nyt kerta saa hyviä laskimiakin käyttää niin meidän opettaja sano että sama tehdä vaan se toisen asteen yhtälö niistä
18:06 < aape> riittääkö vetysidoksen määrtelmäksi, että dipolin pos. päänä on vety, vai onko se olennaista, että vety on liittynyt happeen, typpeen tai fluoriin?
18:07 <@halko> on olennaista
18:07 <@halko> koska kaikki vedyt ei muodosta vetysidoksia
18:09 < aape> okei, siihen tarvitaan sit kai riittävän suuri pos. osittaisvaraus, minkä toi typpeen, happeen tai fluoriin liittyminen vain takaa?
18:09 <@halko> jep
18:09 <@halko> eli kun vety on liittynyt erittäin elektronegatiiviseen atomiin
18:09 < aape> ok:)
18:09 <@halko> eli happeen, fluoriin tai typpeen
18:12 < aape> miksi ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta miksi vesi laajenee jäätyessään? muodostaako vesimolekyyli vain kiinteässä olomuodossa 4 vetysidosta ja muulloin 2.. vai mihin tää tieteellisesti perustuu?:D
18:14 <@halko> siis kiinteässä olomuodossa jokeinen vesimolekyyli muodostaa ne neljä vetysidosta
18:14 <@halko> nesteenä niitä voi olla sit vähemmän
18:15 < aape> okei.. eli vähän oikeilla jäljillä olin, vaikka olikin tuollainen villiveikkaus:D
18:15 <@halko> ja nesteessä ne vesimolekyylit pääsee myös liikkumaan toistensa ohi, kiinteänä ei ja silloin ne muodostaa juuri sen kiderakenteen jossa jokaisella neljä sidosta
18:15 < petrr^> mutta jos vesi jäähdytetään nopeasti, niin se ei ehdi laajeta
18:16 <@halko> joku tämmönen turha data: 25C asteessa jokainen vesimolekyyli muodostaisi 3,59 vetysidosta
18:22 < aape> yks kysymys koskis sitten polymeroitumisreaktioita eli kun se monistuva yksikkö merkitään [ jotakin ]_n niin, mikä on sitten esim. kondensaatiolla tapahtuvassa polymeroitumisreaktiossa veden määrä?
18:23 <@halko> riippuu reaktiosta
18:24 <@halko> mutta yleensä jotakin n-1 tai 2n-1
18:24 < aape> miten sen voi päättellä?
18:24 <@halko> tuo -1 tulee kun sitten siihen viimeiseen päähän ei enää liity sitä vettä
18:24 <@halko> mutta se vaan pitää päätellä että minkälainen se ploymeroitumisreaktio on
18:25 <@halko> esim esterkondensaatiossa jokaisesta sidoksesta lohkeaa yksi vesi
18:26 <@halko> taino tavallaan kaksi kun kumpikin pää aina esteroityy esim. joittekin dioleiden ja dihappojen kondensaatioissa
18:26 <@halko> niin veden määrä olis sitten 2n-1
18:27 < aape> eikös sen ole pakko olal dioli ja dihappo, että koko polymeraasireaktio on mahdollinen?
18:27 < aape> olla*
18:27 <@halko> mutta veikkaisikin että kuitenkin tehtävässä paljon oleellisempi asia se itse polymeeri joka syntyy kuin se että menikö veden määrä just oikein
18:27 <@halko> jotta tuo polyesterikondensaatio on
18:28 <@halko> mutta onhan noita muitakin polymerointi reaktioita
18:29 <@halko> mutta tärkeimmät taitaa olla just tuo polyadditio (esim. polyeteeni) ja polykondensaatio
18:34 <@halko> enpäs nyt kyllä olekkaan varma että onko noita edes muita... no nuo kaks jos tietää niin pitäs lukiossa riittää :D
18:37 <@halko> niin no tietysti hiilihydraatit, joissa glykosidisidokset monosakkaridien välillä
18:37 <@halko> ja proteiinit, joissa peptidisidokset
18:37 <@jberg> Samuli pääsee kuitenkin paikalle vasta about 19:30-20 maissa
18:41 < aape> sublimoituuko hiilidioksidi aina.. eli eikö sitä esiinny nestemäisenä? ja aineet, jotka sublimoituvat, niin "palaavatko" ne kiinteäksi vain härmistymällä?
18:42 <@halko> joo taitaa hiilidioksidi olla sellainen aine
18:42 <@halko> ainakin maoli antaa sille vain sublimoitumispisteen
18:43 <@halko> http://en.wikipedia.org/wiki/File:Carbon_dioxide_pressure-temperature_phase_diagram.svg
18:43 <@halko> mutta kuten tuosta nähdään niin paineen kasvaessa se esiintyisi myös nesteenä
18:43 < aape> ovelaa.. enpäs tajunnut itse tsekata maolia!:D
18:45 <@halko> eli normaalipaineessa hiilidioksidi tosiaan näköjään suoraan sublimoituu
18:46 < aape> ite en löytäny ku CO2:n kiehumispisteen..
18:46 < aape> vai löytyikö fysiikan alueelta?
18:46 <@halko> fysiikan alueelta
18:46 <@halko> s. 78
18:47 <@halko> ei aina pidä lukkittautua sille "omalle" alueelle, joskus etsin turhaan tuota isotooppi taulukkoa kemian puolelta
18:47 <@halko> :D
18:49 < aape> varmaan oliski hyödyllistä katella nuita kiehumispisteitä ym. kun miettii reaktioyhtälön olomuotoja
18:49 <@halko> kieltämättä joskus voi olla apua
18:49 < aape> kemiassa se normaali lämpötila taitaa olla +25.. fysiikassa muistaakseni +20:DD
18:49 <@halko> nekin kyllä harmillisesti usein sellasia että melkein vaan pitää tietää
18:51 <@halko> mutta eikös tuossa ntp oloissa ole juuri 20C
18:51 <@halko> eikun se olikin 0C
18:51 < aape> jep 0
18:52 <@halko> joskus muuten ihan hyödyllistä käyttää vaikka yks ilta siihen että kahtoo vaan maolin läpi
18:52 <@halko> ihan ajatuksen kanssa että mitä kaikkea sieltä löytyykään
18:52 < aape> eli jos lämpötilaa ei oo annettu, niin mun mielestä pitää olettaa, että se on toi +25
18:52 <@halko> näin taitaa olla
18:53 <@halko> kans noissa vanhoissa yo ratkasuissa yleensä ihan mainittu siinä vastauksessa että: "lämpötilan oletetaan olevan +25C"
19:00 < aape_> kummin se nyt on puskuriliuoksessa.."vastimien" ainemäärät yhtä suuret vai konsentraatiot yhtä suuret?
19:01 <@halko> no jos konsenstraatiot on yhtä suuret
19:01 <@halko> ja samassa liuoksessa
19:01 < aape_> niin ainemäärätki on.. :D
19:01 <@halko> niin silloinhan sen liuoksen tilavuus on sama joten myös ainemäärät samat
19:01 <@halko> juuri niin
19:04 <@jberg> Tervetuloo Kekerkalaman, kemiaa ja jeesus_
19:04 <@jberg> ja pallero
19:06 <@jberg> oliks kysymyksiä mielessä?
19:07 < kemiaa> olisiko jotain hyvä viime hetken vinkkejä kemian yo:hon?
19:07 < kemiaa> *hyviä
19:07 <@jberg> halko heittää kommenttia kohta
19:08 <@halko> ite heittäisin että siellä on 95% varmasti tehtävä, jossa kysytään jonkunorgaanisen yhdisteen molekyyluii tai suhdekaavaa
19:08 <@halko> ja orgaanisen kemian reaktiot on aika usein kysyttyjä
19:08 <@halko> myös isomeria siellä loppupään tehtävissä ainakin
19:09 <@jberg> moro KikkaSepi
19:09 < KikkaSepi> moro
19:09 < pallero> onko viimeaikoina ollu tehtävää DNA:han liittyen?
19:09 < jeesus_> Olen laskenut moolista erilaisia pH laskuja ja vastauksissa kirjan takana annetaan pH usein eri tarkkuudella kuin tehtävän epätarkin arvo, millä tarkkuudella pH pitää kirjoituksissa ja pääsykokeissa antaa?
19:09 < aape_> miksi kaasut liukenee huonommin lämpimään nesteeseen?
19:10 < aape_> huomaa, että ph:ssa merkitseviä ovat vain pilkun jälkeiset numerot
19:10 <@halko> juuri noin
19:11 < abi> keväällä 2011 kysyttiin dna:sta
19:11 < jeesus_> Okei kiitos se on mennyt ihan ohi! Tuntuupas hiukan epäloogiselta
19:11 <@halko> aape_: tälläisen löysin: http://www.helsinki.fi/kemma/kysykemiasta/vanhat/lampotilan_vaikutus_liukoisuuteen.html
19:11 <@halko> in short: se nyt vaan menee niin, mutta tuolla entropian kasvulla se selitetty
19:12 < aape_> hemmetin entropia.. eikö vaikeampaa käsitettä löydy:D
19:15 < Kekerkalaman> toivottavasti kokeessa on paljon laskuja eikä liiallista nippelitiedon tuntemuksen testaamista
19:16 <@halko> sitähän sitä toivois
19:16 <@halko> kemiassa on kuitenkin aika paljon juuri sellaista nippelitietoa josta voidaan kans kysyä
19:16 < aape_> listaa halko muutama, jos keksit hyviä:)
19:17 < jeesus_> Vähän häiritsee käsitteet keskinopeus ja keskivauhti, jos tulee tehtävä missä pitää selvittää keskinopeus niin se tarkoittaa varmasti sitten keskinopeutta eikä keskivauhtia?
19:17 <@halko> no mitä nyt tulee mieleen niin jotkut reaktiot juuri, melkein vaan pitää tietää miten ne menee
19:17 <@halko> tai on ainakin todella vaikea yrittää päätellä
19:17 < pallero> oispa niitä rakennekaavojen piirtelyä yms. orgaaniseen kemiaan liittyviä tehtäviä
19:17 < petrr^> vauhti on skalaari, nopeus ei
19:18 < petrr^> nopeudella on suunta siis
19:18 < pallero> nopeus on vektorisuure, toisin kuin vauhti
19:18 < aape_> jos juokset stadionin radan ympäri.. kierroksen keskinopeus on 0 ja keskivauhti 0:sta poikkeama.. eli nopeus lasketaan siirtymän mukaan
19:18 < aape_> poikkeava*
19:20 < pallero> en ymmärrä mikä virka on magneettisella kvanttiluvulla
19:22 <@halko> pallero: se magneettinen kvanttiluku kertoo montako orbitaalia kullakin alakuorella on
19:22 <@modeJanne> moro R-Z, long time no see
19:22 <@halko> esim. s kuoren magneettinen kvanttiluku on vain 0, joten sillä ojn vain yksi orbitaali
19:23 < pallero> kuinka se sitte voi saada myös negatiivisia arvoja?
19:23 <@halko> p-kuoren m.kvanttiluvut taas ovat -1, 0 ja 1, joten p kuorella on kolme orbitaalia
19:23 < R-Z> hei
19:23 < R-Z> ja mirc tiedot katos jostian kviasta syystä
19:23 < R-Z> vaivalla hankkimani äänimerkit ja 30 sana hl lista
19:24 <@halko> magneettinen kvanttiluku kuvaa orbitaalina muotoa, avaruudellista sijaintia ytimen ympärillä ja sen energiaa magneettikentässä
19:25 <@halko> se nyt on vaan kai sovittu että sen saamat arvot on tuolla tavalla eli 0, +-1, +-2, etc.
19:25 < pallero> mjoo pitäis varmaan tuo opetella ulkoa, ku en vaan sisäistä mitä toi lause käytännössä tarkottaa
19:25 <@halko> ehkä jotain tekemistä kvanttimekaniikan kanssa, mutta se ei taida lukion oppimäärään kuulua :D
19:27 < aape_> onko hapettava happo sellainen, jossa on O:ta?:D
19:27 <@modeJanne> moro samuli_
19:27 < samuli_> aape: ei välttämättä
19:28 < samuli_> hapossa on aina vetyä, mutta hapettavissa aineissa ei välttämättä ole happea
19:28 < aape_> no höh.. ei koskaan mitään selkeetä sääntöä
19:28 < R-Z> aha ei ole aina vetyä
19:28 < R-Z> jos oikein muistan
19:28 <@halko> eikös yleisin hapettava happo elä typpihappo H2PO4?
19:29 < pallero> pitäähän hapossa olla vetyä, että voi syntyä niitä oksoniumioneita?
19:29 < samuli_> Kyllä hapossa on aina vetyä
19:29 < R-Z> hmm mietin vastaustani vielä hetken
19:29 < samuli_> pallero: juuri näin
19:30 < R-Z> ai juu niin se oli happi minkä olemassaolosta väiteltiin hapoissa
19:30 <@halko> R-Z: lewis hapoilla ei välttämättä ole vetyä, mutta lukiossa puhutaan vaan noista bronsted-lowry hapoista
19:30 <@halko> että riippuu vähän happo - emäs määrittelystä
19:31 < samuli_> hapossa ei  tarvitse olla happea. Tämä on etymologinen virhe ranskan vallankumouksen ajoilta, kun luultiin, että hapoissa on happea, mutta näinhän siis ei aina ole
19:31 < samuli_> vrt. HCl
19:31 <@halko> esim. joku BF3 jossa vapaat elektroniparit toimivat jotenkin happojen tavoin, nimenomaan lewis happojen tavalla
19:31 <@halko> mutta lukiolaiset ei nyt tartte tätä tietää!
19:32 < aape_> kannattaako tällaisia paukuttaa päähän: karbonaattisuola + lämpö --> metallioksidi + hiilidioksidi? :D
19:33 <@halko> voihan tuo olla ihan hyvä muistaa että esim CaCO3 hajoaa CaO ja CO2
19:33 <@halko> lämmitettäessä
19:33 < samuli_> Hapettavia aineita ja happoja ei pidä sotkea. Tämä menee aina sekaisin. Happo siis luovuttaa vetyionin ja hapettava aine ottaa vastaan elektronin
19:34 < KikkaSepi> Luokitellaanko raudan ruoste suolaksi?
19:35 < samuli_> ruoste on raudan oksidi eli metallin ja epämetallin muodostama suola
19:35 < KikkaSepi> asia selvä
19:35 < aape_> onko palamisreaktion tuotteessa typen oksidi, jos poltettavassa oli typpeä?
19:35 < samuli_> Tuo karbonaatti kannatta muistaa. On monesti kysytty jossain muodossa yo-kokeissa
19:36 < samuli_> kyllä
19:36 < samuli_> aapelle siis vastasin
19:36 < samuli_> hum! typen oksideja on monia erilaisia
19:37 < samuli_> dityppimonoksidi on nyt pinnalla julkisuudessa
19:37 <@halko> samuli_: siis ei synny typpikaasua vaan jotain typen oksidia aina palamisreaktiossa?
19:38 <@halko> niin eipä tietenkään kun eikös palaminen ole nimenomaan hapen liittymistä...
19:38 < samuli_> jeps
19:38 <@modeJanne> moro saunatoni
19:39 < saunatoni> morjesta
19:39 < samuli_> hesari kirjoitti juuri ison jutun dityppimonoksidista eli ilokaasusta, jota diilataan tästä mun kämpn vierestä viihdekäyttöön
19:39 <@halko> joo niinhän niistä oli
19:39 <@halko> ei varmaan kyllä taida näihin ylppäreihin ehtiä :D
19:40 < samuli_> kauppislaiset on saanut "loistavan" idean tehdä paalua
19:40 <@modeJanne> joo, on tainnu kysymykset mennä pakettiin jo about vuos sitten
19:40 < abi> Heikentääkö kova vesi pesutehoa koska Ca2+ ja Mg2+   -ionit tarttuvat kiinni saippuaan?
19:40 < aape_> mistä vois tulla esseitä? täytyykö osata metallin valmistus.. pasutus yms. ?
19:41 <@halko> esseetä voi tulla kyllä mistä vaan, aika usein ollu sidoksista, isomeriasta
19:41 < pallero> voi olla vaikka mitä ainaki jokeritehtävissä
19:41 <@halko> sit jotaikin esim. hiilihydraateista
19:41 < samuli_> metallien valmistus on hyvä kysymys... tai siis metallien valmistukseen liittyvät prosessit. Nekin on nyt talvivaaran takia pinnalla
19:41 < aape_> ne vaan on niin monimutkasia:D
19:42 <@halko> aape_: kalsium muodostaa saippuan kanssa kalkkisaippuuaa joka saostuu, eikä pese
19:42 <@modeJanne> morjes Maiska!
19:42 < samuli_> metallien valmistukseen liittyy myös ympäristökysymykset ja esim. biokemiallisten prosessien käyttäminen
19:42 < Maiska> Terve
19:42 < Maiska> kuumottaa perjantainen koe
19:42 <@halko> eli ensin pitää lisätä niin paljon saippuuaa että kaikki kalkki on saostunut ja sitten vasta se saippua alkaa pesemään
19:42 <@halko> magnesium taitaa toimia samalla tavalla
19:42 < samuli_> Veden kovuuttakin on silloin tällöin kysytty lyhyesti
19:44 < Maiska> mitä on kompleksi ionit? onko niit kysytty useesti?
19:44 < samuli_> kompelksi-ioneista on Opetus.tv:ssä video. Kannattaa katsoa ennen koetta
19:44 < aape_> viimeksi oli
19:44 < pallero> se on hyvä video
19:45 < Maiska> ookoo, : D alotin vasta tän sivun selailun ku luin eka kirjat miljoonaan kertaan
19:45 < samuli_> http://opetus.tv/kemia/ke3/kompleksinmuodostusreaktio/
19:46 < aape_> N2 + 3H2 + Fe --> NH3 sanotaanko haber-bosch menetelmäksi?
19:46 <@halko> tuo rauta tuolta pois
19:46 <@halko> siis ei tuo
19:46 < pallero> se on kait katalyytti
19:47 <@halko> vaan N2 + 2 H2 -> NH3
19:47 <@halko> joo ja rauta katalyyttina
19:47 < aape_> onko se sama kirjoittaako katalyytin nuolen päälle vain lähtöaineeksi?
19:47 < pallero> päälle
19:47 <@halko> katalyytti pitää olla nuolen päällä
19:47 < pallero> katalyytti ei itse kulu reaktiossa
19:49 < aape_> niin joo.. olis vähän vaikee sitten kirjoittaa reaktiotuotteisiin mitään, kun lähtöaineen atomit ei saa kadota :D
19:49 <@halko> juuri niin
19:50 < Maiska> kiitti, nyt tajuun kompleksi ionitki, pirun tyhjentävä vastaus
19:51 <@modeJanne> Maiska: cool!
19:51 < samuli_> Hyvä homma, tein videon kun viime vuonna joku kysyi ennen yo-kokeita
19:51 <@modeJanne> moro outa!
19:51 < pallero> nää videot on kyllä niiin parhaita :D
19:52 < aape_> minkä kans perkloraattisuolan pitää reagoida, jotta syntyy happea?
19:54 < samuli_> Yleensäkin paljon happea sisältävät yhdisteet (esim. etyperoksidi) hajoavat helposti ja vapautavat reaktiossa happikaasua, kun läsnä on jotain epäpuhtautta katalysoimassa reaktiota
19:55 < Maiska> kuinka monta tuntia ois kemian videoita jos katsoisin kaikki ennen perjantaita?
19:55 < samuli_> tässä on hyvä reaktio, jossa happikaasu vapautuu mangaanioksidin katalysoidessa vetyperoksidin hajoamisen: http://www.youtube.com/watch?v=UTfMrx7275w
19:56 < aape_> katoin kerran 5 kurssin putkeen ja siinähän se päivä vierähti :D
19:56 < petrr^> riippuu varmaan missä tahdissa katsoo
19:57 < samuli_> veikkaan 7-9h
19:57 < aape_> pistä youtubessa soittolistaan niin eikös sen siitä näe?
19:57 < pallero> kannattaa ainaki kattoa orgaanisen kemian videot
19:59 < samuli_> Janne tarkasti. Kemmaa on noin 16 h
20:00 < Maiska> shiet
20:00 < Maiska>  :D
20:00 < pallero> no jos tänää jo alottaa ni kyllä ehtii
20:00 <@modeJanne> helposti ehtii vielä :)
20:00 <@modeJanne> moro bs_
20:01 < abi> Voinko perustella CO2:sen lineaarisuuden sillä, että hiilelle ei jää vapaita elektronipareja?
20:01 <@halko> kyllä
20:01 <@halko> koska se hiilen lineaarisuus johtuu juuri siitä
20:02 <@halko> mutta menee vähän lukio tasosta yli että ei varmaan kysystä tuollaisia
20:03 <@halko> riittää että tietää että se on lineaarinen, ja sen takia pooliton
20:16 < aape_> moi! ja kiitos jelpistä:)
20:17 <@modeJanne> jees, tsempit perjantaille!
20:17 <@modeJanne> moro!
20:18 <@modeJanne> moro teqcola!
20:19 < caapoe> moi modeJanne  :D
20:19 < pallero> miten proteiineissa voi olla rikkisiltoja, kun eihän aminohapot sisällä rikkiä?
20:19 < abi> Miten liuoksen indikaattori valitaan?
20:19 <@halko> kyllä on kaksi mainohappoa joiden sivuryhmässä on rikkiä
20:19 < samuli_> on aminohappoja, joissa on rikkiä
20:19 <@halko> kysteiini ja metioniini ainakin
20:20 < pallero> aijaa :D
20:21 < samuli_> S-S on siis kovalenttinen sidos vrt. o-o eli happisilta
20:21 <@halko> abi: valitaan sellainen indikaattori, jonka värin vaihtuminen tapahtuu sopivalla pH alueella
20:21 <@modeJanne> caapoe oo hilijaa :D
20:22 <@halko> esim. jos ekvivalentti piste on 8 niin valitaan vaikka fenoliftaleeni, joka vaihtaa väriä siinä kahdeksan paikkeilla
20:22 <@halko> ja tärkeä juuri valita sellainen, jonka värin vaihto tapahtuu sopivasti juuri sillä alueella
20:23 < samuli_> indikaattorit löytyy maolista
20:23 < abi> oikeestaan fenoliftaleiini on ainoa indikaattori minkä tiedän :D
20:23 < petrr^> niissä on virheitä ihan liikaa että tuskin tulee kysymyksiä
20:23 < petrr^> siis maolissa
20:23 <@halko> maolista löytyy indikaattorit
20:24 < abi> mikä sivu?
20:24 <@halko> s. 151
20:24 <@halko> värejä maolissa :D
20:24 <@halko> helppo löytää
20:24 < petrr^> siis noi indikaattorit on ihan päin persettä maolissa, 3 eri versiota löytyi kun koulussa kerran katottiin
20:25 < petrr^> ei pelkästään väärät värit vaan sit oli ihan väärät pH:t 
20:25 <@halko> :D
20:25 <@halko> no kuitenkin jos kysytään niin maolista se katsotaan
20:25 < abi> Miksi heikon ja vahvan hapon ekvivalenttikohdilla on eri pH-arvot=
20:25 < abi> ?
20:25 < pallero> no ku on jossain tehtävässä kysytty, että mikä indikaattori kannattee valita, ni melkeen aina on ollu oikea vastaus fenoliftaleiini
20:25 < abi> joo sama :D
20:26 <@halko> abi: katso niitä ekvivalenttikäyriä
20:26 < abi> ja aina labrassakin ollaan käytetty aina vaan fenoliftaleiinia, nii eipää oo tullu mieleen muita :D
20:26 <@halko> vahvan hapon pH on alussa alhaisempi
20:27 <@halko> ja kun vahvaa happoa titrataan vahvalla emäksellä niin pH hyppäys on pidempi ja jyrkempi
20:27 <@halko> kuin jos heikkoa happoa titrattaisiin vahvalla emäkselle
20:27 <@halko> myös heikon hapon titrauksessa sen pH on alussa suurempi koska se on protolysoitunut vähemmän
20:27 <@modeJanne> toi kannattaa sit kans tsekata YO-koetta varten: http://www.urhoklubi.net/MAOL.pdf
20:27 <@modeJanne> MAOL:in lisäsivut
20:28 < periculum> Haha Janne
20:31 <@Phatency> Loistava :D
20:34 < abi> "Kemian opettajan hauska vitsi –not available-" :D
20:37 <@modeJanne> moro kikkis ja laatikko!
20:44 <@modeJanne> oliks vielä kysymyksiä?
20:46 < kikkis> miks timantti on kiiltavaa mut grafiitti mustaa? eiks se johdu jotenkin siit et timantin hila heijastaa/taittaa valoo paljon paremmin mut kui?
20:46 < kikkis> google ei suostu antaa selvää vastausta :<
20:47 <@halko> kikkis: odotappas pieni hetki
20:50 <@halko> kikkis: värit johtuu elektroneista, kun ne absorboi energiaa ja lähettää sitten niitä
20:51 < samuli_> Enpä usko, että tuohon sinänsä hyvään kysymykseen löytyy vastausta. Yleensäkin värien perusteleminen ei oikein onnistu kuin kokeellisesti. Tyyliin miksi kuparisulfaatti on sinistä, tai hiili mustaa.
20:51 <@halko> timantissa kaikki elektronit on käytetty sidoksissa, joten se ei abosrboi ollenkaan
20:51 <@halko> kun taas graffittii absorboi kaiken
20:51 <@halko> mutta eipähän taida kuulua lukio fysiikkaan
20:51 <@halko> kohdassa 6min http://www.youtube.com/watch?v=QuW4_bRHbUk&list=SP7A1F4CF36C085DE1
20:51 < pallero> mä oon kans miettiny että miks vaikka joku muovi on läpinäkyvää ja joku toinen sitte ei oo
20:52 < kikkis> aaaaa okei
20:53 < kikkis> kiitos :D
20:53 < abi> joku vuosi ylppäreissä kysyttiin miksi maito ei ole läpinäkyvää, mitähän siihen olis pitäny tarinoida?
20:53 < samuli_> värit liittyvät aina absorbtioon ja elektronirakenteeseen, mutta yleensä ainoa tapa todeta ne on kokeellinen tapa
20:54 < pallero> toi maitojutuu liittyy jotenki maidon homogeenisuuteen
20:54 < samuli_> tuo on hyvä kysymys
20:54 < samuli_> läpinäkyviä aineita on vain liuokset
20:54 < samuli_> ei saa olla mitään kiinteä
20:54 < samuli_> saostumisen huomaa heti siitä, kun läpinäkyvyys häviää
20:55 < samuli_> maito kyllä homogenisoidaan. Ilman tätä siihen muodostuisi kerroksia
20:56 <@halko> paitti ruskee maito
20:56 <@halko> homogenisoimatonta ja pastoroimatonta, ja hyvää
20:56 <@halko> ja siinähän niitä sattumia kans onkin
21:02 < petrr^> toi kysymys oli viime keväänä muistaakseni
21:04 < abi> mikä on polyproottinen happo? Tarkotetaanko sillä sitä, et se voi tuottaa useita H3O+  ioneita?
21:04 <@halko> kyllä
21:04 <@halko> esim H2SO4
21:05 <@halko> se protolysoituu kahdessa vaiheessa
21:05 < abi> ja sillä selityksellä saa täydet pisteet?
21:05 <@halko> eli ensin H2SO4 + H2O -> HSO4- + H3O+
21:06 <@halko> ja HSO4- + H2O <-> SO4^2- + H3O+
21:06 <@halko> ja rikkihapolla tuo ensimmäinen vaihe on täydellinen protolysoituminen ja toinen vaihe taas ei
21:06 <@halko> eli H2SO4 on vahva happo ja HSO4- siis heikko happo
21:07 <@halko> ja näissä kanssa pitää muistaa että aina kirjottaa erilliset reaktiot jokaiselle protolysoitumis vaiheelle
21:07 <@halko> mutta esim Ca(OH)2 + H2O -> Ca2+ + 2 OH- ; niin tämän voi kirjoittaa suoraan tällä tavalla
21:08 <@halko> mutta yleensä noista jos on kysytty niin on ollut selitys tehtävä että kerro mikä on polyproottinen happo
21:09 <@halko> ja se tarkoittaa juuri tuota että voi protolysoitua usemman kerran
21:09 < abi> prelissä olisi pitänyt tietää, että askorbiinihappo on C-vitamiini. Olettaako YTL, että me tiedetään triviaalinimiä (mitä siis ei löydy MAOL:sta)? 
21:09 < petrr^> saattaa olettaa, joka on tyhmää
21:10 <@halko> ohan se kyll melkein yleisisivystsä että askorbiinihappo on c-vitamiini :D
21:10 < Hellsla> http://youtu.be/4hWzkR_zEwA
21:11 < petrr^> askorbiinihappo on vielä triviaalinimi, pitäis tietää IUPAC-nimi
21:11 < petrr^> :D
21:11 < R-Z> eri kielten iso tunnukset
21:12 < R-Z> iso-639
21:22 < abi> Millainen on lasin kemiallinen koostumus?
21:23 <@halko> yleensä kun puhutaan lasista niin puhutaan soodalasista
21:23 <@halko> joka on piioksidia, natriumoksidia ja kalsiumoksidia
21:24 <@halko> eli noin 70-75% SiO2, 10-15% Na2O ja 8-14% CaO
21:24 < petrr^> ja lasi on myös amofrinen aine = ei tarkkaa sulamispistettä tai tarkkaa rakennetta jne
21:24 < petrr^> amorfinen*
21:24 < abi> Mikä on amfoteerinen oksidi?
21:26 <@halko> oksidi joka voi toimia happona tai emäksenä'
21:27 < abi> esim
21:27 < abi> ?
21:27 <@halko> alumiinihydroksidi
21:27 <@halko> tai vesi
21:28 <@halko> koska vesihän on divetyoksidi
21:28 < abi> joo vesi oli tuttu amfoteeri, ois ptänyt miettiä vähän pidemmälle :D
21:28 <@halko> :D
21:29 <@halko> ei ihan ekana tullut itellekkään mieleen, hämäs tuo oksidi sana
21:29 < abi> niimpä :D
21:37 < abi> voiko rna denaturoitua? Miten?
21:39 <@halko> eikölhän se voi ihan samalla tavalla kuin dnakin
21:40 < abi> wikipedia:  DNA:n denaturoitumisella tarkoitetaan sen kaksoisjuosteen avautumista. Mutta rna on yksijuosteinen?
21:50 <@modeJanne> abi, hetki
21:51 <@modeJanne> Samuli ehti abi jo lähtee
21:51 < abi> joo, ei mitään kiirettä
21:51 <@modeJanne> halko löys kuulemma just jonku artikkelin aiheesta
21:58 <@halko> hmm...
21:58 <@halko> en oo nyt ihan varma tästä
21:58 < VesaOpe> Hyvää yötä kaikille!
21:59 <@halko> mutta siis lämpötilaa nostamalla dna aukeaa juurikin
21:59 <@halko> mutta ainoastaan kemikaaleilla voidaan hajottaa yksittäisiksi nukleotideiksi
21:59 <@halko> joka on myls deanturoitumista
21:59 <@halko> ja en ole nyt varma että miten tuo rnan kanssa nyt menee
21:59 <@halko> sekin voi kyllä denaturoitua
22:05 <@modeJanne> tuolla on tämän päivän keskusteluhistoria: http://opetus.tv/chat-historia/yo-chat_kemia_k2013
22:07 <@Phatency> Ehkä nuo unikeskustelut olisi voinut jättää pois :D
22:13 <@jberg> mitkä unikeskustelut?
22:13 <@jberg> aa
22:13 <@jberg> joo, voimmä ne leikata pois
22:15 <@jberg> nyt on noi leikattu pois :)
22:16 <@muhis> alkuperäne on ny special extended edition