___             _              _
        / _ \ _ __   ___| |_ _   _ ___ | |___   __
       | | | | '_ \ / _ \ __| | | / __|| __\ \ / /
       | |_| | |_) |  __/ |_| |_| \__ \| |_ \ V / 
        \___/| .__/ \___|\__|\__,_|___(_)__| \_/  
             |_|
                  Oivalla, opi, onnistu...kyllä sä osaat!


  +-------------------------------------------------------+
  |      Katselet Opetus.tv:n chat-historiatiedostoa      |
  +-------------------------------------------------------+
  |      Web-osoite:   http://opetus.tv/chat              |
  |      IRC-kanava:   #opetus.tv @ irc.quakenet.org      |
  +-------------------------------------------------------+



--- Log opened Tue Sep 18 00:00:18 2012
11:06 <@jberg> morjes make__
12:17 <@jberg> morjes
12:17 <@jberg> viideltä on enemmän porukkaa paikalla
12:17 [Users #opetus.tv]
12:17 [@jberg] [ abi   ] [ C_K ] [ korteke    ] 
12:17 [@Q    ] [ Aku506] [ joxu] [ opetustvbot] 
12:46 < joo> minkä perusteella fosfaattipuskurin (puskuriliuos video 3. )ensimmäisen ekvivalenttikohdan pH on tasan puskurialueiden pH-arvojen välissä?
13:34 <@jberg> moro joo
13:34 <@jberg> olit kyselly puskureista
13:40 <@jberg> en osaa vastata tohon (en oo kemisti)
13:41 <@jberg> mut illemmalla on porukkaa paikalla, jotka osaa vastata
14:10 < kemmuli> tänää oli kemian preli koe ja huomen sit on se haaste
14:10 <@jberg> morjes
14:10 <@jberg> joo
14:10 <@jberg> miten meni tänään?
14:10 < kemmuli> päi helvettiä :d
14:11 < kemmuli> yllättävän helpot sanalliset
14:11 < kemmuli> mut laskut meni pielee
14:12 <@jberg> :|
14:12 < kemmuli> nyt vaan kattelen koko illan noita kemiavideoita :D
14:12 < kemmuli> laskin ja maol kun on tarkastettavana..
14:13 <@jberg> joo
14:13 <@jberg> ni aivan, pitä tänään jättää?
14:15 < kemmuli> piti meillä ainaki 12 mennessä
14:48 < joo> heittäkää kysymyksii
14:49  * joo slaps opetustvbot around a bit with a large fishbot
16:01 < samuli_> päivää
16:01 <@jberg> morjes
16:03 < samuli_> Mitäs mieltä muuten olette, olisiko keskustelufoorumille käyttöä?
16:03 < samuli_> Jengi vois jättää kysymyksiä, vastailla niihin jne...
16:04 < samuli_> chatin lisänä
16:08 < muhis> niin, suomeksihan ei taida vastaavia foorumeita kamalasti olla
16:10 < samuli_> sitäpä juuri. Muutamia kertoja on tullut vastaan ajatus tällaisen perustamiseksi. 
16:14 < muhis> siinä mielessä foorumit on kätevät, että sisältö jää näkyviin, joten se on saatavilla myös muille, joilla on samanlaisia ongelmia eikä tarvitse aina kysyä erikseen omaa asiaansa. Lisäksi ei ole ongelmana se, että ihmisten paikallaoloajat eivät vastaa toisiaan niin kuin irkissä saattaa olla. Myös esim. matemaattisille kaavoille saadaan keskustelufoorumeille parempi esitysmuoto. 
16:14 < muhis> Toisaalta pitäisi varoa ns. kotitehtäväfoorumeita, joilla Henkiö A jättää tehtävän, Henkilö B tekee tehtävän ja sitten Henkilö A kopioi tehtävän miettimättä asiaa sen enempää.
16:15 < ameba_> onko samuli sulla käsillä reaktiosarjan kirjoja?
16:21 < samuli_> Onkos linjoilla ketään kemian kirjoitajaa? (siis henkilöä, joka kirjoittaa kemman nyt syksyllä)
16:22 < hembbis> täältä löytyy
16:22 < samuli_> Sorry, en huomannut, että keskustelu jatkui.
16:22 < samuli_> Tää ei mene automaattisesti alaspäib vaan joutuu skrollaa
16:23 <@jberg> pitäs mennä
16:23 < samuli_> Ei ole valitettavasti tässä mitään kemman kirjoja. En tietenkään tajunnut ottaa :(
16:25 < samuli_> Hyviä kommentteja muhis. Olen kanssasi samaa mieltä. Tässä chatissä joutuu kyttäilee ja kaavat ei tule niin siististi. Toisaalta on chatissäkin puolensa. Näiden yhdistelmä olisi varmasti toimivin ratkaisu
16:26 < samuli_> Oletko hembbis jo hyvin valmistautunut ja onko vielä viime hetken kysyttävää?
16:26 < samuli_> Täällä taitaa olla linjoilla jo viime kevään kirjoittajia, joten vastaajia löytyy
16:26 < joo> joo täällä yksi kirjoittajan kanssa!
16:27 < samuli_> morjensta
16:27 < hembbis> vähän kiire puskee päälle kaikki kirjat on tullu luettua mutta siitä alkaa olla jo useampi viikko aikaa.. pitäis vaan keksiä mitä tässä viime hetkellä kertais. mahd. joutuu uusiin keväällä
16:28 < samuli_> puolen tunnin sisään tulee uusi opettaja linjoille jyväskylästä. Hän kirjoittelee koululta käsin, joten hänellä saattaisi olla oppikirjojakin käden ulottuvissa.
16:28 < abi> täällä toinen huomenna kirjoittava
16:30 < samuli_> mitä kirjasarjoja olette lukenu valmistautuessa?
16:31 < abi> reaktiota täällä ja kertauskirjana moolin abikemia
16:31 < hembbis> mites oli kun tasapainotetaan hapetus-pelkistysreaktioita niin lisätäänkö happea vedellä ja vetyä happamassa liuoksessa H+:lla ja emäksisessä OH-:lla?
16:31 < hembbis> ite oon kans lukenu reaktiot ja abi kemian
16:32 < samuli_> onko teillä nää mirja karjalaisen sivut tuttuja:http://www.kemi.fi/lukio/MirjaKarjalainen/yo/ylioppilaskokeen_kemia.htm
16:32 < abi> saako täällä vastata muutkin kuin asiantuntijat? :)
16:33 < Del> Saa
16:34 < samuli_> Nyt en ihan tarkasti ymmärrä kysymystä. Voitko hieman tarkentaa. Hapetus-pelkistysreaktiossa on kyse elektronien siirtymisestä. Happo-emäsreaktiossa siirtyy protoni
16:35 < abi> happamissa olosuhteissa happea lisätään vedellä ja vetyä vetyionilla. emäksisissä olosuhteissa happea lisätään hydroksidi-ionilla ja vetyä vedellä
16:35 < samuli_> laita vaikka esimerkki tasapainotus
16:35 < abi> jos tarkoitit tätä?
16:35 < hembbis> just tätä tarkoitin:)
16:37 < Kissanainen69> onko HCl suolaa?
16:37 < hembbis> ei
16:38 < samuli_> tarkentava kysymys: miksi HCl ei ole suola
16:38 < hembbis> epäm. + epäm. = molekyyli
16:38 < samuli_> juuri näin
16:39 < talitintti> täällä ilmeisesti aloiteltu jo. kaks kysymystä ois esittää: 1. onko galvaanisen kennon lähdejännite aina positiivinen? 2. kun heikon protolyytin konsentraatiota selvitetään titrauskäyrästä, tarkastellaanko sillon aina ns. puoliekvivalenttikohtaa?
16:41 < samuli_> 1. vastaus on että galvaaninen kenno syntyy vain positiivisella jännitteellä
16:41 < joo> miten voidaan perustella, että puskurilasku videossa fosfaattipuskurin pH-arvo on ekvivalenttikohdassa puskurialueiden ph-arvojen puolivälissä?
16:41 < hembbis> miten estereitä nimetään?
16:42 < abi> ...hapon ...esteri
16:42 < abi> näin mä ainakin oon ymmärtänyt
16:42 < abi> esim propaanihapon metyyliesteri
16:42 < samuli_> Joo: tämä on loistava kysymys. Itseasiassa sitä ei voi laskea yksinkertaisesti kuvasta. Jos yrittää niin tulos heittää hieman, mutta tulos voidaan osoittaa kokeellisesti
16:43 < samuli_> estereiden nimeäminen menee juuri noin. On myös toinen tapa
16:43 < joo> voiko tommosen oletuksen siis tehö ylppäreissä ja pitääköse jotenkin perustella?
16:44 < hembbis> miten toisella tavalla?
16:45 < samuli_> Tuo fosfaaattipuskuri menee hieman lukio asian yli ja olen sitä mieltä, että sen voi olettaa tai se annetaan valmiina, jos sitä kysyttäisiin
16:45 < joo> kiitos vastauksesta!
16:46 < hembbis> millä kahdella tavalla nimeän esim. CH3-COO-CH2-CH3 ?
16:47 < samuli_> Ootas kun vielä tarkastan ton estereiden nimeämisen. Itse nimeän aina edellämainitulla tavalla ja pitää tarkastaa tuo toinen tapa ettei tule sanottua väärin
16:49 < samuli_> elikkä ensimmäinen tapa on siis nimetä etikkahapon etyyliesteri
16:50 < samuli_> jo toinen tapa etyyliasetaatti
16:51 < hembbis> hmph.. ite olisin laittanu etyliietanaatti :D.. ehkä pitää hio tätä nimeämistä
16:52 < samuli_> myös etyylietanaatti on oikein. Yleensä CH2COO ionia kutsutaan asetaatti-ioniksi
16:53 < hembbis> voisko joku vielä valaista tuota nimeämistapaa ...hapon...esteri ei oikein avautunut:(
16:54 < samuli_> eli alkoholin perään -yyli ja hapon perään-aatti
16:54 < abi> mä mietin ainakin aina esteröitymisen kannalta: kun alkoholi ja karboksyylihappo yhdistyy (lohjeten tietysti vettä) karb. haposta tulee ...hapon ja alkoholista tulee ikäänkuin substituentti eli ...esteri
16:56 < samuli_> abi: itselläni on sama muistisääntö
16:56 < Kissanainen69> lähteekö kokeessa pisteitä, jos orgaanisissa yhdisteissä sidoskulmia ei ole otettu huomioon?
16:57 < Kissanainen69> (kun piirretään siis rakennekaavoja)
16:57 < samuli_> Tää riippuu tapauksesta. Kohta linjoille tulee erittäin pitkänlinjan kemman kokeiden korjaaja, joten kysy häneltä tarkemmin pisteytyksistä
16:58 < samuli_> ei sidoskulmia yleensä piirretä rakennekaavoihin
16:58 < Kissanainen69> oukkei
16:59 < abi> miten ioni-dipolisidokset eroavat dipolidipolisidoksista
16:59 < samuli_> ioni-dipolisidos muodostuu molekyylin (dipoli) ja ionin välille
17:00 < samuli_> dipoli-dipolisidos muodostuu molekyylien välille (kaksi dipolia)
17:00 < Eija> ja dipolilla tarkotetaan poolista molekyyliä
17:01 < samuli_> ioni-dipoli sidos on siis vahvempi ja lähestulkoon yhtä vahva kuin vahvat sidokset (kuten ionisidokset)
17:01 < abi> okei selvä
17:01 < samuli_> Eija: kyllä
17:01 < hembbis> täytyykö HH-yhtälö johtaa näkyviin, jos sitä haluaa yo:ssa käyttää mahd. puskuriliuos tehtävässä?
17:03 < samuli_> Suosittelen ehdottomasti, että johdat sen. Sen käytössä tulee muuton todella helposti virhe. Johtaminenhan tässä tapauksessa ei ole kauhean vaikeaa
17:03 < samuli_> kannattaa myös olla HH-yhtälön kanssa tarkkana lasketaanko happo- vai emäspuskuria
17:04 < hembbis> siis kyllä sen varmaan jollekki muistiinpano paperille johtaisin mut sitte et tarviiko se johtaminen näkyä ite tehtävässä
17:04 < opeIrma> Irma nyt kanavilla, tervehdys kaikille
17:05 < opeIrma> Ei ole pakko johtaa, voi vain käyttää!
17:05 < samuli_> Ei mielestäni. (sanallinen selitys esim. ei kuitenkaan ainakaan haittaa)
17:06 < samuli_> HH-yhtälöä käytetään jatko-opinnoissa aina taulukkokirjasta poimittuna, mutta on hyvä tajuta mistä se tulee
17:07 < hembbis> ei ainakana maolista löydy
17:07 < samuli_> ei niin
17:07 < hembbis> ainakaan*
17:07 < opeIrma> Jos ymmärtää happovakion tai emäsvakion sanoman, niin osaa sellaiset puskurilaskut ilman HH:takin
17:07 < samuli_> juuri näin
17:08 < samuli_> yleisohje on siis, ettei kannata tehdä mitään sellaista mitä ei ymmärrä tai osaa perustella käyttöä
17:08 < opeIrma> Just niin
17:09 < samuli_> joku muuten äsken kysyi pisteytyksistä. Voisitko esittää kysymyksen nyt uudelleen kun Irma on paikalla
17:10 < joo> miten veden vetysidokset aiheuttavat kapillaari-ilmiön? perustuuko koheesio samaan asiaan?
17:10 < Kissanainen69> tuleeko orgaanisten aineiden rakennekaavoissa ottaa huomioon sidoskulmat?
17:10 < aslkdjfasdf> kyllä
17:11 < samuli_> koheesio ja adheesio johtuvat juuri vetysidoksista veden tapauksessa
17:11 < hembbis> mistä tietää jos hapettaa orgaanista yhdistettä että napsiiko happea pois vai lisää vetyä ja mistä napsii ja mihin lisää? :D ite tiiän vain sen perussäännön mikä pätee prim. ja sekund. alkoholeihin
17:11 < hembbis> anteeksi pelkistää 
17:12 < abi> ite oon ainaki rautalangasta vääntäny ne eli ulkoa oppinut
17:13 < hembbis> ärsyttää ku olis kiva ymmärtää eikä painaa mieleen vaan ulkoa... siks kai oonki niin hidas opiskeleen kemiaa:D
17:14 < opeIrma> koheesio on liian yleinen selitys, kapillaari-ilmiö johtuu dipoli-dipolisidoksista (veden molekyylit pysyvät yhdessä ja lisäksi vesi vuorovaikuttaa lasin kanssa. lasissahan on ionisidoksia ja sitten se kvartsi-molekyyliosa
17:15 < opeIrma> sidoskulmat ovat kyllä tarkeitä, mutta kaikia et tiedä. kaksoisidoksessa yleensä otetaan huomioon, siis esim. eteeni, vedyt "viistoon"
17:16 < samuli_> pelkisty näkyy orgaanisissa molekyyleissä vedyn lisääntymisenä 
17:16 < Kissanainen69> tuleeko OH-ryhmässä O:n ja H:n välille sidosviivaa?
17:17 < opeIrma> orgaaniset mallit voidaan kirjoittaa vain lähtöaineilla ja tuotteilla, jos et tarkastele reaktiomekanismia, niin ei myöskään tartte ajatella, mistä ja miten. Muista vain tuo alkoholien hapetus ja käänteiset reaktiot. Oikeastaan siis hydroksyyliryhmän reaktio!
17:18 < opeIrma> voit laitta tai olla laittamatta sidosviivaa, kyllähän täytyy tietää, että siinä on kovalenttinen 1-sidoa
17:19 < opeIrma> kyllä kemiaa voi ymmärtääkin, mutta käsitteet täytyy ensin oppia ulkoa, että on kieli, millä keskustelet
17:22 < joo> alumiinioksidin liukenemisesta löytyy vähän ristiriitaisia tietoja... joissain paikoissa sanotaan, että se liukenee vain vahvoihin ja joissakin sanotaan liukenemisen olevan mahdollista myös heikkoihin happoihin. Kuinkas asia on?
17:23 < opeIrma> kyllä se liukenee ainakin vahvoihin, mutta ajan kanssa ja kuumaan heikkoon. vertaa alumiinikattiloiden syöpyminen marjamehulla. riippuu smirgelikerroksen paksuudesta
17:24 < zeizei_> miksi tietyn pH-arvon omaavaa puskuriliuosta valmistettaessa etsitään happoa, jonka pKa on mahd. lähellä haluttua pH arvoa?
17:25 < modeJanneC> opeIrma vastaa ihan juuri
17:25 < opeIrma> Koska puskuri löytyy alueelta, jossa protolysoituvaa happoa on jäljellä saman verran kuin muodostunutta happotähdettä
17:26 < opeIrma> ja log1 =0, siis pH=pKa
17:26 < zeizei_> liittyykö tää jotenkin HH-yhtälöön?
17:28 < opeIrma> kyllä siihenkin, mutta enempi happovakion lausekkeeseen
17:29 < opeIrma> johda lauseke happovakion kaavasta siten, että laitat anioni ja happokonsentraation samaksi  ja sitten p-arvo molemmin puolin
17:31 < zeizei_> kiitos, nyt pääsin paremmin kiinni asiaan:)
17:31 < opeIrma> hyvä juttu!
17:33 < abi> miten päin tyydyttyneet rasvat ja tyydyttymättömät rasvat meni, eli kumpi oli se terveellisempi? meni ehkä vähän off topic mut on vaivannu päätä jo jonkin aikaa :D
17:34 < Eija> tyydyttyneet epäterveellisiä :d
17:35 < zeizei_> tyydyttymättömät terveellisempiä
17:35 < opeIrma> mietipä sitä näin: tyydyttämättömät reagoivat herkemmin, joten ne ovat terveellisempiä
17:36 < abi> aivan:)
17:36 < opeIrma> siis tyydyttyneet menevät elimistössä isompina klimppeinä ja siis muodostavat haitallisia isoja molekyylejä
17:37 < C_K> jberg aioks kattoo tänää tv2 real madrid - manchester city
17:37 < aniee> kuinka tärkeä aihe hybridisaatio on? tuleeko siitä yleensä paljon laajoja kysymyksiä?
17:38 < aslkdjfasdf> ei herranjestas tottakai tulee tänää tommonen futispeli... :D
17:38 < abi> itseäni ainakin paljon auttanut kokonaisymmärtämisessä atomien välillä, mut en oo ite ainakaan kovin montaa tehtävää niistä nähny ja ehkä vähän turhaa nyt tässä vaiheessa alkaa pänttäämään
17:38 < samuli_> Ei ole yleensä ollut laajoja kysymyksiä
17:38 < opeIrma> kyllä on tärkeä, jos e tai l haussa, hybridisaatio selittää molekyylin muotoa ja kyllä joskus perustehtävissäkin on c)-kohtana
17:38 < aniee> okei se tuntuu nimittäin aika vaikeelta enkä sitä oikeen hallitse
17:39 < samuli_> sidoskulmien ja 3-D rakenteen ymmärtämisessä hybridisaatio tärkeää
17:39 < aniee> sen osaan sanoa milloin hiili on sp, sp2 tai sp3 hybridisoitunut ja ne selittää. toivottavasti sillä pärjäisi edes vähän
17:40 < zeizei_> kemian kaava osasto on aika suppea maolin osalta verratuna fysiikkaan.. syrjintää:D
17:40 < opeIrma> joo, nyt ei kannata alkaa hybridisaatiota. ei se kyllä vaikea ole, kun lähdet esim. hiilen perustilasta (energiatasomalli) ja ajattelet, että hybridi on "sekoitus", siis orbitaalit sekoittuu vaikkapa 1 s ja 2 p:tä, kolmas p jää perustilaan jne.
17:40 < samuli_> kertaa vielä pikaisesti pii ja sigma sidos vaikka opetus.tv:n videolla
17:40 < samuli_> sillä pärjäät
17:40 < zeizei_> onko atomi silloin sp hybridisoitunut jos siitä lähtee kolmoissidos tai kaksi kaksoissidosta (esim. hiilidioksidi) ?
17:41 < opeIrma> kyllä kaavat riittää, ymmärrystä niiden lisäksi
17:42 < Kissanainen69> liittyykö raudan, koboltin ja nikkelin ferromagneettisuus siihen että ne ovat siirtymämetalleja?
17:42 < opeIrma> kolmoissidos on sp, mutta tuo CO2 ei ole lukioainesta, siinä puhutaan eri molekyyliorbitaaliteorian avulla
17:42 < aniee> mikä olisi semmonen aihe mistä ei oo viime aikoina olut kysymyksiä, että nyt saattaisi tulla?
17:43 < abi> ferromagneettinen? mistä kemian kurssista tämä löytyy?
17:43 < Kissanainen69> fysiikan kurssilta oikeestaan, mutta liittyy myös kemiaan :)
17:43 < joo> mitkä asiat on olennaista mainita jos puskuriliuoksessa käyttää approkksimaatiota laskemalla pH:ta alkukonsentraatioilla? onko riittävästi, jos sanoo protolysoitumisen olevan ainemäärissä merkityksettömän pientä suhteessa reaktion mittakaavaan ?
17:45 < abi> itse en ainakaan aio käyttää approksimaatiota... mikäli vähänkin yhtälöt hallussa, ei sen pitäis olla ongelma
17:45 < zeizei_> ite ainaki käytän sääntönä, että approksimaatio on perusteltua jos TP-vakio on pienempi tai yhtäsuuri kuin 10^-5, koska silloin TP on voimakkaasti LA:iden puolella
17:45 < joo> juu kuulostaa fiksulta! 
17:46 < opeIrma> jos approksimoit ja saat tuloksen, niin sitten sillä perustelet tekemäsi tempun. vakion arvosta ja protolysoitumisen asteen arvioimalla voit myös ennen laskemista päättää, voiko jotain olettaa "nollaksi" alkukonsentraatioon nähden
17:47 < joo> lähinnä pohdin, mitä YTL haluaa kuulla perusteluksi?:)
17:47 < samuli_> jos jokerissa sattuisi tulemaan kolmannen asteen yhtälö, niin käyttäkää apprksimaatiota ja perustelkaa tuloksella, että approksimaatiolla ei ollut merkitystä tulokseen. Muuten ei kannata pyöristellä
17:48 < joo> okei kiitos!
17:49 < opeIrma> ytl:lle vertailu lähtökonsentraatioon, esim. k luokkaa 10 potenssiin -8 ja lähtö 0,1 M, niin silloin ainakin voi
17:52 < modeJanne> palautekaavake ei ollutkaan julkinen, hetki pieni... :)
17:52 < modeJanne> siis piti olla julkinen
17:52 < modeJanne> mutta vahingossa ei ollut
17:52 < modeJanne> korjaan :)
17:53 < dese> mitkä ois mahdollisia tärppejä tälle syksylle?
17:55 < opeIrma> ei arvaa paljon ehdotella, mutta viime aikoina on ollut paljon 5-kurssia ja fysikaalista kemiaa
17:55 < samuli_> sanon itse aina tärpiksi polymeerit ja DNA:n. Niitä on kyllä usein kyselty
17:56 < opeIrma> integraatio on yleisin biologiaan, mutta fysiikka on hyvä myös ja viime keväänä matikka, kaavojen pyöritys
17:56 < milla> proteiinit?
17:56 < abi> oliko polymeerien valmistuksessa muita teollisuudessa käytettyjä reaktioita kuin polyadditio ja polykondensaatio
17:56 < opeIrma> huomatkaa, että R on alkanut olla yo:ssa SI-järjestelmän yksikössä, aiemmin kemistimäisesti eli 0,0831 bar...jne, nyt siis 8,31 J...jne ja kPa jne
17:57 < abi> polyesteröityminen?
17:58 < opeIrma> monomeerissä on happopää ja hydroksyylipää ja siitä sitten esterisidosta, kondensaatio kyseessä eli vettä lohkeaa
17:58 < joo> siis eikö laskuissa saa käyttää kumpaa tahansa R:n arvoa jos muuntaa annetut suureet oikein?
17:58 < samuli_> polyesteröityminen on esimerkki polykondensoitumisesta
17:59 < opeIrma> kyllä vaan, kun muuntaa oikein
18:00 < samuli_> kondensaatiossa yleisesti lohkeaa jokin pieni molekyyliyhdiste (esim. H2O tai HCl)
18:02 < joo> onko hapetusreaktioissa tarpeellista merkitä reaktionuolen päälle "hapetin"/(O) ?
18:02 < modeJanne> nonii, nyt toimii kysely :)
18:02 < milla> toivottavasti koe on samanlainen kun muina vuosina, eli siis toisena tehtävänä helppo laskutehtävä...
18:03 < opeIrma> orgaanisissa yleensä, mutta ei pakollinen, palamisesssa koko reaktio
18:03 < samuli_> hapetin ei välttämättä ole happi, mutta kyllä hapetin pitää merkitä
18:03 < opeIrma> varo 2. tehtävää, on kyllä helppo moolitehtävä, mutta usein siinä on jokin kompa, joka vaatii kypsyyttä
18:04 < Kissanainen69> entä lähteekö pisteitä jos pitää esim muodostaa joku additioreaktio, eikä laita katalyyttiä siihen nuolen yläpuolelle?
18:04 < opeIrma> esim. jokin eksoottinen yhdiste, jolla hämätään
18:05 < opeIrma> ei tartte ellei tehtävässä sanota, esim. että "katalyyttinä toimii" ..
18:06 < samuli_> jos esimerksi sanotaan, että nikkeli toimii katalyyttinä, niin sitten reaktionuolen yläpuolelle on hyvä merkitä Ni
18:08 < joo> kiitos selkeistä vastauksista! omiin kysymyksiini en sellaisia saanut omalta opettajalta:)
18:09 < abi> onko rakennekaavat kirjoitettava täydellisinä rakennekaavoina vai esim funktionaaliset ryhmät rakennekaavoin kirjoitettuna ja muuten viivakaavalla
18:10 < opeIrma> voit kirjoittaa miten vaan, ellei tehtävässä vaadita tiettyä mallia
18:14 < modeJanne> tervetuloa hebo ja Covalent_Bond
18:14 < modeJanne> kemmuli myös tervetuloa
18:14 < kemmuli> kiitos
18:14 < Covalent_Bond> Hell'o vaan
18:14 < kemmuli> voisko joku jelppiä vähä?
18:14 < modeJanne> kyl täältä löytyy kemistejä
18:14 < kemmuli> :D
18:15 < modeJanne> tervetuloa rousku
18:15 < kemmuli> ei sattuis olemaan vuoden 2010 syksyn koetta?
18:15 < kemmuli> voin toki kirjottaakkin tehtävän
18:15 < Eija> http://abitreenit.yle.fi/yo-kokeet/Kemia/Syksy_2010
18:15 < kemmuli> jooh
18:16 < kemmuli> 12 b)
18:16 < opeIrma> jelpitään, kysy vaan tarkemmin
18:17 < kemmuli> en tajuu et miks siinä käytetään reaktioo
18:17 < kemmuli> TlCl + h2o -> Tl+ + Cl-
18:18 < kemmuli> eikä koko TlNO3 esiinny koko tehtävässä muutakun lopussa
18:20 < modeJanne> kemmuli: opeIrma kommentoi ihan just
18:21 < samuli_> Sun pitää huomioida, että TiNO liuotetaan veteen, jossa on jo kloridi-ioneja
18:21 < opeIrma> vesi pois reaktioyhtälöstä, kun liuotetaan, korkeintaa aq
18:21 < kemmuli> siis niin
18:21 < kemmuli> aq
18:21 < kemmuli> mutta se ei ollu pointti
18:21 < kemmuli> vaan että
18:21 < kemmuli> miks
18:22 < kemmuli> tai oikeestaan
18:22 < kemmuli> mihin se NO3 katoaa?
18:22 < kemmuli> tosta reaktioyhtälöstä
18:22 < opeIrma> kysy tarkemmin! ei reaktiota tartte kirjoittaa, jos osaa muuten laskea, liukoisuustulo on tarpeellinen
18:22 < samuli_> sun pitää laskea kuinka paljon Ti liukenee, kun liuoksessa on jo 0,1 M kloridia
18:23 < samuli_> NO# on hämy
18:23 < kemmuli> okei
18:23 < kemmuli> eli ensin ajattelen
18:23 < opeIrma> nitraattia ei tarvita, koska se on runsasliukoinen. kylläisyyteen tarvitaan vain Tl ja Cl
18:24 < kemmuli> et TlNO3 liukenee veteen ja siitä tulee Tl+ ja Cl-?
18:24 < kemmuli> sitte
18:24 < kemmuli> eiku
18:24 < kemmuli> Tl+ ja NO3-
18:24 < kemmuli> ja otan siitä sen Tl
18:24 < opeIrma> niinpä ja sitten kloori
18:25 < opeIrma> laske ionitulo liukoisuustuloon saakka
18:25 < joo> atomin alakuoren 'määritelmä' on kyllä hallussa, mutta mitä se meinaa käytännössä? esimerkkiä?
18:25 < kemmuli> eli koko Na+ ja NO3- ioneilla ei oo väliä?
18:26 < samuli_> kemmuli: juuri näin
18:26 < kemmuli> okei hyvä
18:26 < kemmuli> sit vielä
18:26 < kemmuli> ketä noi videot on tehny?
18:26 < kemmuli> janne?
18:26 < opeIrma> tarkoitatko sivuenergiatasoa, sivukvanttilukua?
18:26 < kemmuli> on meinaa aika hyviä :D
18:26 < modeJanne> matematiikka: Janne Cederberg eli minä
18:26 < samuli_> samuli kemmaa, janne matikkaa, vesa fysiikkaa
18:27 < kemmuli> okei
18:27 < modeJanne> Paavo Heiskanen: laskinvideot
18:27 < modeJanne> Lauri Hellsten: fysiikan demonstraatiovideoita
18:27 < kemmuli> saapa nähdä miten menee ylppärit :D vähän heikontuntusta tää mun kemia
18:27 < joo> Alakuori= muodostuu atomiorbitaaleista, joilla on sama pää- ja sivukvanttiluku. mutta käytännössä?
18:27 < milla> älä  ressaa kemmuli!
18:28 < opeIrma> älä mieti, miten menee, vaan pyri maksimisuoritukseen rauhallisesti ja itseesi uskoen
18:28 < kemmuli> onko cis/trans jutuista mitään videoita?
18:29 < samuli_> on siellä 2. kurssilla muutamia. Selitetään tarkasti mistä on kyse, miten nimetään ja vielä esimerkkinä on video trans-rasvoista
18:30 < opeIrma> pääenergiataso tarkoittaa tiettyä etäisyyttä ja energiaa ytimeen nähden, sivuenergiat ovat kv.mek niitä tod.näk.alkioita, joissa elektronipari sijaitsee tai siis 3-ulotteisesti avaruudessa , minkä muotoisella alueella ,siis s pallo, p "mutkulat" jne.
18:31 < abi> mutkulat, heh :) menee muuten mun ylppärivastaukseen toi termi jos kysytään!
18:31 < opeIrma> et laita, vaan piirrät ne 
18:32 < opeIrma> :)
18:32 < kemmuli> onko isomeriasta jollain kurssilla videota?
18:33 < Covalent_Bond> kymysys: miksi esterisidoksen muodostuessa aina karboksyylihaposta lähtee OH ryhmä ja alkoholista H, vaikka alkoholi myös sisältäisi tuon?
18:33 < samuli_> isomeriasta on videoita 2. kurssilla (useitakin videoita)
18:33 < opeIrma> koska happo ei voi toimia happona, kun parina ei ole emästä
18:34 < Eija> Voiko molekyylikaavaa ratkaista muutoin kuin moolimassojen avulla?
18:34 < Eija> jos on suhdekaava jo tiedossa
18:34 < kemmuli> joo kiitos eiköhän tässä oo kemiaa loppuillaksi
18:34 < kemmuli> :D
18:34 < Covalent_Bond> en ymmärrä vastausta :) kysyn toisinpäin, miksi esterisidoksen muodostuessa alkoholi ei luovuta OH ryhmää ja karboksyylihappo H:ta?
18:35 < samuli_> ainemäärän kautta nuo molekyylikaavat yleensä ratkaistaan. Tällaisessa tehtävässä pitää aina jossain vaiheessa ratkaista ainemäärä 
18:36 < Eija> oukei :)
18:36 < opeIrma> alkoholin tyypillinen reaktio on esim. hapettuminen , mutta nyt sekään ei voi toimia siten ja happo tuputtaa sille hydroksyyliryhmää (happona se antaisi H+) ja niinpä alkoholin ei tartte antaa muuta kuin H ja reaktiohan on kondensaatio eli H2O poistuu
18:38 < opeIrma> tutkittaessa määritelty suhdekaava ja ehkä moolimassa, niin sitten ratkeaa
18:40 < modeJanne> Vastaattehan tuohon kyselyyn: http://bit.ly/kemian-yo-chat-palaute
18:45 < Covalent_Bond> miksi fenoli ei voi toimia koskaan alkoholina?
18:46 < opeIrma> kyllä se voi toimia myös alkoholina, mutta ensisijaisesti happona!! jos teet esimerkkejä reaktiosta yo:ssa, niin älä käytä fenolia alkoholin mallina!!
18:48 < samuli_> fenolille on maolissa happovakio, joten muista, että fenoli vesiliuoksessa muodostaa lievästi happaman liuoksen
18:48 < abi> miinustaako ytl jokaisesta asiavirheestä kokeessa vaikka ei suoraan tehtävässä kysyttäisikään, eli kannattaako laittaa kaikki mitä tietää ja luulee tietävänsä vai pelkän sen minkä tietää varmuudella
18:49 < samuli_> kyseessä siis erittäin heikko happo
18:49 < opeIrma> kyllä miinusta tulee, jos ihan huuhaata kirjoittaa, mutta yleensä heikkokin tieto on tietoa ja saattaa tuoda irtopisteitä
18:50 < modeJanne> tervetuloo Matt_
18:51 < Matt_> kiitoskiitos :)
18:51 < Matt_> koitan osata käyttää tätä..
18:51 < modeJanne> :)
18:51 < Covalent_Bond> opeIrma: ok kiitos vastauksista
18:51 < Matt_> onks tääl ollu paljonkin kysymyksiä?
18:52 < modeJanne> vähän yli neljästä lähtien
18:52 < modeJanne> tehdään varmaan joku yhteenveto
18:52 < Matt_> joko opeIrmalla on skitsofreeninen kohtaus?
18:53 < opeIrma> ei vielä, kai!
18:53 < Matt_> :)
18:53 < opeIrma> mene siitä nukkumaan, Kultapuppeli!
18:54 < Matt_> kyllä äiti :)
18:54 < Covalent_Bond> samuli_: se on siis heikko happo koska ei niin todennäköisesti luovuta H:ta. eli vesiliuoksessa osa luovuttaa ja osa ei reagoi millään tavalla?
18:54 < abi> onko teillä kokeneilla antaa jotain käytännön vinkkiä miten esimerkiksi laajemmissa selitystehtävissä pystyisi pohtia asiaa monelta näkökulmalta jotta saisi laajan ja kattavan vastauksen. itselläni ongelma että mietin aina jotain spesifiä ja ns kokonaiskuva jää puuttumaan ryöstäen pisteitä
18:54 < samuli_> juuri näin
18:55 < Covalent_Bond> abi: suosittelen käsitekartan tekemistä, siitä huomaa aika nopeasti miten asia hahmottuu.  mutta kukin tyylillään
18:55 < opeIrma> tee ensin jäsentely, kuten ainekirjoituksessa ja sitten vasta tekstiä ja kaavoja, malleja...
18:55 < samuli_> hyvin hyvin pieni osuus prosentuaalisesti luovuttaa vetyionin fenolissa
18:55 < abi> hmm kuulostaa järkeenkäypältä
18:57 < Matt_> Fenolin happovakiohan on kanssa Maol:issa(?)
18:57 < opeIrma> on se
18:58 < samuli_> kyllä n. 10 potenssiin -10
18:58 < Kissanainen69> mikseivät aldehydit ja ketonit pysty muodostamaan vetysidoksia toisiin ketoni- tai aldehydimolekyyleihin?
18:59 < Covalent_Bond> juup, valmistaudun vain tässä samalla kokeisiin jossa ei ole maolia käytössä
19:00 < Matt_> aldehydeissä ja ketoneissa ei ole elektronegatiiviseen molekyyliin kiinnittynyttä vetyatomia
19:00 < Matt_> *vetyä
19:00 < Matt_> eihän se ole ihan atomi kai (anteeksi Irma!)
19:00 < samuli_> aldehydit ja ketonit sitoutuvat toisiinsa dipoli-dipolisidoksilla
19:01 < opeIrma> en se ollut minä
19:01 < Matt_> :D
19:03 < joo> mitenkäs tuo kaliumpermangaatti vaihtoikaan väriä pelkistyessään?
19:04 < Matt_> Mn(VII): violetti, Mn(VI): vihreä, Mn(V): ruskea, Mn(IV): musta, Mn(II): hyvin vaalea puna
19:05 < opeIrma> Mn(VII) in violetti, sitten VI ja V ruskeita, vihreän sävyjä, IV esim. MnO2 mustaa , III ruskea, II väritön tai ihan vaalea puna
19:06 < opeIrma> ja muista, että Mn(IV), mutta Mn2+
19:06 < modeJanne> Tervetuloa akkeli
19:10 < Eija> Jännittää jo iha sairaasti huominen :D
19:10 < opeIrma> nauti siitä jännityksestä!!
19:10 < modeJanne> :)
19:11 < Eija> yritän xd
19:11 < modeJanne> kyl se siitä :)
19:11 < Matt_> joo pitää nauttia koska ei tätä tulla uudestaan tekemään (toivottavasti..) :)
19:12 < Eija> Nii no aattelin keväällä tai ens syksynä sit korottaa jos en saa haluamaani tulosta... 8)
19:12 < Matt_> jos kertaamiseltanne ehditte niin tässä olisi hieno esimerkki siitä kuinka tehtävään vastataan pohdiskellen: http://www.pinetree.net/humor/thermodynamics.html
19:13 < jyrg> moi!
19:13 < modeJanne> tuossa on kans vähän lisämateriaalia: http://li.kyuu.org/mlaolsivut.pdf :D
19:13 < modeJanne> morjes jyrg ja mee
19:13 < samuli_> pitääpä tägätä ja lukea juttu jossain vaiheessa
19:15 < moi_> menipä sitte ohi
19:15 < moi_> ...
19:16 < Stickman> moi
19:16 < moi_> oliko hyviä keskustelui meni iha ohi unohin tän
19:17 < modeJanne> Stickman: morjes
19:17 < modeJanne> moi_: tehdään varmaan jonkinlainen yhteenveto keskusteluista
19:17 < Stickman> mikä kannu tää on? :)
19:17 < modeJanne> #opetus.tv @ quakenet
19:17 < samuli_> voidaan huomiseksi tehdä koostetta oleellisimmista (huomen illlalla löytyy opetus.tv sivuilta)
19:17 < maantieto> moi
19:17 < Stickman> modejanne, ei paljoa valassu
19:18 < moi_> no eikai sitä koostetta huomiselle tarvii jos koe on jo huomenna
19:18 < samuli_> morjensta maantieto
19:18 < Stickman> mut joo XD
19:18 < samuli_> no, totta puhut
19:18 < opeIrma> kyllä maailma jatkaa vielä torstainakin ja onhan ensi kevät....
19:18 < maantieto> Hautavajoama mitä tämä tarkoittaa?
19:19 < Eija> liittyykse mantsaan? Nyt on kemian chatti menossa.. :D mut mihin aiheeseen liittyen
19:20 < moi_> no voiks mistäää saada selville kemian chattii joka meni jo
19:20 < modeJanne> tietty jos joku osaa hautavajoamaan kommentoida ni vapaasti vaan (henk.koht. ei tuu muuta mieleen tosta kun et "Mariaanien hauta")
19:20 < moi_> ?
19:20 < modeJanne> moi_: yhteenveto tulee
19:21 < modeJanne> huomenna
19:21 < modeJanne> http://opetus.tv etusivulle
19:21 < moi_> no mitä sillä huomenna tekee
19:21 < modeJanne> ainii..., hyvä pointti :D
19:21 < maantieto> joo liittyy mantsaan mutt se liittyy siihen laattaantörmämiseen 
19:21 < opeIrma> hautavajoama voi ola esim. tulivuorenkraateri eli purkauksen jälkeen maa vajoaa tai sitten maanjäristyksen halkaisema vajoama
19:21 < maantieto> eli maa uppoa meren pohjaan vai
19:22 < moi_> voisko sen yhteenvedon saahda jo tänää
19:22 < modeJanne> moi_: voimmä nakata ton raakadatan nettiin
19:22 < moi_> hyvä
19:22 < opeIrma> voi vajoama olla kuivallakin maalla
19:22 < moi_> minne sinne
19:22 < modeJanne> mä kerron kohta
19:23 < Matt_> eiks kun kaks laattaa työntyy toisiaan päin nii toinen menee toisen alle ja sit syntyy sellanen vajoama siihen tai sit tää oli joku toinen juttu.. :/
19:23 < jyrg> voisko joku avata lausetta (reaktio 5 s.71) kun pH < pKa, happomuodon konsentraatio [HA] on suurempi kuin emäsmuodon konsentraatio [A-].. eli mites tähän päädytään
19:23 < Eija> http://fi.wikipedia.org/wiki/Hautavajoama siinä on
19:24 < maantieto> joo.. luin tost ja en tajunnu mitä Hautavajoama tarkoittaa?
19:25 < opeIrma> tämä kai tarkoittaa jälleen sitä HH eli logaritmin arvo on suurempi kuin nolla, joten oikea puoli suurempi kuin pH
19:25 < Eija> Ton perusteella (ja mitä muistelen) niin kun mannerlaatat erkanee toisistaan niin jotkin kohdat saattavat yhtäkkiä vajota syvemmälle jollon tulee tommosia kuvassa näkyviä kohtia joita sit kutsutaan hautavajoamaks
19:26 < Matt_> maankuori on halki kahdesta kohtaa joiden välissä oleva kohta vajoaa kun sitä reunustavat palaset erkanevat
19:26 < Eija> ^aivan
19:27 < jyrg> jälleen?:D
19:27 < opeIrma> aiemmin keskusteltiin HH-yhtälöstä, joka siis ei ole varsinaista lukion ainesta
19:28 < Matt_> ai Henderson-Hasselbalch "l"-kirjaimen kanssa?
19:28 < opeIrma> niin!
19:28 < Matt_> :)
19:29 < jyrg> eli yo:ssa ei voida kysytä esim. missä muodossa särkylääke on jossakin pH:ssa , kun sen pKa on annettu?
19:29 < Matt_> missä muodossa?
19:29 < opeIrma> voidaan toki, lasket sen tasapainovakion avulla
19:30 < maantieto> Hautavajoama Eli  se osa joka vajoaa niin on alhaalla 
19:30 < maantieto> älysin mut en osaa selittää mut voiks Hautavajoama tapahtua meressä 
19:30 < modeJanne> moi_ ja muut: tuolta löytyy chatin raakalokit: http://opetus.tv/chatlogs/
19:30 < Eija> kyllä varmaa kun mannerlaattaa on myös meren alla ;p
19:31 < opeIrma> voi, koska mannerlaattoja on merenkin alla
19:31 < modeJanne> lokeista: merkistöt bugaa vielä eli skandit näkyy väärin
19:31 < modeJanne> mutta korjaan ne
19:32 < maantieto> siis meinaan että voiko Hautavajoama tapahtua kahden merellisten laattan välillä
19:32 < jyrg> no miten Ka:n arvo auttaa tietään missä muodossa se on?
19:32 < modeJanne> nonii, nyt on skandit korjattu chat-lokeista
19:33 < modeJanne> eli tuosta löytyy tämän päivän kaikki keskustelut: http://opetus.tv/chatlogs/opetus.tv_2012-09-18
19:33 < opeIrma> mitä tarkoitat muodolla, happamuuttako? vastasin sillä perusteella, että kysymys koskee liuoksen happamuutta
19:33 < modeJanne> loki päivittyy parin minuutin viiveellä
19:33 < Eija> happo/emäsmuotoa
19:34 < jyrg> siis, että onko lääke happo vai emäs muodossa jossain tietyssä pH:ssa
19:34 < opeIrma> happo tai emäsvakio kuvaa sitä protolysoitumisastetta
19:35 < opeIrma> vakion avulla saat hydroksidi- tai oksoniumionikonsentraation ja siitä sitten johtopäätös
19:36 < Matt_> onko happo/emäs muoto siis esim. etaanihappo/asetaatti-ioni?
19:36 < jyrg> mutta entäs ku ei tiedätä lääkkeen molekyylikaavaa
19:37 < samuli_> jos Ka osoitttaa, että kyseessä on happo, niin sitten happamassa liuoksessa aine on protolysoitumattomassa muodossa ja emäksisessä liuoksessa protolysoitu
19:37 < opeIrma> kyllä, Matt ja jurgille: kyllä pitää tietää molekyylistä jotain, eihän muuten vakiotakaan voi käyttä
19:37 < samuli_> Huomaa, että happovakiosta saat veden ionitulon avulla myös emäsvakion
19:39 < opeIrma> mitä tehtävässä kysytään ja mitä tietoja annetaan?
19:40 < jyrg> missä muodossa särkylääke ibuprofeeni on mahalaukussa (pH n. 1,6)? pKa=4,3 ja piirros annettu
19:41 < samuli_> ibuprofeeni on happo muodossa
19:41 < jyrg> voisitko selittää vielä, että miten sen saa selville ku tuntuu ettei leikkaa millään :(
19:42 < samuli_> Ka = 10 potenssiin -4,3
19:43 < jyrg> tuostakon sen sit muka jo näkee?
19:43 < opeIrma> poistun kanavalta, tsemppiä kokeeseen ja muutenkin mukavaa elämää! 
19:43 < Matt_> heihei Irma!
19:43 < Matt_> Me pärjätään :)
19:44 < abi> kiitos paljon avusta!
19:44 < modeJanne> tosiaan tiedoksi, että jos missasitte chatin alun niin tämän päivän chat-loki löytyy osoitteesta: http://opetus.tv/chatlogs/opetus.tv_2012-09-18
19:45 < modeJanne> ja pyytäisin vastaamaan lyhyeen kyselyyn tuolla: http://bit.ly/kemian-yo-chat-palaute :)
19:45 < modeJanne> niin voidaan kehittää palvelua entisestään
19:47 < Matt_> Jos kässäsin oikein niin ibuprofeeni on (vahvahko) heikko happo joka ei mahassa protolysoidu koska siellä on niin hapanta(?)
19:48 < Covalent_Bond> jos kevään kokeisiin lukiessa tulee kysymyksiä mieleen noista videoista niin mikä olisi paras tapa kysellä? 
19:48 < maantieto>  Voiko Hautavajoama tapahtua kahden merellisten laattan välillä?
19:48 < samuli_> Matt: juuri näin. Katsos vielä tää HH-video. Siitä asia selviää http://opetus.tv/kemia/ke5/henderson-hasselbalchin-yhtalo/
19:51 < samuli_> covalentBond: laita vaikka kysymyksiä videon alle kommentteihin. Suunnitellaan foorumin perustamista myös, joten keväällä homma on  taas parempi
19:54 < Covalent_Bond> kiitos noista videoista (kemia katsottu). olen niitä katsomalla ja laskuja laskemalla oppinut 3kk aikana enemmän kuin 3v aikana lukiossa. 
19:54 < modeJanne> :)
19:55 < modeJanne> (henk.koht. joudun lähtemään)
19:55 < modeJanne> kiitos osallistujille ja tsemppiä huomiseen!
19:55 < modeJanne> fysiikan ja bilsan chat viikon päästä maanantaina klo 17
19:55 < modeJanne> morjes!
19:57 < samuli_> Kiitos paljon CovalentBond palautteesta. Itse lukiolaisena olisin kaivannut tällaista palvelua ja sen takia projektia tehdäänkin.
19:58 < Eija> Mulle tää toiminu hyvänä kertauspaikkana :)
19:59 < samuli_> Hyvä homma. Yritetään edelleen parantaa palvelua.
20:00 < samuli_> Nyt alkaa kuitenkin kello olemaan niin paljon, että tämä 4 h sessio osaltani alkaa päättyä. Kiitoksia kaikille osallistuneille, tsemppiä kokeeseen ja heissulivei!
20:22 < maantieto> mikä ilmapaine-ero on
20:22 < maantieto> ?
20:25 < maantieto> ilmanpaine-ero*
20:25 < maantieto> onks se ett toinen ilmasta paina enemmän kun toineen esin korkeilmapaineessa on kylmä ilma joten se on raskaampi
20:28 < maantieto> haloo onks kukaan paikall
20:31 < Del> Kahdessa paikassa on eri ilmanpaine
20:47 < muhis> http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanpaine
20:48 < Kemmuli> onko tääl ketää enää ketä vois auttaa?
20:48 < Kemmuli> aika yksinkertanen asia
20:48 < Kemmuli> kemiasta
20:50 < Del> Voi olla
20:50 < muhis> jaa'a. heitä se kysymys tähän niin eiköhän joku vastaa kunhan huomaa kysymyksen :)
20:50 < Kemmuli> okei
20:51 < Kemmuli> kysymys: mistä kaikista reaktioista muodostuu paitsi heikosta haposta ja sen vastinemäksestä tai heikosta emäksesta ja sen vastinhaposta?
20:52 < Kemmuli> oh
20:52 < Kemmuli> o
20:52 < Kemmuli> jäi välistä
20:52 < Kemmuli> elikkäs uudelleen
20:52 < Kemmuli> kysymys: mistä kaikista reaktioista muodostuu puskuriliuos paitsi heikosta haposta ja sen vastinemäksestä tai heikosta emäksesta ja sen 
20:53 < abi> kun heikkoa emästä titrataan vahvalla hapolla tai toistepäin
20:53 < Kemmuli> ek,
20:53 < Kemmuli> ejm
20:53 < Kemmuli> väärässä paikassa sormet :d
20:53 < Del> Amfoteerisen aineen liukeneminen veteen?
20:53 < Kemmuli> mut abi
20:53 < Kemmuli> eiks toi oo just se sama asia minkä mä sanoin?
20:53 < abi> silloin puskurialue on ekvivalenttipisteen kuluman puolessa välissä
20:54 < abi> käytännössä joo...
20:54 < Del> Ei oikeastaan
20:54 < Kemmuli> hmm
20:54 < Kemmuli> ai okei
20:54 < Kemmuli> nii no
20:54 < Kemmuli> ei periaatteessa
20:54 < Kemmuli> jos siihen käy mikä vaan heikko happo ja mikä vaan vahva emäs
20:54 < Kemmuli> ettei oo vastinemäs
20:54 < abi> jep
20:55 < Kemmuli> mutta selitäs toi puskurialue uudelleen?
20:55 < Kemmuli> ekvivalenttipisteen kuluman puolessa välissä?
20:55 < abi> elikkäs
20:55 < Del> Se on se missä pH muuttuu hitaasti
20:55 < abi> joo
20:55 < Kemmuli> sillonha ekvivalenttikohta on suunnillee jossai 7.5
20:55 < Kemmuli> tjsp
20:55 < Kemmuli> joo tiiän
20:55 < Del> Riippuu aineista
20:55 < Kemmuli> nii
20:55 < abi> jep
20:55 < Kemmuli> riippuu
20:56 < Kemmuli> heitin nyt vaan jotain
20:56 < Kemmuli> mikä on vähän päälle 7
20:56 < abi> näin, kun heikkoa happoa titrataan vahvalla emäksellä
20:56 < Kemmuli> mutta mitä tarkotat ekvivalenttikohdan kulumalla?
20:56 < abi> toisinpäin, niin ph alle 7
20:56 < Kemmuli> joo tiedän myös tän
20:56 < abi> elikkä
20:56 < abi> okei
20:57 < Kemmuli> mut en tajunnu vaan mitä tarkottaa ekvivalenttikohdan kuluma :D
20:57 < abi> etin jonkun esimerkin nopeesti
20:57 < Kemmuli> okei kiitos
20:57 < Kemmuli> mulla on täs nenän edessä abi kemia otavalta
20:59 < abi> kun ekvivalenttipisteeseen tarvittavast kulumast on neutraloitu puolet, niin lius sisältää sekä alkuperäistä heikkoa happoa, sekä sen vastinemästä
20:59 < abi> ja koska sitä on neutraloitu puolet, niin se tarkottaa kans sitä, että molempien konsentraatiot ovat samat
20:59 < abi> selitinkö huonosti?
21:00 < Kemmuli> et
21:00 < Kemmuli> tajuun ton kyllä
21:00 < Kemmuli> nii ja se puskurialue on 
21:00 < maantieto> onks niin että matalapaineessa ilma on lämpimämpi ja korkeapaineessa ilma on kylmempi
21:00 < Kemmuli> siinä kohtaa
21:00 < Kemmuli> mis on menny puolet ekvivalenttikohtaan
21:00 < Kemmuli> tarvittavasta
21:00 < Kemmuli> määräst
21:00 < Kemmuli> emästä/happoa
21:00 < Kemmuli> ?
21:00 < Kemmuli> saiks selvää :D
21:01 < abi> siinä kohtaa se on kaikkein voimakkaimmillaan
21:01 < Kemmuli> okei
21:01 < Kemmuli> ja se alue näkyy titrauskäyrästä?
21:02 < Kemmuli> siis
21:02 < Kemmuli> se koko puskurialue
21:02 < Kemmuli> eikö näin ole?
21:02 < Kemmuli> siinä kohtaa ku ph ei muutu paljoa ni se on puskurialue
21:02 < abi> jep
21:02 < Kemmuli> okei kiitos
21:02 < abi> juuri niin
21:02 < Kemmuli> muuten
21:02 < Kemmuli> nimes on abi
21:02 < Kemmuli> mut ootko abi :D?
21:02 < Kemmuli> vai vaan auttamas?
21:03 < abi> joo en vielä :)
21:03 < abi> ihan ekaa kertaa kirjoitan, samassa veneessä ollaan
21:03 < Kemmuli> okei
21:03 < Kemmuli> huomenna kemia?
21:03 < Kemmuli> vai vasta keväällä?
21:05 < abi> huomennahuomenna
21:05 < Kemmuli> okei
21:05 < Kemmuli> no kertaamisen vuoks
21:05 < Kemmuli> voitko heittää kaikki reaktiotyypit
21:05 < Kemmuli> ja reaktiotyypeillä tarkotan
21:05 < Kemmuli> ei oo korrekti ilmaisu
21:05 < Kemmuli> mut en tiiä mitä käyttäisin
21:05 < Kemmuli> nii kodensaatioreaktiot additioreaktiot
21:05 < Kemmuli> jne?
21:06 < abi> niin mitä niistä? luetella kaikki vai
21:06 < Kemmuli> niin
21:06 < Kemmuli> en edes muista niit kaikkia :D
21:07 < abi> hmm... additio, eliminaatio, kondensaatio, hydrolyysi, additio, substituutio, protolyysi...
21:07 < abi> noi nyt tuli ekana mieleen
21:07 < Kemmuli> okei
21:07 < Kemmuli> eli
21:07 < Kemmuli> additio oli esim jos on joku vaikka bentseenirengas
21:07 < Kemmuli> ja Br2
21:07 < elektrolyysi> eikö tuohon kuulu vielä korvautumis reaktio???
21:07 < Kemmuli> joo
21:07 < abi> kyllä
21:08 < Kemmuli> ja sitte
21:08 < Kemmuli> tulee HBr
21:08 < Kemmuli> ja sitte siihe renkaaseee liittyny yks bromi?
21:08 < abi> jep
21:08 < Kemmuli> mikä oli eliminaatio?
21:08 < Kemmuli> muodostuu kaksoissidos?
21:08 < abi> markovnikovin sääntö tuttu?
21:09 < Kemmuli> jooh
21:09 < Kemmuli> on
21:09 < abi> muodostuu joo
21:09 < Kemmuli> se millä on enemmän ni sille menee se vety
21:09 < Kemmuli> tiam
21:09 < Kemmuli> tai
21:09 < Kemmuli> mikä ikinä onki
21:09 < Kemmuli> yleensä vety kait
21:10 < Kemmuli> kondensaatio on se että hajoo vesi? ja hydrolyysi sen vastakohta?
21:10 < abi> joo vety liittyy siihen hiileen mis on ennestään enemmän vetyä
21:10 < Kemmuli> additiota substituutiota en muista
21:10 < abi> vesi tai muu pieni molekyyli (yleensä aina vesi)
21:10 < abi> ja hydrolyysi vastakohta
21:11 < Kemmuli> miten meni additio ja substituutio?
21:11 < abi> additio oli juuri edellä mainittu
21:11 < Kemmuli> aih
21:11 < abi> eteenia hydrataan H2:sella jolloin tulee etaani
21:11 < abi> esim
21:11 < abi> tai itseasiassa toi sun bentseenireaktio oli substituutior
21:11 < abi> sori sekotin itekin
21:11 < Kemmuli> nyt oon iha sekasin :D
21:12 < Kemmuli> eiku
21:12 < Kemmuli> sulla on kaks kertaa additio :D
21:12 < Kemmuli> tuolla
21:12 < Kemmuli> eikö
21:12 < Kemmuli> substituutio ja korvautumis oo sama asia?
21:12 < abi> on:) sekotan itseänikin
21:12 < Kemmuli> on
21:13 < Kemmuli> :D:D
21:13 < abi> mutta, pääasia on et ei tämmösii tehtävii tuu
21:13 < Kemmuli> protolyysi on vedyn H+ luovuttamista?
21:13 < Kemmuli> tai siis protonin
21:13 < abi> se millasii voi tulla on et aine A reagoi esim substituutolla ja tulee B. Mikä on B
21:13 < abi> on
21:13 < abi> happo luovuttaa H+ emäkselle
21:13 < Kemmuli> jooh
21:14 < Kemmuli> niitä on käyty ja paljon :D
21:14 < abi> sama täällä
21:14 < Kemmuli> tiedäkkös muute mikä on disproportionaatio en oo varma onko se sit reaktio
21:14 < Kemmuli> on varmaanki
21:14 < abi> joo
21:14 < abi> hetkinen
21:15 < abi> just ope sen selitti... tais olla se kun samassa aineessa oleva alkuaine sekä pelkistyy että hapettuu
21:15 < Kemmuli> oikein :D
21:15 < Kemmuli> miten se oli muuten
21:15 < Kemmuli> osareaktioilla ku tasapainotetaan
21:15 < Kemmuli> niin happamissa olosuhteissa
21:16 < Kemmuli> vedellä happi ja h+ vety?
21:16 < Kemmuli> vai toisinpäin
21:16 < abi> juuri niin
21:16 < Kemmuli> ja emäksisissä oh- happi
21:16 < Kemmuli> ja h20 vety
21:16 < Kemmuli> h2o
21:17 < abi> joo
21:19 < Kemmuli> okei kiitos ja onnea kokeeseen (:
21:20 < abi> kiitos samoin!
22:15 < muhis> onpas sateista
23:28 < C_K> jberg mitä mielt real-city
23:28 < C_K> 1-2 nyt
23:28 < C_K> 5min jäljel
--- Log closed Wed Sep 19 00:00:33 2012