___             _              _
        / _ \ _ __   ___| |_ _   _ ___ | |___   __
       | | | | '_ \ / _ \ __| | | / __|| __\ \ / /
       | |_| | |_) |  __/ |_| |_| \__ \| |_ \ V / 
        \___/| .__/ \___|\__|\__,_|___(_)__| \_/  
             |_|
                  Oivalla, opi, onnistu...kyllä sä osaat!


  +--------------------------------------------------------+
  |      Katselet Opetus.tv:n chat-historiatiedostoa       |
  +--------------------------------------------------------+
  |      Web-osoite:   http://opetus.tv/chat               |
  |      IRC-kanava:   #opetus.tv @ irc.quakenet.org       |
  +--------------------------------------------------------+



--- #opetus.tv @ irc.quakenet.org | http://opetus.tv/chat | Loki avattu 18.03.2013 klo 17:34:36 ---
17:36 < mate> funktion sinx arvojoukko on väli [-1,1]. Tällöin sin^2x:n suurin arvo on 1 ja pienin 0" miten toi sin^2x:n arvojoukko saadaan?:o
17:36 <@jberg> morjes mate
17:36 < mate> morjens :D
17:36 <@jberg> eli kyseessä on yhdistetty funktio
17:36 < mate> tai ehkä selvemmin (sinx)^2
17:36 <@jberg> f(x) = sin x
17:37 <@jberg> g(x) = x^2
17:37 <@jberg> jolloin:
17:37 <@jberg> g(f(x)) = (sin x)^2
17:37 <@jberg> jota usein tosiaan merkitään sin^2 x
17:38 <@jberg> syy tuohon merkintään on se, että sillon on selvää, että se toiseen potenssiin korotus kohdistuu sin x:n lopputulokseen, ei siihen sin:n argumenttina olevaan x:ään
17:38 <@jberg> jos nimittäin kirjottais, että sin x^2 niin se tarkottais eri asiaa
17:38 < mate> joo.. se on siis selvä:) mutta tarkoitin tuota (sinx)^2 arvojoukon määritystä
17:38 <@jberg> joo
17:39 <@jberg> eli nyt siis kun sin x:n arvojoukko on [-1,1] väliltä
17:39 <@jberg> niin jos syötät funktioon g(x) = x^2 lukuja, jotka on välillä [-1,1] niin millasia lukuja voi ylipäänsä tulla ulos?
17:40 <@jberg> ymmärrätkö muuten mitä tuo arvojoukko tarkottaa kuvaajan näkökulmasta?
17:40 < mate> mahd. y:n eli funktion arvoja?:D
17:40 <@jberg> joo
17:41 <@opeJanne> mate: avautuko asia?
17:41 <@opeJanne> morjes outa
17:41 <@opeJanne> pyrzii:lle kans morot
17:42 < mate> (-1)^2=1 ja 1^2=1.. mistä sen 0:n saa
17:42 <@opeJanne> esim. 0^2 :)
17:42 <@opeJanne> kun siis sin x saa kaikki arvot väliltä [-1,1]
17:42 < mate> pitääkö tuo miettiä tuollee, ettei voi saada mitenkään konreettisesti jotain epäyhtälöä pyörittelemällä? :D
17:42 <@opeJanne> siis myös nollan
17:43 <@Phatency> Toi ratkaisu on varmasti riittävä, mut tuotakin voi työläämmin lähestyä funktion ääriarvopisteiden määrityksestä derivaatan nollakohdissa ja välin päätepisteissä
17:43 < jagsomnar> sen arvojoukko on välillä [-1,1] siihen siis lukeutuu myös 0.
17:43 <@opeJanne> voit derivoida (sin x)^2 ja ettiä sille minimin ja maksimin
17:43 <@muhis> Se derivaatan jatkuvuus on sikäli tärkeä, että jos on laskettu derivaatan nollakohdat ja yksittäisen testipisteen avulla todetaan sen olevan jollakin välillä positiivinen tai negatiivinen, niin jos derivaattafunktio ei olekaan jatkuva koko tarkasteluvälillä, voi se vaihtaa merkkiä siellä välillä eikä olekaan koko ajan samanmerkkinen, jolloin kasvavuus- tai vähenevyystarkastelu 
17:43 < mate> ok:)
17:43 <@muhis> menee pieleen, joskin varsinkin polynomifunktioiden luokassa miten korkea derivaatta tahansa on jatkuva ja itsekin derivoituva: polynomifunktio on "äärettömän monta kertaa derivoituva"... että edellä mainitussa mielessä se maininta derivaatan jatkuvuudesta käy järkeen
17:43 <@opeJanne> ja koska se on jatkuva ni se saa kaikki arvot siltä väliltä
17:43 <@opeJanne> siis suurimman ja pienimmän arvonsa väliltä
17:44 <@muhis> Tämä oli siis siihen aikaisempaan kysymykseen
17:44 <@opeJanne> mutta ei tossa pakkoo oo derivaattaa pyöritellä
17:45 <@muhis> Eli tuo mun wall of text oli tähän: "[17:32:21] <mate> oon vaan huomannu, että aina esimerkeissä ennen testipisteiden käyttöä lukee, että koska derivaatta on jk voidaan käyttää testipisteitä.. niin on jääny ihmetyttään"
17:45 <@opeJanne> ok, joo
17:45 <@opeJanne> "jva" on muuten parempi lyhenne jatkuvuudelle ku "jk"
17:45 <@opeJanne> ja "drva" => derivoituva
17:46 < mate> joo mulla jäi a pois vahingossa :D 
17:46 < mate> ite yleensä laitan dva :D
17:46 <@Phatency> Meillä käytetään d-va ja j-va 
17:46 <@opeJanne> joo, kunhan ajatus tulee selväks ni se riittää
17:46 <@opeJanne> tosin YO:ssa kannattaa kyl kirjottaa sanoina
17:47 < outa> Kuin paljon yleensä pitää olla tekstiä suhteessa laskuun vaativimmissa tehtävissä?
17:47 <@opeJanne> morjes annukka
17:47 <@opeJanne> outa: kannattaa kirjottaa otsikoita niin, että tulee selväks mitä aiot tehä
17:47 <@opeJanne> tyyliin:
17:47 <@opeJanne> "Lasketaan seuraavaksi se-ja-se asia:"
17:48 <@opeJanne> ja alleviivaus
17:48 <@opeJanne> ja sit lasket sen asian
17:48 < outa> Okei
17:48 <@opeJanne> ja sit seuraava väliotsikko
17:48 <@opeJanne> on *huomattavasti* miellyttävämpää tarkistaa semmosta paperia, jossa on väliotsikot
17:48 <@opeJanne> ja tulee selvästi esille mihin laskija pyrkii
17:48 < outa> Entä vaaditaanko lauseita kuten Pythagotaan
17:48 <@opeJanne> mitä tarkotat?
17:49 < outa> Pythagoraan mukaan tms
17:49 < mate> pitääkö fermatin lause kirjottaa, eikä voi vain viitata siihen?
17:49 <@opeJanne> "Pythagoraan lauseen mukaan:" on parempi
17:50 < outa> Että pitääkö perustella käyttämänsä kaavat, kuten pythagoraan lause
17:50 <@opeJanne> mate: tarkotat tota derivointiin liittyvää ääriarvojuttua, että laskee vaan funktion arvot suljetun välin päätepisteissä ja välillä olevissa derivaatan nollakohdissa
17:50 <@opeJanne> ?
17:50 <@opeJanne> outa: Pythagoraan lause on sen verran perustyökalu, että ei sitä tartte sen enempää perustella
17:50 < mate> juu
17:51 <@opeJanne> mut jos toteaa, että "Pythagoraan lauseella saadaan...." tms. ni se on selkee
17:51 <@opeJanne> mut tosiaan noi väliotsikot kannattaa tehä
17:52 <@opeJanne> joku pidempi sovellustehtävä, jossa tarvii useita tietoja selvittää ni otsikoi osat 
17:52 < outa> Okei. Kirjotin jo syksyllä mutta vähän loogisuutta pyrin lisäämään vastauksissani :)
17:52 < mate> esim. "koska funktio on jkv avoimella välillä ja dva vastaavalla välillä, funktio saa suurimman ja pienimmän arvonsa välin päätepisteissä tai derivaatan nollakohdissa (fermat)"
17:52 < mate> ?
17:53 <@opeJanne> outa: joo
17:53 < mate> ei ku siis jkv suljetulla ja dva avoimella tais  olla:D
17:53 <@opeJanne> joo, just noin
17:54 < mate> eli tuollainen olis syytä kirjotella maksimointi ja minimointi tehtäviin
17:54 < outa> Ei kait sitä fermat:a tarvi mainita, tuo lause luulis riittävän
17:54 <@Phatency> toi fermat'n lauseen käyttö tossa yhteydessä on jotain kirjantekijöiden keksintöä
17:54 <@opeJanne> teillä on mate ilmeisesti Pyramidi-kirja käytössä?
17:54 <@Phatency> Ei sen aikana ollut edes calculusta
17:54 < mate_> joo
17:55 <@opeJanne> joo, kun Pyramidi on ainoo kirja, joka käyttää tuosta asiasta tuota termiä
17:55 <@opeJanne> tai nimeä
17:55 <@Phatency> Fermaalla on kyllä lauseita muttei tuota
17:55 < mate_> eli miten se sit pitäis?:o
17:55 < outa> Kuuluuko muuten fermat'n pieni lause lukion oppimäärään?
17:56 <@Phatency> outa: sitä on kerran kysytty YO:ssa, en usko, että toiste
17:56 <@opeJanne> mate: jos haluat, voit kirjottaa ton edellisen auki
17:56 <@Phatency> (tai ainakin kerran)
17:56 < outa> Okei, entäpä väliarvolause? Meidän kirjasarja ohittaa lähes täysin..
17:57 <@opeJanne> morjes aapertti
17:57 <@opeJanne> outa: ei
17:57 <@Phatency> outa: pyramidissa se oli ainakin ennen kirjan syventävissä tiedoissa
17:57 <@opeJanne> se olis MAA11-juttua se Fermat'n pieni lause
17:57 < mate_> pyramidi 11  pursuaa kaiken maailman lauseita, mitä ei ehditty edes tunnilla käydä.. jätin ainaki ite lukematta :D
17:58 < outa> Mutta jonku vuoden jokerissa kysyttiin silti..
17:58 <@opeJanne> no joo, on se periaatteessa semmonen et sitä voi kysyä
17:58 < ope-Paavo> Jos haluaa niin voi todeta: Funktio on jatkuva suljetulla välillä ja derivoituva avoimella välillä, joten se saavuttaa ko. välillä suurimman ja pienimmän arvonsa välin päätepisteissä tai derivaatan nollakohdissa.
17:58 <@opeJanne> mut todenäköisyys et MAA11-tehtävä olis siitä on melko pieni
17:58 < outa> Eli mun kannattaa se opetella kun oon jokereita menossa tekemään?
17:58 <@opeJanne> (ja nyt siitä tietty tulee tehtävä ku sanoin noin :D )
17:58 <@Phatency> mate_: pyramidin MAA11 on todella huono kirja
17:58 < annukka> onko sellasella jutulla merkitystä todennäkösyys laskuissa, että miten ilmottaa sen tn. vastauksessa jos ei oo tehtävänannossa erikseen mainittu? joissaki tehtävissä on ollu nimittäin prosenttia ja toisis taas desimaalilukua.
17:59 <@opeJanne> outa: jos on aikaa ni ei siit haittaa oo
17:59 < mate_> joo hyvin sekava:D
17:59 < mate_> ei taitanu muuta tarttua ku eukleideen algortimi siltä kurssilta :D
18:00 <@Phatency> opeJanne: muistaakseni kun luin kirjoituksiin niin fermat'n pientä lausetta oli kysytty kerran, ja ratkaisukirjassa oli tilastot vastaajien lukumäärästä, jotain 1%. Tuskinpa kysyvät toiste
18:00 < Tegu> meil käytettiin ihan muuta kirjaa 11-kurssilla, vaikka oli muuten pyramidi käytös
18:00 <@Phatency> Tegu: meillä myös, matematiikan taitoa, joka oli paljon tasokkaampi sen kurssin osalta
18:01 < anzabonanza> meillä oli käytössä Calculus tuossa 11 kurssissa, todella tiivis mutta hyvä paketti
18:01 < mate_> no voihan.... :D
18:01 < ope-Paavo> Koska kaikki lukion funktiot ovat jatkuvia ja derivoituvia määrittelyjoukossaan, riittää  todeta esimerkiksi "Koska funktio on määriteltty suljetulla välillä ja on derivoituva, niin funktio saa suurimman ja pienimmän arvonsa välin päätepisteissä tai derivaatan nollakohdissa."
18:01 < ope-Paavo> Kovin tarkkoja tuosta litanjasta ei joka tapauksessa olla...
18:01 < Tegu> meil oli, hmm, joku "pitkä matematiikka"
18:02 < Tegu> calculus? ei varmaan sama kuin se, johon törmään fuksimatikassa :D
18:02 <@Phatency> Tegu: juu ei
18:02 < mate_> ite en kyllä yhtään tykänny pyramidin syventävistä kirjoista
18:03 < mate_> muut ollu ihan jees
18:03 <@Phatency> maa13 oli musta hyvä
18:03 <@Phatency> integroinnin sijoitusmenetelmää lukuun ottamatta
18:03 < ope-Paavo> Erityisesti jokereissa voidaan kysyä myös asioita, jotka eivät kuulu Lukion opetussuunnitelmaan. Tällöin määritelmät annetaan tehtävässä.
18:03 < anzabonanza> ei taida olla sama. esim. tällainen kirja kuin Lukion Calculus 7 - MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
18:03 < mate_> yks kysymys sitten, koskee eksponenttiyhtälöitä.. eli niissä kai pyritään aina samaan molemmille puolille sama kantaluku tai saman kantainen logartmi.. niin muodostetaanko sitten niistä eksponenteista tai logaritmin tapauksessa logaritmoitavista vaan se "uus" yhtälö? ja pysyykö merkin suunta ennallaan, jos kantaluku a ei oo 0:n ja 1:n välissä?
18:03 < ope-Paavo> Calculus = Lukion Calculus (Otavan oppikirja)
18:04 <@opeJanne> (puhelu)
18:04 <@opeJanne> (jees, back)
18:04 < Tegu> aika pitkä
18:05 < ope-Paavo> mate: epäyhtälöissä merkin suunta säilyy, jos kantaluku on >1 (logaritmi on tällöin aidosti kasvava sekä eksponenttiftio myös aidosti kasvava)
18:05 <@Phatency> mate_: Monta kysymystä. Tässä on kyse yhdistetystä funktiosta f(x) = a^x, jolloin yhtälöksi tulee f(x) = f(y). Koska f on aidosti monotoninen, x = y. Logaritmeilla sama perustelu
18:06 <@opeJanne> morjes |Vortex| ja ___l ja jaa
18:06 < |Vortex|> moi
18:06 <@opeJanne> heittäkää jos oli vastaamatta jääneitä
18:06 <@opeJanne> olin puhelimessa välissä
18:06 < ope-Paavo> mate: eksponenttiyhtälössä voi ratkaista suoraan logaritmilla: Esim 2^x=3 -> x=log_2 (3) eli x on 2-kantainen logaritmi kolmesta
18:06 < ope-Paavo> tuo on siis tarkka tulos
18:06 < ope-Paavo> ja likiarvo laskimella
18:07 <@opeJanne> morjes Haila!
18:07 <@Phatency> mate_: ja logaritmin otto paavon esittämällä tavalla aiheuttaa suuruusjärjestyksen muutoksen samalla tavalla, riippuen kantaluvusta
18:08 < ope-Paavo> suoraan logaritmin ottoa suosittelen vain yhtälön tapauksessa
18:08 < ammi> mitka ovat viime hetken vinkit abille joka on todella huono matikassa ja tavoitteena pelkastaan paasta lapi? :DD
18:09 <@Phatency> pitkä vai lyhyt?
18:09 <@opeJanne> moro jukka_!
18:09 <@opeJanne> ammi: laskimen avulla pääsee alkuun
18:09 < ope-Paavo> epäyhtälössä kannattaa ottaa lg tai ln molemmilta puolilta (suuruusjärjestys säilyy) ja tällöin eksponentin saa tuoda logaritmin eteen ja palautuu polynomiepäyhtälöksi
18:09 < ammi> lyhyt tottakai! :D
18:09 < mate_> eli jos nyt pidän nyrkkisääntönä, että kun kantaluku >1 suurusjärjestys säilyy.. en jaksa sen tarkemmin perehtyä syihin :D
18:09 < outa> Entä löytyykö keneltäkään tärppejä jokereihin? :D
18:10 < anzabonanza> ammi: harjoittele perus yhtälöiden ratkaisua ja derivointia
18:10 < ope-Paavo> ammi: Jos on symbolinen laskin, niin kaikki yhtälöt ja derivoinnit hoitaa laskimella. Maininta jokaiseen, että tulos on saatu laskimella ja pitäisi olla läpi
18:10 <@opeJanne> ammi: toisen asteen yhtälön ratkaisua muodossa tai toisessa, kuin myös derivointia tulee varmasti
18:10 <@opeJanne> ammi: lyhyellä myös prosenttilaskentaa tulee suht. varmasti
18:11 <@opeJanne> outa: jokerijutut on aina yhtä arvailuja :D
18:11 <@opeJanne> ammi: osaatko hyödyntää prosenttiyhtälöä?
18:11 < ope-Paavo> Symbolisen laskimen käytöstä: Jos ratkaisee yhtälön tai hoitaa derivoinnin laskimella, niin se pitää selvästi mainita ratkaisussa!
18:12 < ope-Paavo> Symbolisista laskimista: Soveltavissa tehtävissä voi rutiinilaskut (derivointi, yhtälön ratkaisut) hoitaa laskimella, kunhan sen selvästi tuo esille.
18:12 < mate_> mistä tietää pitääkö sanallisessa tehtävässä annettu lauseke derivoida ja vielä jopa käyttä derivaatan derivaattaakin.. itellä meni pieleen prelissä, kun ajattelin vain helpoksi sij. tehtäväksi :D
18:12 < anzabonanza> saako täysi pisteitä, jos esim. 7 tai 8 tehtävässä on hieman hankalampi funktio derivoitavana ja tekee sen laskimella ja kirjoittaa esim. "laskimella"
18:12 <@opeJanne> joo, aina jos laskimesta ottaa jotain isompia settejä niin se kannattaa mainita
18:13 < outa> Prelissä oli helpot jokerit
18:13 <@opeJanne> anzabonanza: mitä pidempi tehtävä, sen enemmän välivaiheita voi tehdä laskimella
18:14 < ope-Paavo> mate: kaikki funktioon kulkuun liittyvä (kasvu/väheneminen) ja kaikki ääriarvot (maksimit/minimit) sekä suurin ja pienin arvo tarkoittaa aina derivaatan käyttämistä
18:14 <@opeJanne> ts. mitä pienempi osa tehtävää tietty operaatio on
18:14 < partanenkukkake> MITÄ TEHTÄVIÄ ON YO KOKEESSA??
18:14 < Tegu> oota laitan privaan vuodetun kokeen
18:14 < Tegu> eiku
18:14 < outa> Eihän niitä kukaan tiedä :D
18:14 < mate_> :D
18:15 <@halko> täytyy kyllä sanoa että aika paljon tietynlaisia tehtäviä varsinkin helpottaa tuo että saa symbolista laskinta käyttää
18:15 <@Phatency> mate_: jos et derivoidusta funktiosta näe selvästi derivaatan merkkiä, niin derivaatan derivaatan avulla usein voi. Tää ainakin tulee mieleen.
18:15 <@opeJanne> tähän mennessä kaksissa yo-kokeissa kun on symbolisia laskimia saanut käyttää niin on aika suoraan voinu laskimella kattoo varsinkin alkupään tehtävien jälkeen, kunhan vaan mainitsee jos ottaa tehtävän osia laskimella
18:15 <@halko> tai helpottaisi jo senkin että sillä vain tarkastaa
18:15 <@opeJanne> moro jkr_ ja partanenkukkake
18:15 <@opeJanne> symbolinen laskin on hyvä tarkistamiseen
18:15 < partanenkukkake> pitääkö kaksi ekaa tehtävää perustella muulla tavalla kuin laskimella?
18:16 < outa> Prelissä oli jo vaikeutettu ekoja tehtäviä kyllä
18:16 < ope-Paavo> Vuonna 2012 on kaksi ekaakin tehtävää saanut tehd laskimella, kunhan laskimen käyttö on mainittu
18:16 < mate_> ei kai ne ota niitä alun perustehtäviä pois:P
18:16 < mate_> :O**
18:16 < anzabonanza> Itsellä on tämmönen Ti-nspire cx cas -laskin, niin tällä saa kyllä todella paljon tarkistettuu. auttaa ja antaa pientä varmuutta derivoinneissa ja yhtälöiden ratkaisuissa kun näkee sit sen oikean vastauksen johon pitää pyrkiä.
18:17 <@opeJanne> sanotaan näin et ite tekisin yksinkertasemmat alkupään tehtävät varmuuden vuoks käsin tod.näk ni ei ainakaa tarviis harmitella et "olisin osannut mut tulipa tosta sit miinusta kun tein laskimella"
18:17 <@Phatency> tuskin ottaa, prelit tekee muutenkin eri taho kuin yo-kokeet
18:17 <@opeJanne> mut todennäkösesti laskinratkasut hyväksytään, trendi on se
18:17 < ope-Paavo> YTL:n virallinen ohje: Jos ratkaisussa on käytetty symbolista laskinta, sen on käytävä ilmi suorituksesta. Analysointia vaativien tehtävien ratkaisemisessa pelkkä laskimella saatu vastaus ei riitä ilman muita perusteluja. Sen sijaan laskimesta saatu tulos yleensä riittää rutiinitehtävissä ja laajempien tehtävien rutiiniosissa. Tällaisia ovat esimerkiksi lausekkeiden muokkaaminen, yhtälöiden ratkaiseminen sekä funkti
18:18 <@halko> eikös se 1. tehtävä yleensä ole nimenomaan tuota lausekkeiden muokkaamista?
18:18 < ope-Paavo> laskinta kannattaa siis käyttää myös lausekkeiden sieventämisessä.
18:18 <@opeJanne> joo
18:18 < mate_> en kyllä ite uskalla sanoa, että laskin laskimella.. otan kyllä varman päälle :D
18:18 < ope-Paavo> sulkujen auki purkamiset ja lausekkeiden sieventämiset saa hoitaa laskimella
18:19 <@opeJanne> mate_: joo, jos tehtävä on lyhyt ja semmonen "kunhan kirjottelee läpi" niin tekisin ite käsin kyl varmuuden vuoks
18:19 < mate_> http://kuvaton.com/k/YqUL.png tuossa oli se tehtävä, missä ihmettelin miksi pitää derivoida
18:19 <@halko> voihan siihen kanssa kirjoittaa että lisäksi vastaus tarkistettu laskimella
18:19 < mate_> aika pienellä kyllä näkyy..
18:20 < ope-Paavo> lausekkeiden sieventäminen ja sulkujen auki purkaminen: Classpad: interactive-> transformation ->expand ja Nspire: menu->3->3
18:20 < mate_> häh? onko toi joku juttu mikä sieventää suoraa?:D
18:21 < dfgdfhg> mitä kannattaisi treenata, että varmistaisi vähintään sen läpi pääsyn
18:21 < mate_> hitto ko oma laskin jo tarkistettavana...
18:21 <@opeJanne> mate_: b-kohta on derivaatan arvon laskeminen tietyssä kohdassa
18:21 <@opeJanne> ja c-kohta on minimi-maksimitehtävä
18:22 < mate_> varmaan vieläkin tekisin b:n suora sijoituksella.. ei jotenki käy yhteen mun aivojen kans
18:22 < mate_> :D
18:22 < dfgdfhg> mitä kannattaisi treenata, että varmistaisi vähintään sen läpi pääsyn
18:22 <@opeJanne> dfgdfhg: pitkä vai lyhyt?
18:22 < dfgdfhg> pik'
18:22 < anzabonanza> joo, nspiressä menu->3->3 sieventää ja menu->3->1 ratkaisee, muista merkitä minkä muuttujan suhteen, erota muuttuja pilkulla esim. ,x
18:22 < ope-Paavo> c-kohdassa kysytään vielä nimenomaan derivaatan suurinta arvoa
18:23 < dfgdfhg> pitkä
18:23 < mate_> joo sen solve jutun tiedän, mutta onko toi sievennys se expand?
18:23 <@opeJanne> mate_: tuo funktio kertoo montako autoo on tiettyyn kellonaikaan mennessä suurinpiirtein kulkenut havaintopisteen ohi
18:23 <@opeJanne> no sit jos kysytään et "Montako autoa tunnissa..." niin kyse on ko. funktion muutosnopeudesta => derivaatta
18:24 < ope-Paavo> mate: Joo tuo "laajenna" purkaa sulut auki ja sieventää. Hyödyllinen monissa lausekkeissa: Esim (x-1)^2+2*(2x+1)+3, niin tuo purkaa sulut auki ja sieveentää
18:24 <@opeJanne> moro opiskelija!
18:24 <@opeJanne> dfgdfhg: toisen asteen yhtälö ja polynomien derivointi
18:24 <@opeJanne> tulee varmasti
18:24 < ope-Paavo> mate: laajenna = expand, riippuu käyttiksen kielestä
18:24 < anzabonanza> mate: on
18:24 <@opeJanne> dfgdfhg: muodossa tai toisessa
18:24 < mate_> ok:)
18:24 < dfgdfhg> kiitoksia
18:25 <@opeJanne> no problem!
18:26 < mate_> huh.. iskee kauhee paniikki :D
18:26 < ammi> onko tehtavat kokeessa jossai tietyssa jarjestyksessa? eli esim ekat tehavat liittyvat ensimmaisiin kursseihin jne?
18:26 <@Phatency> Ekat on tyypillisesti rutiinitehtäviä
18:26 < ope-Paavo> 10 ekaa on yleensä pakollisista kursseista ja 11-13 on syventävistä
18:26 < opiskelija> terve, ja suurin piirtein on järjestyksessä, mutta voi vaihella, eikö?
18:27 <@opeJanne> ammi: ei välttämättä, mutta yleensä about vaikeusjärjestyksessä
18:27 < anzabonanza> pitkässä ainakin suunnilleen kurssijärjestyksessä mennään, tehtävät 1-3 on yhtälöiden ratkaisua ja derivaattaa/integraalia pääosin ainaki viime vuosina ollu
18:27 < mate_> tuleeko jostain talousmatikaasta tehtävä? meillä oli valinnaisena, mutta jätin kuitenki pois
18:27 <@opeJanne> mut jos joku tehtävä jää jumittamaan ni kannattaa kattoo muita välillä
18:28 < m_mmoo> onko käänteisfunktiosta ollut usein kysymyksiä?
18:29 <@Phatency> koulukohtaisista valinnaisista ei tule tehtäviä, paitsi poikkeustapauksissa, jolloin tehtävän luonnetta avataan. Jokeritehtävässä on esim. kerrottu mitä hyperboliset funktiot on ja sitten annettu tehtävä niistä, joka on ratkaistavissa ilman minkään koulukohtaisen valinnaisen käymistä.
18:29 < mate_> "tasakylkisen kolmion kantakulman tangentti on neliöjuuri(5)/10, joten kolmion korkeus on neliöjuuri(5)a ja kannan puolikas 10a" miksi a?
18:29 < anzabonanza> käänteisfunktiosta esim. jokeritehtävä syksy 2010
18:29 <@opeJanne> mate_: lyhyessä tulee talousmatikan tehtävä
18:30 <@opeJanne> pitkässä todennäköisimmin ei kuin kyllä
18:30 < mate_> ok.. eli oo tulossa:)
18:30 <@Phatency> Niin joo vastasin tosiaan tietäen et mate_ kirjoittaa pitkän.
18:31 <@opeJanne> m_mmoo: riippuu miten määrittelet ton käänteisfunktiokysymyksen
18:31 < m_mmoo> yleisesti :D ne on aika haastavia
18:32 <@Phatency> mate_: koska tangenttihan on kahden kolmion sivun suhde, esim. sivuilla 1 ja 1, 2 ja 2 on sama tangentti
18:32 < mate_> eikös käänteisfunktiot ole ihan helppoja? ratkaiset vain päinvastaisen muuttujan suhteen ja vaihdat muuttujat. Määrittelyjoukko ja arvojoukko taas päinvastoin kuin alkuperäisellä.
18:33 <@Phatency> mate_: huomaa, että kun sen tangentin laskee noiden sivujen suhteena, a supistuu pois
18:33 < ammi> vastaukset on joissakin tehtavissa jatetty neliojuuri muotoon, niin onko vaarin jos laskee ns. ihan loppuun? lyhyt matikka siis kyseessa edelleen:)
18:34 < nappo__> Moikka!
18:34 <@muhis> ammi, ei ole väärin jos lasket oikein :)
18:34 <@opeJanne> mate_: oliko toi kantakulmakysymys vielä ajankohtanen?
18:34 < mate_> no juu jos osaat sen jotenki vielä yksinkertaisemmin selittää
18:34 < mate_> :D
18:35 <@opeJanne> ammi: tarkotatko "ihan loppuun" laskemisella likiarvovastausta?
18:35 <@opeJanne> moro nappo__!
18:35 <@opeJanne> ja nipe_ myös
18:36 <@opeJanne> sanotko mate_ vielä uusiks sen kysymyksen
18:36 <@opeJanne> moro lurkkaaja
18:36 < lurkkaaja> iltaa
18:36 < mate_> "tasakylkisen kolmion kantakulman tangentti on neliöjuuri(5)/10, joten kolmion korkeus on neliöjuuri(5)a ja kannan puolikas 10a" miksi a?
18:37 < mate_> eli miksei vois vaan jättää a:n pois
18:38 <@opeJanne> mate_: siks ei voi jättää a:ta pois koska ei se korkeus välttämättä oo just tasan neliöjuuri(5)
18:38 < ammi> no esim etta (neliojuuri 5) lasken viela muotoon 2,24 
18:38 <@opeJanne> ammi: voit antaa sen likiarvotuloksen lisäksi
18:38 <@opeJanne> ammi: riippuu tilanteesta
18:39 <@opeJanne> siis jos tehtävä on soveltava tehtävä, esim. johonkin käytännön tilanteeseen liittyen, niin kannattaa ehottomasti antaa myös se likiarvotulos
18:39 <@opeJanne> ja lopullisessa vastauksessa sanoisin sen neliöjuurivastauksen ja sit "on noin ..."
18:39 < mate_> amni: mun mielestä ihan tyhjää laskea likiarvoa.. paitsi silloin, jos voi olla vaikea nähdä suoraa kuuluko määr. välille
18:39 <@opeJanne> moro ranemies!
18:40 < ope-Paavo> ammi: Lyhyessä matikassa varsinkin voi soveltavissa tehtävissä jopa laskea likiarvoilla, kunhan on tarpeeks tarkat likiarvot välituloksissa
18:40 <@opeJanne> mate_: sovellustehtävissä kannattaa antaa likiarvotulos myös
18:40 < jkr_> miten cx cas-laskimella saa piirrettyä avaruussuoria? varmaankin 3d-tilassa parametrimuodossa mutta mitä siihen laitetaan, ainakaan ei kelpaa normi parametrimuoto?
18:41 <@opeJanne> mate_: ymmärsitkö ton kolmion korkeus -jutun?
18:41 < mate_> juu enköhän
18:41 <@opeJanne> jkr_: hetki
18:42 < mate_> onko jakaumista ollu kysymyksiä viimeaikoina? että kannattaisko mielummin opetella tn-kurssista ne:/
18:42 < ope-Paavo> jkr_: Ei käsittääkseni mitenkään
18:42 <@muhis> mate_, kyse on siis siitä että kahdella kolmiolla voi olla sama tangentti, vaikka tarkastelukulman vastainen kateetti ja viereinen kateetti eivät olisikaan täsmälleen samanpituiset - riittää että pituuksien suhde on sama. Siksi siinä on tuo 
18:42 < ope-Paavo> jkr_: ELi vain tasoja voidaan piirtää laskimella
18:43 < outa> Miten ihmeessä saa tilavuuksia laskiessa sen funktion jota integroida? Jos on soveltava tehtävä eikä sitä ole annettu
18:43 < jkr_> jaa, aika tyhmää
18:43 < ope-Paavo> Ihan kaikkea ei voi laskimellakaan tehdä
18:44 < mate_> jkr_: itekki yritin eilen etsiä miten vois piirtää vektoreita kolmiulotteiseen koordinaatistoon.. mutta turhaa:D
18:45 < ope-Paavo> outa: se pitää päätellä tehtävästä eli se pitää muodostaa itse. Tällaisessa tehtävässä sitten mekaaninen integrointi on rutiinitoimenpide.
18:45 < jkr_> olis ollut vaan melko kätevää kattella kuvasta jos kysytään vaikka tason ja suoran leikkauspisteitä, mut täytyy sitten näköjään tyytyä kuvittelemaan päässä
18:45 < mate_> miten se päätellään?
18:45 < ope-Paavo> outa: Tällainen tehtää juuri mittaa sitä hahmottamista ja sitä, että osaa muodostaa funktion annetuista tiedoista.
18:46 < mate_> jkr_: youtube: ti-nspire 3d kyllä löytyy kaikenlaista :D
18:46 < ope-Paavo> mate: Siihen ei ole mitään patenttiratkaisua...
18:47 < mate_> ok.. en muista koskaan tehneeni tuollaista tehtävää niin siksi kysyin :D
18:47 <@opeJanne> millaseen tehtävään mate_ viittaat?
18:47 < Tegu> mathematica ja matlab ylppäreihin vaa. vaikka sit vuonna 2016 ku vissii tulee ekat tietokoneella tehtävät kokeet
18:48 < taneli_> Mitenhän tällane tehtävä pitäis ratkaista: Mistä xy-tason pisteestä pisteisiin A=(-1,1), B=(1,2), C=(2,1), D=(2,3), E=(-2,-2) piirrettyjen vektoreiden summa on nollavektori? Oon tosi huono vektorilaskuissa enkä tiiä et miten ees alottaisin laskee tota :D
18:48 <@opeJanne> matikka tulee näillä näkymin vasta 2019 sähköseks
18:48 <@opeJanne> taneli_: hetki
18:49 < mate_> [18:43] <outa> Miten ihmeessä saa tilavuuksia laskiessa sen funktion jota integroida? Jos on soveltava tehtävä eikä sitä ole annettu <-- tuota lähin lähinnä paremmin kyseleen
18:50 < Tegu> pyörähdyskappaleita vai mitä?
18:50 < anzabonanza> jos sitä funktiota ei ole annettu ja pitäis esim. pyörähdyskappaleen tilavuutta laskea nii kyllä menee vaikeaksi
18:51 <@opeJanne> taneli_: laita siks tason pisteeksi (x,y) esim.
18:51 <@opeJanne> ja muodosta yhtälöt siitä
18:52 <@opeJanne> morjes Putte
18:52 < mate_> mua pelottaa, etten pääse matikkaa läpi, vaikka ka 9 onkin! mut kai sen pitäis olla turha pelko...:o
18:52 < taneli_> okei mä yritän laskee ton :)
18:52 < Putte> moro janne :)
18:52 < Tegu> ∫A(x)dx
18:53 < anzabonanza> jos ka on ysi ( matikassa ) nii kyllä pitäisi mennä heittämällä läpi
18:53 < anzabonanza> ensimmäiset kolme tehtävää on ysin keskiarvolle hyvin perustehtäviä
18:53 < mate_> mut ku pysyy lähinnä 9 kurssin asia kerralla päässä:D
18:54 < mate_> no ehkä ei kannattais sitte menettää yöunia tiistaina
18:54 < Tegu> nukkukaa hyvin mielummin ku luette myöhään!
18:54 < anzabonanza> ei todellakaan
18:55 < mate_> pakko lähteä.. mutta kiitos avusta!:)
18:55 <@opeJanne> taneli_: eli kun sulla on se piste X = (x,y) niin muodosta noi vektorit XA, XB, ..., XE
18:55 < mate_> moikka!
18:55 < Tegu> auttaa ihan oikeesti, että on nukkunu hyvin ja on virkeempänä
18:55 <@opeJanne> moro mate_!
18:55 <@opeJanne> tsempit kokeeseen
18:55 < outa> mate_: tsemppiä!
18:55 < Putte> mites, onko vinkkejä viimehetken kertailuun? :)
18:55 < mate_> kiitos! kaikille muille myös:)
18:55 <@opeJanne> Putte: hetki
18:56 <@opeJanne> taneli_: kun muodostat noi em. vektorit ni hyödynnä sitä että x-komponentin pitää lopulta olla nolla
18:56 <@opeJanne> ja myös y-komponentin pitää olla nolla
18:56 <@halko> oma vinkki olisi että ei huomenna laske vaikka enää ollenkaan, vähän vaan palauttelee asioita mieleen ja pikkasen rentoutuu ennen koetta
18:56 <@halko> ja ajoissa nukkumaan :)
18:56 <@opeJanne> eli jos haluat ni voit tehä kahessa palassa
18:57 < ope-Paavo> taneli: esim XA = (-1-x)i+(1-y)j jne
18:57 <@opeJanne> taneli_: joo, just tolleen saat yksittäisen vektorin
18:57 < outa> Integrointi pelottaa eniten, olen sen kurssin tenttinyt..
18:57 <@opeJanne> ja sit kun summailet ni x-komponenttien summan pitää olla nolla
18:58 <@opeJanne> ja toisaalta y-komponenttien summan pitää myös olla nolla
18:58 < outa> Samoin kuin vektorit. Jos vaan voi niin skippaan ne :D
18:58 <@opeJanne> outa: integroinnin voit tarkistaa aina derivoimalla
18:58 <@opeJanne> Integraalirokki: http://www.youtube.com/watch?v=Bz2mDeWC2eg
18:58 < ope-Paavo> outa: Ja integroinnin voi tarkastaa myös laskimella
18:59 < taneli_> joo kiitos nyt sain sen tehtyä.. toi tehtävänanto vaan jotenki sekotti mut ku siinä oli outoja sanoja :D
18:59 < Tegu> I will derive http://youtu.be/P9dpTTpjymE
19:00 <@opeJanne> joo, I will derive on huikee :)
19:00 <@opeJanne> moro anzueli
19:00 < anzueli> moro
19:00 < anzueli> mitä tärppejä osaisitte sanoo et nyt saatettas kysyy
19:00 < anzueli> mitä ei oo vähää aikaa kysytty?
19:00 <@opeJanne> pitkä vai lyhyt?
19:00 < anzueli> pitkä
19:01 <@opeJanne> ootko käyny MAA11-12?
19:01 < anzueli> en... oonko pulassa
19:01 <@opeJanne> et
19:01 <@opeJanne> mut noista kursseista on yleensä suht. suoraviivasia tehtäviä
19:01 <@opeJanne> mut jos ei oo käyny niitä kursseja ni vaikee tehä
19:01 < kese_> janne mitä veikkaat et vois tulla m11 ja m12
19:01 <@opeJanne> moro posa!
19:01 < posa> morjes
19:02 < anzueli> okei. kysytäänkö todennäkösyyksistä suhteellisen usein? tai trigonometrisista yhtälöistä
19:02 < kese_> osaan diofantoksen ja sit jotain noit numeerisii menetelmii simpson etc
19:02 < ope-Paavo> maa11: diofantos, kongruenssit
19:03 <@opeJanne> kese_: MAA12:ssa iso todennäköisyys on joko numeerinen nollakohtamenetelmä
19:03 <@opeJanne> tosin viime vuonna kysyttiin tota
19:03 < posa> mikä on tärkein kursseista.. vai onko mikään yksittäinen kurssi toista tärkeämpi
19:03 < anzabonanza> todennäkösyyksistä ja trigonometrisistä yhtälöistä on nykyisin yleensä joka vuosi
19:03 < kese_> siis tarkotatko newtonin menetelmää
19:03 <@opeJanne> eli veikkaisin MAA12:sta Simpsonin sääntöä ja numeerista integrointitehtävää
19:03 < kese_> prelissä oli simpson ja puolisuunnikassääntö
19:03 <@opeJanne> aa, ok, no sit
19:03 <@opeJanne> en oo preliä kattonu nyt
19:04 < posa> joo, mutta eihän preli vaikuta mitenkään siihen mitä kirjotuksiin tulee?
19:04 < ope-Paavo> Yo-koe on joka tapauksessa tehty ennen preliä
19:04 <@opeJanne> tosin YO-koe on tehty vuos sitten
19:04 < posa> jep
19:04 < kese_> itseä vähän pelottaa toi koe kun ka on ollu 8 mut viimeaikoina kutosii tullu, haen sitä C kuitenki
19:04 <@opeJanne> et vois ollaki simpsonin sääntöö tai ylipäänsä numeerista integrointia siinä
19:04 < tiou> ja preli ei liity YTL:ään millään tavalla?
19:04 < Tegu> ei preli vaikuta yo-kokeeseen mitenkään, nehän tekee eri tyypitkin
19:04 < ope-Paavo> joo, siis prelin ja yo-kokeen tekee ihan eri tahot
19:04 < kese_> mut eiks prelin tekijät kuitenki yritä arvata mitä vois tulla
19:04 <@opeJanne> eli mun veikkaus MAA12: numeerinen integrointi ja sille virheen suuruusluokan arviointi
19:05 < KAro> TERVE
19:05 <@opeJanne> kese_: tottahan voi yrittää veikkailla prelissä, mut tietoo ei tietty oo
19:05 < ope-Paavo> prelin tekee MAOL (=matemaattisten aineiden opettajien liitto)
19:05 <@opeJanne> MORJES KAro :)
19:06 < posa> Toivottavast jokanen integrointi/derivointi -tehtävä ei oo täynnä sinii,cosinii ja ln:ää jne.
19:06 < KAro> niinpä! ne pilaa aina kaiken
19:06 <@opeJanne> sisäfunktio-/ulkofunktio-setit kannattaa opetella
19:06 <@opeJanne> siis derivointiin ja integrointiin liittyen
19:06 <@opeJanne> moro mo_!
19:06 <@opeJanne> ja ugy jäi toivottamatta tervetulleeks
19:07 < kese_> oks tost oikeest mahollist saada C, oon aina pitäny itteeni ok matikassa kun ilman työtä pärjänny mut nyt tuntuu et vuosien ajan jatkunu läksyjen laiminlyönti vaikuttaa
19:07 < outa> Eihän nuita sisä- ja ulkofunktioita ole vieläkään oppinut..
19:07 < posa> nojoo onnistuuhan derivointi/integrointi laskimellakin esim. ääriarvo tehtävissä, jos muuten ei luonaa
19:07 < kese_> mitä ne ees on
19:07 <@opeJanne> kese_: matikassa huomaa vasta about vuoden päästä kunnolla jos on jättäny hommat tekemättä
19:07 < kese_> juu
19:07 < ope-Paavo> outa; älä ajattele niitä liian vaikeasti. Jos sinin/cosinin tai vaikka ln:n sisällä on jotain muuta kuin pelkkä muuttuja, niin siellä on sisäfunktio ja sen derivaatalla pitää muistaa kertoa
19:08 <@opeJanne> kese_: ai mitä on ulkofunktio/sisäfunktio?
19:08 < outa> Samoin vuoden viiveellä huomaa osaavansa jotain! :D
19:08 < kese_> niin
19:08 <@opeJanne> outa: toikin on totta
19:08 <@opeJanne> aiemminki tulee onnistumisen kokemuksia
19:08 < KAro> aika harvassa on ne onnistumisen kokemukset
19:08 <@opeJanne> mut melkeinpä pitää vuoden verran vaan duunata menemään ennenku rupee kunnolla tulee semmonen "jesjes!" -olo
19:08 < Saara_> Mulla ei oo ikinä jesjes-oloa :(
19:09 < ope-Paavo> outa: esim D(ln(x))=1/x, mutta D(ln(-x))=1/(-x)*(-1). nyt sisällä ei ole pelkkä x vaan -x eli -1*x eli sen deriaavatalla pitää muistaa kertoa
19:09 < posa> Onks mitää vinkkei, että minkä kurssin asioita kannattaa näin viimisinä päivinä kerrata
19:09 < outa> Ja jos tuntuu ettei koe onnistumisia, pitää tehdä pari helppoa tehtävää niin kyllä it nousee! :D
19:09 <@opeJanne> posa: pitkä vai lyhyt?
19:09 < posa> pitkä
19:09 < Maxjmus> töttöröö!
19:09 <@opeJanne> moro Maxjmus!
19:10 <@opeJanne> ootko posa käyny MAA11-12?
19:10 < Maxjmus> terppa, Lerppa
19:10 < Tegu> töttöröö
19:10 < anzueli> mitä pakollisten kurssien asioita kannattaa kerrata pitkässä?
19:10 < kese_> ite kerrannu täs aika vähäsen, onko noiden m11 diofantos, kongruenssi ja m12 numeerinen integrointi lisäks jotain tämmösii ns. hyvii tärppei mitkä kannattaa opetella, oon vähän kattonu noit käyrien rajottamii pinta-aloi ja pyörähdyskappalei
19:10 < posa> jees, oon
19:10 <@opeJanne> MAA11-12 tulee yleensä aika perustehtäviä, mut jos ei oo käyny kursseja ni vaikee tehä
19:10 < abi> mulle on aina opetettu, että kovalnettinensidos muoddostuu kahden epämetallin välille ja täällä väitetään, että BaS atomien sidokset ovat kovalenttisia, vaikka musta Ba on metalli?????
19:10 < ope-Paavo> posa: derivointi ja sen sovellukset eli ainakin ääriarvotehtävät kannattaa kerrata (siis kursseja MAA7-MAA9)
19:10 < abi> samoin PbO2 atomien sidosten väitetään olevan kovalenttisia, vaikka Pb on metalli ja vain O epämetalli?
19:10 <@opeJanne> Diofantoksen yhtälö on kova MAA11:ssä
19:11 < posa> selvä, toivon että kurssista 11 tulisi joku tehtävä
19:11 < Tegu> moj Maxjmus o/
19:11 < posa> totuustaulukot ja diofantoksen yhtälöt ei kovin hankalia ole :)
19:11 <@halko> abi: toi kovalentti ja ioni riippuu aineiden elektronegatiivbisuudesta
19:11 < KAro> minä e ymmärrä vektoreista mitää
19:11 <@opeJanne> MAA12:sta veikkasin et numeerista integrointia tulee ja siihen virhearviotarkastelu
19:11 < Maxjmus> ahaa
19:11 <@halko> maolissa on jollain sivulla siitä
19:11 < Maxjmus> huh kun tekstit hukkuu tänne
19:12 <@opeJanne> tässä menee vähän keskusteluja lomittain :)
19:12 <@opeJanne> moro kiekko ja hei!
19:12 < Maxjmus> eikö olis syytä jäsennellä jotenkin fiksusti
19:12 < Maxjmus> asia/asiakokonaisuus kerrallaan
19:12 < Maxjmus> vai onko aiheena ylenmäärinen spärdäys?
19:12 <@opeJanne> kun ei tiedä etukäteen mistä ihmisillä on kysyttävää ni vähän haastava
19:12 <@muhis> nää tekstit tulee tänne siinä järjestyksessä kun porukka kirjottaa reaaliajassa
19:13 < Maxjmus> totta juu
19:13 < abi> eli jos elektronegatiivisuusero on 0,5-1,7, niin se on kovalenttinen ja jos yli 1,7 niin ionisidos?
19:13 <@opeJanne> tietty yks mahollisuus on, että pitää esittää haluamansa kysymykset etukäteen moderointiympäristöön
19:13 <@halko> abi: maolin sivu 137: elektronegatiivisuus tauulukko ja kovalenttisidoksen ioniluonne, jossa myös sanottu että jos ioniluonne ylittää 50% niin silloin pidetään ioniyhdisteinä
19:13 <@halko> juuri niin
19:13 <@opeJanne> ja siellä porukka voi sit äänestää kysymyksiä ylöspäin
19:13 <@opeJanne> ja sit vastataan eniten kannatusta saaneisiin
19:13  * Aho slaps Aku506 around a bit with a large fishbot
19:13 <@opeJanne> mut se on taas vähän ehkä raskas tapa toteuttaa asia
19:13 < Maxjmus> oink
19:13 < abi> okei, kiitos :)
19:14 < posa> Pitääkö ääriarvotehtävät aina perustella merkkikaavion kautta?
19:14 < posa> Jos kysytään esimerkiksi suurinta ja pienintä arvoa..
19:14 <@opeJanne> posa: ope-Paavo kommentoi just
19:14  * Maxjmus slaps Tegu around a bit with a large fishbot
19:14  * Tegu oink
19:14 <@halko> abi: eli siitä just esim. näkee että Pb ja O ero ei ole kuin 0,7 eli kyseessä kovalenttinen sidos
19:14 <@opeJanne> Maxjmus: idea on et pistää kysymystä ilmoille ja vastausta tulee sit
19:14 < math> jei 
19:14 < math> hei
19:14 <@opeJanne> moro PaholaisPihvi ja math
19:15 < Maxjmus> olen ehkä sen verran kartalla, hra opettaja
19:15 < abi> niimpä onkin, hyvä kun selitit :)
19:15 <@opeJanne> mut Maxjmus: jees :D
19:15 < math> mä tavin apua pitkäss matikass 
19:15 < ope-Paavo> posa: Jos on suljettu väli, niin välin päätepisteistä tai deriv. nollakohdista löytyy suurin ja pienin arvo eli absoluuttinen maksimi tai absoluuttinen minimi. Jos ei ole suljettua väliä, niin kulkukaavio. Jos haetaan ääriarvoja eli paikallisia maksimeja / minimejä niin kulkukaaviolla perustelu on helpoin.
19:15 < opetustvbot> mut Maxjmus: jees :D
19:15 < Maxjmus> katselen ensin rauhassa
19:15 < math> voiks jouku auttaa minua ?
19:15 < opetustvbot> mut Maxjmus: jees :D
19:15 < posa> okei, kiitos =)
19:15 < Tegu> math: kantsii kysyy vaa
19:16 < math> ookei :)
19:16 < ope-Paavo> posa: paikalliset maksimit ja minimit (niiden laadun) voi perustella myös toisella derivaatalla (MAA13)
19:16 < Maxjmus> taidan suorittaa ensimmäisen tehtävän ja laskea peninkulmia^2-5x suorittamallani lenkillä, joten - tsau.
19:16 < posa> jepjep
19:17 < Tegu> tsau
19:17 < math> mä haluisin kysyy että jos 4^x - 2^x  niin voiks miinusta 4-2
19:17 < math> ?
19:17 < Maxjmus> logaritmi, math
19:17 < math> jep
19:17 < ope-Paavo> posa: Mutta ääriarvon laatu pitää aina perustella. Derivaatan nollakohdassa voi olla maksimi tai minimi tai ei kumpaakaan (=terassopiste)
19:17 <@opeJanne> math: ei voi
19:17 < ope-Paavo> terassipiste siis
19:17 <@opeJanne> math: noi on kaks eri kapistusta
19:18 < math> miten toi pitää laskea ?
19:18 < posa> Niin tarkotatko "laadulla", että onko kyseessä maksimi tai minimi?
19:18 < math> minulla on niin vaikeuksia logaritmin kanssa 
19:18 < KAro> et ole yksin math
19:18 < ope-Paavo> posa: Kyllä. Ääriarvo on maksimi tai minimi eli ääriarvon laatu on maksimi tai minimu
19:18 < anzabonanza> jos tarkoitat että 4^x - 2^x = 0 ? tuotako haet?
19:18 < posa> jees
19:18 < PaholaisPihvi> Moi, miten sellanen tehtävä ratkastaan jos on pallo jonka sisään on asetettu kuutio ja pinta-alojen suhdetta pitäs määrittää :D
19:18 <@opeJanne> math: 4^x - 2^x = (2^2)^x - 2^x = 2^(2x) - 2^x = 2^x(2^x -1)
19:19 < math> mutta sen vastaus on X= 2
19:20 <@opeJanne> math: annoit vaan lausekkeen
19:20 <@opeJanne> ei lausekkeella oo vastausta
19:20 <@opeJanne> muutaku korkeintaan sievennetty muoto
19:20 < anzabonanza> aa okei eli ratkaiset yhtälöö. lauseke vain sievenee
19:20 < math> siis sorry 
19:20 < math> 4^x - 2^x =  12
19:20 <@opeJanne> ok, no toi muuttaa asiaa
19:20 <@opeJanne> hyödynnä kakkosen potensseja
19:21 < anzabonanza> 4^x - 2^x = 12 , nelonen voidaan muuntaa kakkosen potensseiksi
19:21 < anzabonanza> 4= 2^2
19:21 <@opeJanne> ja 12 = 3*4 = 3*2^2
19:21 < KAro> mitä noi kakkosen potenssit auttaa
19:21 < ope-Paavo> pohaolaispihvi: Pallon halkaisija on kuution avaruuslävistäjä, eli jos merkitset pallon sädettä esim r, niin saat kuution avaruuslävistäjän 2r ja siitä voi ratkaista kuution sivun pituuden r:n lausekkeena. Sen jälkeen pallon pinta-ala ja kuution pinta-ala saadaan lausuttua r:n avulla ja suhde voidaan laskea.
19:22 <@opeJanne> KAro & math:
19:22 < math> kiitos 
19:22 <@opeJanne> 4^x - 2^x = 12
19:22 < PaholaisPihvi> Kiitoksia :D
19:23 <@opeJanne> (2^2)^x - 2^x = 12
19:23 < math> haluisin kysyä että mä en heti osaa käyttää noita kaavoja 
19:23 < abi_> PbO2:sen elektronegatiiisuus on 3,5-1,8=1,7 eli se oli siis ionisidos, mutta kuitenkin vastauksessa sanotaan, että se on kovalenttinen?
19:23 < math> mistä se johtuu 
19:23 <@opeJanne> mikä?
19:23 <@opeJanne> math: mikä?
19:24 < ope-Paavo> kuution avaruuslävistäjä, jos särmän pituus on s ja lävistäjä d: d=s*neliöjuuri(3) (MAOLs.32) tai pythagoraan lauseella
19:24 <@opeJanne> abi_: en oo varma minkä verran on kemiaporukkaa paikalla tällä hetkellä
19:24 < petrr^> abi_ tuo 1,7 raja on vain viitteellinen
19:24 <@opeJanne> moro Hornblower
19:24 < Hornblower> terve
19:24 < math> siis mä tarkoitan sitä että  esim kun piti laskee se tehtävä niin mulle on tosi vaikea tajuta että miten noi potenssi jutut menee 
19:24 < math> ja en heti tajuaaa 
19:24 < anzabonanza> kato MAOL s. 18
19:25 < anzabonanza> potenssien laskusääntöjä
19:25 < abi_> mistä mä tiedän millon kumpi se on tollasissa rajatapauksissa?
19:25 < tiou> abi_: symmetria kumoaa myös elektronegatiivisuuseroja 
19:25 < anzabonanza> esim. se 4^x muuttuu muotoon (2^2)^x
19:25 < anzabonanza> ja tuosta saadaan potenssin potenssin kaavalla 2^2x
19:26 <@opeJanne> tossa on integrointiin liittyvä sarjis: http://spikedmath.com/508.html :D
19:26 < math> niin tossa mä en heti pysty muttaa tohon muotoon 
19:26 < math> 10^x+1 = 8
19:27 <@opeJanne> math: toi menee tehtävänä semmoseen "matemaattista pelisilmää" -kategoriaan
19:27 < math> miten toi voi laskea ?
19:27 < anzabonanza> math: ota vaa rauhassa ja kun huomaat että kyseessä on eksponenttifunktioo tai muuta nii kattele maolista niitä kaavoja ja kirjottele suttupaperille ylös
19:27 < Tegu> opeJanne: aww, jonkun on nyt pakko tehä toi ylppäreissä :)
19:27 <@opeJanne> math: tarkotatko 10^(x+1) = 8 ?
19:27 < Tegu> ja integrointimuuttuja ö on paras
19:27 < anzabonanza> ton saa ihan logaritmin määritelmän avulla math
19:27 <@opeJanne> mä oon käyttäny oppitunnilla muuttujana å:ta
19:27 <@opeJanne> x:n tilalla
19:28 < Tegu> :)
19:28 < santtu_> Miten määritän suorakulmaisen kolmion kateetit jos kolmiosta tiedetään hypotenuusan pituus on 15cm ja piiri 36cm?
19:28 <@halko> :D
19:28 < anzabonanza> MAOL s. 23 logaritmi määritelmä
19:28 <@opeJanne> santtu_: saat pythagoraan lauseen avulla yhen yhtälön
19:28 <@opeJanne> ja piirin avulla toisen yhtälön
19:28 <@opeJanne> sit sulla on kaks yhtälöö ja kaks tuntematonta => yhtälöpari
19:29 < PaholaisPihvi> Joissakin tapauksissa kun integroidaan niin aina ei tuu sitä +C:tä. Joten tuleeks se + C aina jos yhtälön perässä on se dx merkintä?
19:29 < math> miks mäe en osaa käyttää logarimin määritelmän kaavan mukaan 
19:29 < ope-Paavo> math: jos on 10^(x+1)=8, niin siitä saa tuon eksponentin x+1 ratkaistua logaritmilla eli x+1=lg(8) eli 10-kantainen logaritmi kasista ja siten x=lg8-1
19:29 <@opeJanne> Tegu: joo, toi on huikee toi integrointivakiojuttu :D
19:29 < KAro> en minäkää osaa :D
19:29 < math> onks mä ainoa joka ei osaa ;(
19:29 < KAro> et ooo ainoo :D
19:29 < math> vaikk mä kuinka yritän panostaa :(
19:29 < petrr^> opeJanne: tykkäisköhän ytl jos käyttäis yo-kokeissa muuttujana vaikka tikku-ukkoa :D
19:29 < ope-Paavo> math: jos on a^x=b, niin tuo eksponentti x on a-kantainen logaritmi b:stä
19:30 <@opeJanne> petrr^: repesin :D
19:30 < ope-Paavo> laskimesta kannattaa tsekata miten sillä saa minkä tahansa luvun logaritmin kantaluvuksi
19:30 <@opeJanne> ootteko kuullu sen tarinan (en tiä onko totta vai ei) jossa äidinkielen aineessa oli otsikkona et "Mitä on rohkeus?"
19:30 <@opeJanne> ?
19:30 < Tegu> jos ei laskimella saa nii sit kaavoilla muuntaa toisen logaritmin kautta
19:30 <@opeJanne> ja siis tolla otsikolla otsikkoaine
19:31 < anzabonanza> ja huom. laskimissa lg = 10-kantaine logaritmi, ln = e-kantainen logaritmi ( neperin luku )
19:31 < Tegu> ollaan kuultu toi tarina :)
19:31 < outa> Ei olla, anna tulla :D
19:31 < posa> kirjoittaa tämä yo-koe
19:31 <@opeJanne> ja et joku olis kirjottanu siihen et "Tätä."
19:31 < anzabonanza> ja muutenkin merkinnöissä
19:31 < petrr^> :D
19:31 < math> mulle on  se ongelmä että mä en osaa muuttaa niitä toiseen logarimiin kun mä en tajuuu tehtävästä mitään :(
19:31 <@halko> 60/60
19:31 < KAro> minä oisin antanu siitä aineesta täyet pisteet
19:31 < outa> opeJanne: ja miten tuo liittyi tähän aiheeseen..? :D
19:32 < posa> se oli kato välikevennys ;)
19:32 < ope-Paavo> laskimissa log=10-kantainen logaritmi. Lähes kaikilla laskimilla saa minkä tahansa luvun myös kantaluvuksi (TI-84, en osaa sanoa)
19:32 < Tegu> se littyyi integrointimuuttujaapinoihin
19:32 < Tegu> eiku vakio
19:32 < Tegu> ja yhdys-sana
19:32 < abi_> miksi jalokaasuilla ei ole MAOL:ssa elektroneg.arvoja?
19:32 <@opeJanne> outa: ei mitenkään, tuli vaa jostai mieleen :D
19:32 < outa> :D
19:32 <@halko> abi_: ne ei muodosta yhdisteitä minkään kanssa
19:32 <@opeJanne> outa: eiku joo, se liitty Tegu:n ja petrr^:n kommentteihin
19:33 < outa> koska jalokaasut harvoin muodostavat yhdisteitä
19:33 <@opeJanne> abi_: pyritään pitämäään keskustelu matematiikassa ensisijaisesti tänään
19:33 < math> onks mitään neuvoja miten voisi haroitella jotta osaisi logaritmi asiat ?
19:33 <@muhis> Jos heitätte noita kustomoituja integrointivakioita, niin kannattaa mainita et se teidän symboli on vakio (reaaliluku)...
19:33 < outa> onko kemiaankin sitten chat tulossa?
19:34 <@opeJanne> abi_: voit heitellä kysymyksiä kemiasta, mutta älä loukkaannu jos niihin ei kaikkiin tule vastauksia
19:34 <@opeJanne> outa: kemian chat tod.näk. keskiviikkona
19:34 < outa> jes, kiva!
19:34 <@opeJanne> tulee sivuille infoo viimestään huomenna
19:34 <@opeJanne> math: ymmärrätkö mihin kysymykseen logaritmi vastaa?
19:34 < PaholaisPihvi> mitä lukujoinoista kannattaisi osata?
19:35 < abi_> joo en loukkaannu :)
19:35 < math> en 
19:35 <@opeJanne> PaholaisPihvi: että tunnistat/osaat tutkia onko jono aritmeetinen tai geometrinen
19:35 < math> haluutsä selittää mulle ?
19:35 < petrr^> abi_ koska ne eivät ole elektronegatiivisia
19:35 < PaholaisPihvi> okei :D
19:35 < petrr^> ei niitä kiinnosta saada lisää elektroneita, koska niillä on jo oktettitila
19:36 < abi_> oke
19:36 <@opeJanne> math: laitan privaan
19:36 < KAro> täällä oli joku päivä se joku  jberg tyyppi joka selitti mulle llogartimiasiaa oon kyllä unohtanu jo melkeinpä kaiken
19:36 < outa> hei, minäkin haluaisin tietää
19:36 <@opeJanne> Karo: opeJanne = jberg
19:36 <@opeJanne> :)
19:36 < kese_> janne kopioi samat asiat mulle noista lukujonoista
19:36 < KAro> joo just se 
19:37 <@opeJanne> mut siis lukujonoista se et osaa todeta että jono on aritmeettinen
19:37 <@opeJanne> tai on geometrinen
19:37 < posa> ja kasvava/vähenevä
19:37 < outa> ja mitenhän se todetaan?
19:37 < math> mitä se tarkoittaa ?4
19:37 <@opeJanne> posa & outa: samaista lukujono reaalifunktion kanssa
19:38 <@opeJanne> ja sit tutki sen reaalifunktion derivaattaa
19:38 <@opeJanne> toi on yks tapa
19:38 < posa> joo
19:38 < outa> ja?
19:38 < outa> siis mistä mä tiedän onko se lukujono aritmeettinen tai geometrinen
19:38 <@opeJanne> jos derivaatta on aina negatiivinen ni sit se jono on aidosti vähenevä
19:38 <@opeJanne> jos taas derivaatta on aina positiivinen ni jono on aidosti kasvava
19:39 < KAro> jos niien peräkkäisten termien suhde on sama ni se on geometrine :D:
19:39 < posa> mitäs meinaa, jos funktio on monotoninen... ei vaan muista enää x)
19:39 <@opeJanne> mut voi tehä myös tutkimalla peräkkäisien termien osamäärää esim.
19:39 < Tegu> se on joko kasvava tai vähenevä (ei aidosti)
19:40 < kese_> tähä miten derivoin jonon?
19:40 <@opeJanne> ja jos se on aina ykköstä suurempi (eli muuttujat supistuu pois) ni sit jono on aidosti kasvava
19:40 < outa> mitä eroa on onko aidosti monotoninen tai pelkästään monotoninen?
19:40 <@opeJanne> kese_: et derivoi jonoa
19:40 < math> opeJanne >> otodan sinu vastausta 
19:40 <@opeJanne> kese_: vaan voit samaistaa jonon reaalifunktion kanssa
19:40 < math> sinun
19:40 < kese_> en oo kuullukkaa mistä kirjasta löytyy
19:41 < Tegu> outa: jose on aidosti monotoninen, niin se derivaatta ei oo ikinä nolla, monotonisella voi olla
19:41 < outa> okei
19:41 < Tegu> mut merkki ei vaihu
19:41 < outa> jep
19:42 <@opeJanne> joo, "aidosti" tarkottaa et ei oo koskaan nolla
19:42 <@opeJanne> just niinku Tegu sano
19:43 < outa> jos jonkun yhtälön ratkaisuksi tulee esim 0 = 0, onko sama todeta "identtisesti tosi" vai "yhtälö on aina tosi" vai onko mitään väliä?
19:43 <@opeJanne> ei oo väliä
19:43 <@opeJanne> tarkottavat samaa asiaa
19:43 < outa> hyvä¨
19:44 <@opeJanne> "Yhtälö on identtisesti tosi" tarkottaa "Yhtälö on tosi riippumatta muuttujan arvosta"
19:44 < Tegu> math: jos a^x=b, niin x = log_a(b)
19:44 < outa> okei.. liikaa hienoja termejä tieten
19:44 < Tegu> eli a-kantainen logaritmi b:stä
19:45 < Tegu> hmm, ei tää ny hirveen hyvin selittäny..
19:45 <@muhis> Siis derivaatta voi kyllä olla nolla yksittäisissä pisteissä muttei millään yhteinäisellä välillä
19:46 < Tegu> muhis: joo, totta, mokasin
19:47 <@opeJanne> muhis: joo, totta!!
19:47 <@opeJanne> my bad
19:47 < outa> liittykö tää nyt siihen aitoon monotonisuuteen vai? tipuin kärryiltä täysin
19:47 <@opeJanne> voi olla terassikohta
19:47 <@opeJanne> ja funktio voi silti olla aidosti kasvava
19:47 < Tegu> hieno nimi toiki
19:47 < outa> okei, okei
19:48 <@muhis> Esim. f(x) = x^3 on esimerkki tällaisesta, aidosti kasvava mutta derivaatta = 0 kohdassa x = 0
19:48 < posa> Onko nuo suorien yhdensuuntaisuus ja kohtisuoruus ehdot maolissa?
19:48 < outa> pitäis löytyä
19:48 < outa> kannattaa muuten yhdistellä vektorien ja analyyttisen geometrian tietoja
19:49 <@opeJanne> posa: suorien yhdensuuntaisuus: samat kulmakertoimet
19:49 <@opeJanne> posa: suorien kohtisuoruus: kulmakertoimien tulo on -1
19:49 < KAro> kertokaa mulle jotai vektoreista
19:49 < posa> jeess
19:50 < outa> KAro: vektori on viiva jolla on suunta ja suuruus
19:50 < Tegu> maolissa sivulla 42 on juttua noista suorista
19:51 < Tegu> ainaki mun painoksessa. ilmeisesti 5. painos
19:51 < outa> jeps, eli posa: löytyy maolista
19:52 < posa> kts.. onks koskaa nois kokeis kysytty mitään pyörähdyskappaleen tilavuudesta
19:53 < posa> ne on aika hämärii ;-)
19:53 < outa> jos kysytään funktion derivoituvuutta tietyssä pisteessä, voiko sitä tutkia toispuoleisilla derivaatoilla ihan suoraan derivoimalla, vai pitääkö tutkia erotusosamäärän avulla?
19:53 < outa> on kysytty, ja se vois olla tämänkin vuoden integrointitehtävä. ne on hämäriä :D
19:54 < outa> ks syksy 2002 tehtävä 12
19:54 < KAro> mää lasken mieluummi pyörähdysintegraaliajuttuja ku vektoreita
19:54 < Tegu> pyörähdyskappaleet on loppujenlopus kivoja
19:54 < ope> muista pii*r toiseen eli ympyrän kaavasta muutat r:n funktioksi --> pyöräähdyskappaleen tilavuus, toki pitää muistaa vielä integroida :)
19:54 < Tegu> samoin vektorit
19:55 < outa> kaikki asiat on loppujen lopuksi kivoja ;)
19:55 < Tegu> joo ^^
19:55 < posa> kaikki on kivoi, jos osaa 
19:55 < posa> 11 kurssi silti yks hauskimmist :-)
19:55 < Tegu> pyörähdyskappaleissa kantsii miettiä yhden liuskan pinta-ala säteen funktiona, ja sit vaan integroi sopivalta väiltä
19:56 < outa> komppaan posaa, oli kiva seurata kasperin, jesperin ja joonatanin urakehitystä ;) ainakin meidän kirjasarjassa..
19:56 < Tegu> !!!
19:56 < Tegu> sama kirja vissii ^^
19:57 < outa> hei janne, voisitsä vastata tuohon mun kysymykseen? :)
19:57 <@opeJanne> outa: niin toi derivoituvuus?
19:57 < outa> jep
19:57 <@muhis> Jees tuolleen ajattelemalla se kerroin pii ja funktion neliö ei ole niin mystisiä :)
19:58 <@opeJanne> jos pitää nimenomaan perustella että funktio on derivoituva tietyssä pisteessä ni pitää kattoo kolme asiaa:
19:58 <@opeJanne> "pisteessä" tarkoitin "kohdassa"
19:59 < Tegu> niin ja sitten vielä se säde etäisyyden (vaikka x) funktiona
19:59 <@opeJanne> a) funktion on oltava jatkuva
19:59 <@opeJanne> b) erotusosamäärän raja-arvon on oltava olemassa
19:59 < Tegu> ei tosiaan säteen funktiona integroida
19:59 < KAro> mistä sen tietää onko se jatkuva
19:59 < outa> jatkuva = toispuoleiset raja-arvot samoja
19:59 < KAro> ahaa oke 
19:59 < KAro> nii joo 
19:59 <@opeJanne> eli tuo b tarkottaa että erotusosamäärän oikeenpuoleinen ja vasemmanpuoleinen raja-arvo on olemassa ja ne on yhtä suuret
19:59 < Tegu> ja vielä se et se on määritelty siinä kohdassa
20:00 <@opeJanne> jos noi ehdot toteutuu ni sit funktio on derivoituva ko. kohdassa
20:00 < outa> miksi erotusosamäärän, miksei vaan normi derivaattojen?
20:00 < outa> se oli se kysymys, eikö riitä normaalin derivaatan tarkastelu eri puolilta
20:00 <@opeJanne> KAro: karkee mielikuva on se, että jos voit piirtää funktion kuvaajan kyseisessä kohdassa nostamatta kynää paperista ni sit se on jatkuva
20:01 < KAro> mikä se erotusosamääräjuttu oli 
20:01 < outa> se ei aivan riitä perusteluksi ytl:lle, janne ;)
20:01 <@opeJanne> ainoo missä saa nostaa kynää paperista on kohdat, joissa funktio ei ole määritelty (esim. rationaalifunktioille nimittäjän nollakohdat)
20:01 <@opeJanne> KAro: ota MAA7-kirja esille
20:01 <@muhis> Derivaatta tietyssä kohdassa *on* 'erotusosamäärän' raja-arvo kyseisessä kohdassa
20:01 <@opeJanne> muhis vastaskin jo :)
20:02 < KAro> jaaa jaa
20:02 < Tegu> joo tosiaan, erotusosamäärä on ihan "normi derivaatta"
20:02 < outa> eli ei tarvi sijoittaa siihen ihme kaavaan?
20:02 < Tegu> ainakin raja-ravona
20:02 < Tegu> arvona*
20:02 <@opeJanne> KAro: http://opetus.tv/maa/maa7 löytyy videoita asiasta
20:03 < ope> onko kellään ideoita jokereiksi, mitä vois olla?
20:04 < Hornblower> Tuli mieleen, voikohan vektoreita käsitellä matriisimuodossa laskusääntöjä perustelematta?
20:04 <@opeJanne> hmm...hyvä kysymys
20:05 <@opeJanne> onks teillä opetettu matriisikertolaskut sun muut Hornblower?
20:05 <@opeJanne> moro k__!
20:05 <@muhis> Eiköhän ainakin notaatiolla (x,y,z) voi
20:05 < ope> matriisien jotain laskusääntöjä on taulukkokirjassa
20:05 < Tegu> laita siihen [1 0 1] <--- matriisi
20:05 < Hornblower> ei mutta niihin on törmännyt muualla
20:05 < Tegu> eiku vektori
20:05 < KAro> en oo koskaa kuullukkaa mistää matriisista
20:05 < Tegu> vektori on myös matriisi :)
20:05 <@opeJanne> joo, vähintään jos vähän mainitsee taustaa ni emmä näkis et tarttee perustella matriisien peruslaskutoimituksia
20:06 < outa> jos tutkitaan funktion jatkuvuutta, ja funktio on esim. x^2 -2, kun x on pienempi tai yhtä suuri kuin 0, ja x -2, kun x on suurempi kuin nolla, niin saanko tarkastella vain oikeanpuoleista raja-arvoa, ja vasemmanpuoleisen raja-arvon ikään kuin korvaan funktion arvolla kohdassa x=0
20:06 <@opeJanne> KAro: matriisit ei kuulu lukion oppimäärään
20:06 <@muhis> Tavallisesti vektorit on pystyvektoreita eli pitäisi kirjoittaa [1 0 1]^T sitten...
20:06 <@opeJanne> mut vektoreita pidemmän päälle esitetään matriiseina
20:06 < KAro> joo hyvä 
20:06 < outa> koska funktio on määritelty kohdassa x=0
20:06 <@muhis> Eli vaakavektoreiksi niitä ei ainakaan kannata kirjoittaa
20:06 < Tegu> totta toiki
20:06 <@muhis> Vaikka saman informaatio ne sitten sisältääkin kieltämättä
20:07 <@muhis> informaation*
20:07 <@opeJanne> muhis: haluutko ottaa ton outa:n kysymyksen?
20:07 <@opeJanne> moro jenni__
20:09 <@opeJanne> outa: aa, joo, kyllä
20:09 <@opeJanne> se vasen puoli menee sillä kun se funktio on jo vasemmalta jatkuva automaagisesti
20:09 <@opeJanne> kun se menee vasemmalta siihen nollaan asti
20:09 <@muhis> outa, jos on paloittain määritelty funktio niin jatkuvuustarkastelussa pitää a) todeta että funktio on määritelty ko. kohdassa ja b) että vasemman- ja oikeanpuoleinen raja-arvo on siinä kohdassa yhtenevät c) että funktion arvo siinä kohdassa on sama kuin b)-kohdan raja-arvo
20:09 <@muhis> noin yleisesti ottaen
20:10 < posa> "Tutki, onko luku 46^78 + 89^67 jaollinen viidellä. " Ratkastiinko tämmönen moodien avulla vai miten tällänen menikään ;/
20:10 <@opeJanne> posa: ei moodi vaan modulo
20:10 <@opeJanne> mut jälillä oot
20:10 < posa> joo siis sitä tarkotin :D
20:11 <@opeJanne> 46 ≡ 1 (mod 5)
20:11 <@opeJanne> ja 89 ≡ -1 (mod 5)
20:11 < posa> joo
20:11 <@muhis> mutta se yhdinasia mikä pitäisi osoittaa, jos halutaan osoittaa funktio f jatkuvaksi kohdassa a on että ehto "lim_x->a f(x) = f(a)" pätee...
20:12 <@opeJanne> siispä 46^78 ≡ 1^78 (mod 5)
20:12 < Tegu> ää, muistuu mieleen omat kirjotukset. :( ois pitäny lukee 11-kurssii sillon paremmin, ku tuli tommonen modulotehtävä
20:12 <@opeJanne> ja 89^67 ≡ (-1)^67 (mod 5)
20:12 < outa> liittyikö se fermat'n pieni lause näihin modulo-juttuihin?
20:12 < outa> okeiu, kiitos! :)
20:12 <@opeJanne> MAA11 ja MAA12 -kurssiesta tulee yleensä aika suoraviivasia tehtäviä jos on ne kurssit käyny
20:12 < Tegu> jep
20:12 <@opeJanne> mut jokseenki mahottomia jos ei tiä mistä puhutaan
20:13 < posa> juu täytyy vielä noita modulojuttuja vähän kattoo, mut totuustaulut ja diofantos pitäs olla hallussa :-)
20:13 <@opeJanne> joo, siinä ne kolme isoo on siitä kurssista
20:13 <@opeJanne> totuustaulut, diofantos ja moduloyhtälöt
20:14 <@opeJanne> tai noi "mikä on viimeinen numero...?"
20:14 <@opeJanne> joka on käytännössä mod 10
20:14 <@opeJanne> -tehtäv'
20:14 < posa> jees
20:15 <@opeJanne> toi viime viikon pulmatehtävä on astetta pahempi mod 10 -tehtävä
20:15 < outa> ai senkö pysty jotenki ratkaiseenkin? :D
20:15 <@muhis> :D
20:15 < posa> xD
20:16 <@opeJanne> pystyy
20:16 < Tegu> mikä missä?
20:16 < Tegu> link
20:16 <@opeJanne> mut se ei oo ihan triviaali
20:16 <@opeJanne> Opetus.tv:n viime viikon pulmatehtävä
20:16 < Tegu> tosin en varmaa kumminkaa osaa sitä :D
20:16 < Tegu> ok
20:16 <@opeJanne> (BAG)^3 = HEAVYBAG
20:17 <@opeJanne> missä kukin eri aakkonen vastaa eri numeroa 0-9
20:17 <@opeJanne> ja sama aakkonen vastaa aina samaa numeroa
20:17 < outa> mä ratkasin ensin sen viimesen numeron, testaamalla minkä kuutio loppuu samaan numeroon, ja sitten vähän väliä miltä se kyseinen BAG voi olla, ja niitten avulla ratkaisin. ei tullut modulot mieleen yhtään :D
20:18 <@opeJanne> joo
20:18 <@opeJanne> ei se ihan suoraan tuu moduloilla
20:18 <@opeJanne> mut sitä tarkasteltavaa lukujoukkoo saa pienennettyä oleellisesti modulolaskennan avulla
20:18 <@opeJanne> teen siitä videon kunhan ehin
20:18 < outa> jospa ne ei tuommosia laittais yo-kokeeseen..
20:18 < posa> jep :D
20:18 <@opeJanne> sit ohjelmoimalla voi tehä nätin bruteforcen
20:19 < outa> ja sama suomeksi?
20:19 < Hornblower> ohjelma joka käy läpi kaikki mahdollisuudet kokeilemalla
20:19 <@muhis> siellon kuiteski (YTL)^3 = MAHTIYTL
20:20 < outa> :D :D
20:21 < outa> wow, sekin on näköjään mahdollista..
20:21 < outa> ei kukaan tiedä ohjelmointi-kursseista joita järjestettäisiin jossain joskus?
20:21 < Tegu> mooc.fi
20:21 < Tegu> :)
20:22 < Tegu> helsingin yliopiston järkkäämä avoin nettikurssi
20:22 < Tegu> saa vielä noppiakin
20:22 < outa> okei, kiitos
20:23 <@opeJanne> udacity.com
20:23 <@opeJanne> on huikeeta materiaalia
20:23 <@opeJanne> ohjelmointiin siis
20:24 <@opeJanne> Google ja Stanfordin yliopisto yhessä järkkää
20:24 <@opeJanne> ilmanen
20:24 <@opeJanne> ja parhailla mahollisuus päästä käymään Googlella järjestäjän laskuun
20:24 <@opeJanne> ja mahollisuus tulla suoraan rekrytoiduks töihin jne.
20:24 <@opeJanne> eka kurssilla rakennetaan oma hakukone
20:24 <@opeJanne> ei ihan tuotantovalmiiks kylläkään
20:24 < outa> ootko sä käynyt?
20:25 <@opeJanne> mut jos tekee CS101 ja CS253 niin pystyy tekee oman hakukoneen
20:25 <@opeJanne> oon pyöritelly osaa noista huvikseen
20:25 < Tegu> whoa, pitää laittaa toi muistiin
20:25 <@opeJanne> oon lukenu tietotekniikkaa yliopistossa ja tehny paljon muutenki
20:25 < posa> Jos pitää osoittaa, että funktiolla on käänteisfunktio.. niin riittäkö sen osoittamiseen vain, että derivaatta on suurempi kuin nolla?
20:25 < outa> samoin, tosi mielenkiintosen näköistä! kiitos vinkkauksesta :)
20:26 <@opeJanne> funktion pitää olla bijektio, jotta sillä olis käänteisfunktio
20:26 < posa> bijektio?
20:26 < Tegu> mäkin oon lukenu tietotekniikkaa yliopistossa :D tosin luultavasti sata kertaa vähemmän ku toi
20:26 < ope-Paavo> posa: Jos funktio on monotoninen, niin sillä on käänteisfunktio
20:26 < ope-Paavo> posa: Bijektio-termiä ei kaikki lukion kirjat käytä
20:26 <@opeJanne> posa: joo, bijektio on varmaan vieras termi
20:27 < outa> on vieras, erittäin
20:27 <@opeJanne> mut se tarkottaa sitä, että ei voi olla kahta eri syötettä joilla saatais sama lopputulos
20:27 < ope-Paavo> posa: käytännössä derivaatan avulla perustellaan funktio aidosti kasvavaksi tai aidosti väheneväksi ja silloin sillä on käänteisftio
20:27 <@opeJanne> ja toisaalta, että kaikki maalijoukon arvot saadaan
20:27 < posa> joo tämä vastas kysymykseen =)
20:28 <@opeJanne> joo, toi Paavon tarkennus on hyvä, vastasin turhan teoreettisesti
20:28 < ope-Paavo> :)
20:28 <@muhis> mm
20:28 < posa> Tappara - Suomen mestari 2013
20:29 < outa> jos vetäsee maolista jonku tasasivuisen kolmion sisään piirretyn ympyrän säteen kaavan, tartteeko siihen kirjottaa että maolista?
20:29 <@opeJanne> :D
20:29 <@opeJanne> outa: kannattaa kirjottaa
20:29 < outa> posa: uneksit vaan :D
20:29 < posa> een :D
20:29 < outa> todellaki
20:29 < outa> okei, minäpäs kirjoittelen..
20:29 < ope-Paavo> outa: Kaavoja saa käyttää, jos on MAOLissa mutta aina on turvallista mainita, että kaava on MAOLista.
20:29 <@opeJanne> toi Udacity.com kannattaa tosiaan ehottomasti kattoo jos ohjelmointi kiinnostaa
20:30 <@opeJanne> opettavat erittäin ajankohtasta kamaa
20:30 < posa> juu ja jos kirjoittaa 1+1 = 2 niin pitää mainita, että otti laskimesta xd
20:30 <@opeJanne> löytyy mm. kurssi siitä miten Googlen itseään ohjaava auto tehtiin
20:30 < outa> jep! millä kurssilla pääsee ohjelmoimaan pelejä? :D
20:30 < petrr^> en näköjään osaa enää yhtälöryhmiä, miten laskettais tämä: A=E, B=6E, C=D, 2A-B+3C=-2E
20:31 <@opeJanne> outa: Udacityssä on just menossa peliohjelmointikurssi nettiympäristöön, cutting edge -kamaa
20:31 < outa> voi ettäkö sanoo nuo englanninkieliset termit niin paljon...
20:31 <@opeJanne> outa: ja mooc.fi:stä löytyy kans peliohjelmointia, mut se on Javalla
20:31 <@muhis> En nyt puutu tuohon käänteisfunktiokäsittelyn leväperäisyyteen, mutta itse kyllä suosittelen opettelemaan termit bijektio, surjektio ja injektio, koska se tekee asian ymmärtämisen helpommaksi
20:31 < posa> sijoitat A:n, B:n ja C:n niin saat ratkaistua D:n
20:31 < Tegu> outa: enkuks on vähän pakko opetella lukemaan, jos aattelee jatkaa
20:32 <@opeJanne> outa: mut toi Udacity:n peliohjelmointikurssin ku vedät ja siihen päälle opettelet käyttää Box2D:n JavaScript-versioo kunnolla ni voin sanoo et löytyy töitä samantien
20:32 < ope-Paavo> muhis: Paljon on asioita joita voi ilmaista täsmällisemmin kuin lukion matematiikassa tehdään.
20:32 < outa> jaa mä kun luulin että fysiikkaa opiskelemalla pääsis pitkälle
20:32 < Tegu> box2d on kiva
20:32 < Tegu> koodasin sillä joskus fortunapelin :D
20:32 <@opeJanne> Angry Birds on tehty Box2D:llä
20:32 < Tegu> lualla tosin
20:32 <@opeJanne> ja Crayon Physics myös (joka sekin on suomalainen, kannattaa tsekata)
20:33 <@opeJanne> Tegu: aijaa, cool
20:33 <@opeJanne> joo, Lua on hyvä kieli
20:33 <@opeJanne> samoin ku Python
20:33 < Tegu> pythonia oon nyt vääntäny
20:33 <@halko> SSShhhshsSssHH
20:33 <@halko> !
20:33 < posa> Sanokaas joku viisaana, että mihin avaruus loppuu :D
20:33 < Tegu> sihisevän pythonin kesyttäjä
20:34 < CaapoeMA> https://www.youtube.com/watch?v=b-Cr0EWwaTk
20:35 < CaapoeMA> opeJanne jouduin tänään https://www.youtube.com/watch?v=P9dpTTpjymE&list=PL0EBFED88D2686F8F
20:35 < Tegu> ja nyt kun vielä muistan, niin pitää linkata tää Quantum World http://youtu.be/DZGINaRUEkU
20:36 < posa> http://soccer.kiekko.tk - Kannattaa kokeilla ;)
20:36 < petrr^> .tk pääte, ei vakuuttavaa :P anteeksi vain
20:37 < Tegu> no kiekko.tk on aika legendaarinen
20:37 < outa> posa: pitäydy nyt vain matikassa ;)
20:37 < KAro> mistä te puhutte
20:37 < Tegu> tosin en oo ikinä ite kokeillu, mut kuullu vaikka mistä
20:37 <@opeJanne> tossa on muuten linkki viime viikon pulmatehtävän bruteforce-ratkasuun Pythonilla: http://pythonfiddle.com/viikon-pulmatehtavan-ratkaisu
20:37 < Tegu> puhutaan yhtälöruhmistä
20:37 < KAro> okei kiva
20:37 < CaapoeMA> "The page is no longer here" :OP
20:38 < Tegu> opeJanne: joo mulle tuli heti mieleen et koodais jonku ratkasijan tolle pulmatehtävälle :D
20:38 <@opeJanne> aa, sori
20:38 <@halko> Tegu: on kyllä aika häpäisy vetää morgan freeman autotuneen
20:38 <@opeJanne> teen videon tosta Python-ratkasusta
20:38 <@opeJanne> ja selitän sen läpi
20:38 < Tegu> halko: ehkä vähä joo :P
20:39 <@opeJanne> hmm...miks toi linkki ei toimi...
20:39 < outa> opeJanne: kiitos muuten videoista! on monta ahaa-elämystä koettu niitten parissa!
20:39 <@opeJanne> cool, ollos hyvä! :)
20:40 < Tegu> eksyin vasta tänään tänne kanavalle ja koko sivustolle, ja vaikutti aika mukavalta
20:41 <@opeJanne> moro Minnam, Pepe___ ja moi_
20:42 <@opeJanne> ei toimi toi linkki nyt jostain syystä mut ton kun heittää http://pythonfiddle.com ja painaa Run niin toimii:
20:42 <@opeJanne> for i in range(200, 400):
20:42 <@opeJanne>     kuutio = pow(i,3)
20:42 <@opeJanne>     if ( (kuutio - i) % 1000 == 0 ):
20:42 <@opeJanne>         print "%d: %d" % (i, kuutio)
20:42 <@opeJanne> saa neljä ratkaisukandidaattia
20:42 <@opeJanne> joista vaan yks kelpaa
20:43 <@opeJanne> voi tosin laittaa tuon "range(200,400)" tilalle myös "range(1000)" mut se on sinänsä turhaa, että 8-numeroisia tuloksia tulee vaan tolta 200-400 väliltä
20:44 < outa> jos kysytään jotain kulmaa, annetaanko vastaus radiaaneina vai asteina? palataksemme takaisin chat-aiheeseemme..
20:45 < ope-Paavo> outa: riippuu vähän tilanteesta
20:46 < ope-Paavo> outa: perinteisessä geometriassa asteina mieluummin. Ääriarvotehtävissä (derivointi mukana) radiaaneissa
20:46 < outa> yleisesti: jos ei sanota mitään, niin asteina?
20:46 < outa> okei
20:47 <@opeJanne> yleisesti, jos ei sanota mitään ja tehtävä ei oo käytännön tilanteeseen sidottu ni antaisin radiaaneina
20:47 < outa> okei. mutta jos on joku satelliitti-tehtävä niin sillon asteina?
20:48 < ope-Paavo> outa: Trigonometrisissa yhtälöissä yleensä radiaaneina. Jos on kulman yksikkö mukana, niin sen mukaan, esim: sin(2x+pi/2)=0,5 radiaaneina, koska tuo kulma 2x+pi/2 on "yksikötön" eli rad. jos taas on sin(2x+15astetta)=0,5 tyyppinen, niin koko kulma on asteina ja vastaus asteina
20:48 <@halko> http://cdn.memegenerator.net/instances/400x/31381655.jpg muistakaahan ettei käy sitten näin huomenna :)
20:48 <@opeJanne> joo
20:48 < ope-Paavo> outa: joo satelliititehtävä tulisi asteina
20:48 <@opeJanne> halko!! huikee :)
20:48 < outa> okei, eiköhän ne onnistu
20:49 < ope-Paavo> outa: kun on "arkielämän" tehtävä, eli esim. missä kulmassa se ja se näkyy, niin katselukulma on luonnollista ilmoitta asteina
20:49 <@opeJanne> joo, muistakaa et laskin menee resetoitaessa RADIAANITILAAN!
20:49 <@opeJanne> muuttakaa ASTETILAAN jos laskette asteita
20:49 < outa> ei kait? mulla meni toisinpäin, radiaaneista asteiksi?
20:49 < ope-Paavo> Komppaan Jannea, eli olkaa tarkkoina laskimen kulman yksiköstä!
20:49 < outa> ope-Paavo: kiitos! näinhän se on :)
20:50 < ope> T-nSpire: lukitus vai tyhjennys? Kumpi on parempi?
20:50 < ope-Paavo> Casion laskimet ainakin menee resetoitaessa radiaaneille
20:50 < ope-Paavo> T-nspire TYHJENNYS
20:50 < outa> miksi?
20:51 < ope-Paavo> outa: Se on käsittääkseni YTL:n suositus ja ainakin meillä koululla me joka tapauksessa tyhjennämme laskimen
20:51 < outa> entä tyhjennys JA lukitus?
20:52 < ope-Paavo> tyhjennys riittää
20:53 < outa> okei
20:53 < ope-Paavo> Myös Nspire menee tyhjennettäessä radiaaneille
20:54 < ope-Paavo> lukituksessa jos ei ole tarkkana, niin estää toimintoja, jotka on sallittuja kirjoituksissa
20:54 < abina> iltaa
20:54 < ope-Paavo> sen takiakin tyhjennys on varmempi toimenpide
20:54 < KAro> millon pitää laittaa laskimessa radiaanit päälle :D
20:54 < outa> voinko tehdä näin: 4*cosx*sinx = 2*2*cosx*sinx = 2*sin2x
20:54 < ope-Paavo> outa: kyllä voit
20:55 < outa> jes
20:55 < outa> KAro: jos tehtävän käsittely sitä vaatii
20:56 < outa> katso aiemmat kommentit
20:56 < abina> oliko simpsonin säännössä f(x0), f(x1) jne. vain sijoituksia approksimoitavaan funktioon?
20:56 < KAro> okeeei
20:57 < outa> ope-Paavo: mulla syksyllä lukittiin väärin, tästä johtuen ensimmäiset kaks tuntia jouduin laskemaan lähes ilman laskinta
20:57 <@opeJanne> c44p03 1337 :D
20:58 <@opeJanne> abina: kyllä
20:59 < abina> mitenkäs se h sitten määritettiin?
20:59 <@opeJanne> kato oppikirjasta :)
20:59 <@opeJanne> se on jakovälin pituus
21:00 < abina> eli yläraja miinus alaraja jaettuna jakovälit?
21:01 <@opeJanne> joo
21:01 < ope-Paavo> Onnea ja tsemppiä kaikille kokeeseen!
21:02 < ope-Paavo> ope-Paavo poistuu nyt :)
21:02 < Tegu> o/
21:04 <@opeJanne> mut jeps, lopetellaan varmaan vähitellen
21:05 <@opeJanne> tsempit kaikille ylihuomiseen! :)
21:05 < ope> komppaan Paavoa ja Jannea
21:05 < outa> kiitoksia tsempeistä ja neuvoista! :)
21:06 < ope> Hurjan paljon viisaita ajatuksia kaikille abeille!
21:06 < outa> toivottavasti tavataan sitten keskiviikkona kemian merkeissä ;)
21:06 < Tegu> :)
21:07 <@opeJanne> joo, laitetaan infoo sivuille
21:08 < outa> kiva juttu! tsempit kaikille kirjottajille! :) morjes
21:08 <@opeJanne> moro!
21:08 <@opeJanne> moro Fabre
21:08 <@opeJanne> ollaan just lopettelemassa
21:08 <@opeJanne> mut olisko ollu kysyttävää?
21:09 < ruusupoika> Pidetäänkö huomenna yo-koechat
21:09 < Fabre> Vähän tuumiskelin että kuinka usein prelikokeiden tehtävätyypit toistuu yokokeessa? Esim jos matikan prelissä on tehtävä korkolaskuista niin voiko olettaa että samaa kysytään tai ei kysytä yo:ssa?
21:10 < outa> prelin tekee eri henkilöt kuin yo-kokeen, joten mitään vastaavuutta ei voida sanoa niitten välillä..
21:10 < Fabre> Okei , thank's a lot :)
21:11 < ruusupoika> Niin pidättekö huomenna yo-koechat vai oliko tässä
21:11 <@halko> ruusupoika: tänään oli tämä matematiikan "virallinen" YO chat
21:11 < ruusupoika> Okei.
21:12 <@halko> mutta kyllä huomennakin on varmaan täällä joku vastailemassa jos on kysymyksiä
21:12 <@opeJanne> huomenna normisetit
21:12 <@opeJanne> tää oli tämmönen ensisijaisesti vain yo-matikkaa
21:13 < ruusupoika> Tulin vähän myöhässä, mutta ei haittaa. luen chat.historiaa ja toivottavasti, että sieltä löytyy vastauksia kysymyksiini.
21:14 < Tegu> haa, löysin sen fortunani. karu ja viimeistelemätön se kyllä on :E http://dl.dropbox.com/u/16404117/fortyna.zip
21:15 <@opeJanne> chat-historiassa ei oo tän päivänen näkyvillä
21:15 <@opeJanne> mut hetki, laitan sen tonne
21:17 < ruusupoika> Okei, hyvä.
21:17 < ruusupoika> Luen sitten sitä huomenna. 
21:19 <@opeJanne> nyt on lokin raakadata näkyvissä http://opetus.tv/chat-historia
21:21 < ruusupoika> Kiitän, otin ton talteen ja luen huomenna
21:25 < fdghj> Hei semmosta kyselisin ettäkun huomenna täytyis viiä laskin kansiaan ja ongelma onkin että kuinka saan laskimen muistin tyhjennettyä? Ymmärrän et tää ei ehkä oo oikee paikka kysyä muttakun laskimen ohjeet ties missä :/ janne on ainakii käyttäny samannäköstä laskinta noissa pitkän matikan videoissa. HJÄLP, tack! laskimen merkki on casio ja malli fx-9860G
21:26 < petrr^> yleensä noissa on joku pieni resetti-nappi 
21:27 < Tegu> ai graafisissa? ei välttis
21:27 < Tegu> vaan ne menee menujen kautta
21:27 <@halko> fdghj: mulla on sama laskin
21:27 <@halko> ootappas ihan hetki
21:28 <@halko> eli menet päävalikkoon
21:28 <@halko> alaalla viimeisenä on kohta system
21:28 <@halko> ja sieltä f5 painamalla reset
21:29 <@halko> sitten sieltä kohta main&storage
21:30 < petrr^> no googlen mukaan ainakin jossain slim mallissa on P-nappi laskimen takana josta saa resetin
21:30 <@opeJanne> on siellä reset-nappi pohjassa myös
21:30 <@halko> niin on tuolla patterien kuiren rakana
21:30 <@halko> kuorien*
21:30 <@opeJanne> en muista mitä kaikkee se resetoi
21:35 < paniikki> opettakaa mulle jakaumat!!!
21:37 < paniikki> pliis:)
21:38 < paniikki> tai noi tiheysfunktio ja kertymäfunktio.. en ota mitään selkoa kirjasta, vaikka luin kolmesti läpi
21:38 < paniikki> ...ei täälläkään ketään:(
21:38 < Tegu> aiemmin oli enemmän porukkaa
21:39 < Tegu> siis tässä kuuden jälkeen
21:39 < Tegu> nyt on vähä hiljentynyt
21:39 < paniikki> osaako joku auttaa?
21:39 < Tegu> tiheysfunktio kertoo kunkin arvon(esim x-akselilla) todennäköisyyden
21:40 < paniikki> en ymmärrä yhtään mitään nuista monimutkaisista kirjan merkintätavoista.. tarvis vähän kansankieltä peliin
21:42 < Tegu> äh, mä en ainakaan oikeen osaa selittää :/
21:42 < paniikki> no höh :(
21:43 < Tegu> kertymäfunktio kohdassa x kertoo todennäköisyyden, jolla se satunnaismuuttuja saa pienempiä tai yhtäsuuria arvoja kuin x
21:45 < paniikki_> mitä ne on, kun katotaan todennäköisyyksiä siitä gaussinkäyrän mallista.. normaalijakauma juttuja? miten ne eroaa sitten kertymäfunktiosta
21:45 < paniikki_> ?
21:46 < Tegu> ne taulukot on tiheysfunktiolle
21:47 < paniikki_> voiko tiheysfunktion aina normittaa?
21:47 < Tegu> kertymäfunktio kertoo tiheysfunktion kertymän johonkin kohtaan asti, eli siis summan
21:47 < Tegu> tai integraalin
21:47 < Tegu> normitus tehdään vaan normaalijakaumalle
21:48 < Tegu> jotta voitais käyttää niitä taulukoita
21:49 < Tegu> eiku sori
21:49 < Tegu> ne taulukot on siis tietty kertymäfunktiolle
21:51 < Tegu> kaikki opet on näemmä lähteny
21:51 <@jberg> jberg = opeJanne
21:51 < Tegu> joo
21:52 < Tegu> ootki vielä tääl
21:52 <@jberg> aina
21:53 < Tegu> :P
21:53 <@jberg> mul on screeni täällä
21:53 < Tegu> sama
21:53 <@jberg> ni vaik en ite olis ni kone on
21:53 <@jberg> gotta love ssh
21:53 < Tegu> on kyl iha kätevä
21:54 <@halko> once you go irssi, you never come back
21:58 < Tegu> joo, ei oo kyl tullu muita käytettyy sen jälkeen ku sai pääsyn serveriin
21:59 <@muhis> Prot käyttää kuulkaas mIRCii
21:59 <@jberg> :D
21:59 <@jberg> repesin muhis :D
22:00 <@halko> ämirkkii
22:06 < c44p03> mie käytän ämIRKKIII :D
22:07 <@jberg> c44p03 shame on you :D
22:07 < c44p03> äläs ynt :(
22:07 < c44p03> laitoin just tänään viestiä netin ylläpitoon
22:07 < c44p03> Qnetin
22:07 <@jberg> no?
22:07 <@muhis> Rukoilen aina, ettei kukaan laita CTCP VERSION -kyselyä
22:08 < c44p03> siis kun ei laske palvelimelta tulemaan
22:08 < c44p03> liikaa connections
22:08 < c44p03> niin että eikö mitenkään voisi nostaa sitä rajaa :D:D
22:08 <@halko> se on kyll
22:08 <@halko> taitaa olla joku 5 qvaaknetilla
22:08 <@halko> sit jos on joku oppilaitos ja tollasta niin ne voi nostaa niille
22:08 <@halko> justkun sieltä tää munkin shelli
22:09 <@muhis> kyllä oppilaitokset saa erittäin todennököisesti trustit qnettiin
22:09 <@muhis> mutta kaupallisille palveluntarjoajille niitä ei oo ollu tapana jakaa enää
22:09 < c44p03> veikkaan vaan että sekin raja on jo tullut vastaan
22:09 <@halko> :D
22:09 < c44p03> ja jos ei irtoa, täytyy odottaa seuraavaa boottia palvelimella
22:10 < c44p03> ja sitten iskee heti kiinni :D
22:10 < c44p03> taitaa vaan olla repli servut :D
22:12 <@muhis> kyl sen epäkaupalliselle servulle yleensä saa kuhan on ident-palvelu kunnossa, staattinen IP ja jotain dataa käyttäjämäärästä
--- #opetus.tv @ irc.quakenet.org | http://opetus.tv/chat | Loki suljettu 19.03.2013 klo 00:00:55 ---