FY7 – Sähkömagnetismi

Johdantovideo: Gaussin ase!

Pystytkö tämänhetkisellä tietämykselläsi selittää tämän ilmiön?

Kurssin käsitekartta

FY7-kurssin kurssi-/käsitekartta

Kurssin tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä
  • perehtyy sähköturvallisuuteen
  • syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa.

Kurssin keskeiset sisällöt

  • magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
  • varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
  • induktiolaki ja Lenzin laki
  • induktioilmiöitä – pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
  • energian siirto sähkövirran avulla
  • tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen
  • värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
  • sähköturvallisuus
  • energiateollisuus
  • Mikko Mäntylä

    Tein youtubeen soittolistan tästä kappaleesta.
    http://www.youtube.com/playlist?list=PLVDWx7JvpqmEXsdD3aLDYME2NeTZTk3Ym

    • jcederberg

      Hieno homma 🙂

  • esapekka

    Mikä se vastaus on tähän? hieno sivusto muuten, eksyin googlesta

    • esapekka

      eikö kukaan halua selittää :>

      • Lauri Hellsten

        Hei esapekka!

        Tarkastellaan tilannetta aluksi oikealta:
        Voimakas neodyymimagneetti vetää puoleensa oikealta tulevaa teräskuulaa. Mitä lähempänä teräskuula on magneettia, niin sitä suurempi magneettinen voima siihen kohdistuu.
        Kuulan lähestyessä magneettia sen kiihtyvyys kasvaa, jolloin sen nopeus ja liikemäärä kasvavat (Fdelta t=Delta p)

        Tarkastellaan tilannetta vasemmalta:
        Vasemmalla puolella on kaksi teräskuulaa. Kauempana magneetista olevaan teräskuulaan kohdistuu pienempi magneettinen voima.

        Törmäys:
        Kuulan törmäyksessä systeemin kokonaisliikemäärä säilyy.
        Oikealta tulevan teräskuulan liikemäärä siirtyy vasemmalla olevaan teräskuulaan (vrt. Newtonin kehto). Kauimpana vasemmalla olevaan teräskuulaan vaikuttaa pienin magneettinen voima ja se irtoaa helpoimmin magneetin magneettikentästä. Tämän takia vasemmalla oleva kuula saa suurimman loppunopeuden.

        Toivottavasti tämä selvensi laitteen toimintaperiaatetta 🙂

        lisätietoja löytyy esimerkiksi osoitteesta: http://www.wired.com/wiredscience/2011/12/does-a-magnet-gun-conserve-momentum/

        -Lauri

  • Pingback: Fysiikka 7.kurssin tvt | jpkoivu()

  • pentti harvisalo

    Olen miettinyt pitemmän aikaa työntö ja vetovoimien aiheuttajaa ja mekanismia. Tein myös youtuupiin kirjoituksen, aika sekavan ajatusrakennelman nimellä Gaussin ase, ja Vetovoiman mekanismi.
    Gaussin aseessa ja Newtonin kehdossa iskun voima ei siirry mekaanisessa muodossa, isku tarvitaan alussa että kestomagneetin kentät vaihtavat puolta ja nopeasti takaisin.
    Iskun voima siirtyy magneettisessa muodossa siihen kolmanteen palloon oikealla.

    Jokainen voi tämän itse todeta, kuvassa ylhäällä on Gaussin ase, magneetin vasemmalla puolella on kaksi rautakuulaa. Laitetaan magneetin oikealle puolelle vaikka viisi kuulaa.

    Vedetään vasemmanpuoleinen kuula 5 mm:ä irti seutaavasta kuulasta joka on kiinni magneetissa.Toisen käden sormilla tunnustellaan ensimäista kuulaa magneetista oikealle ja
    viimeistä kuulaa oikealla. Päästetään vasemmalla puolen kuula iskemää magneetissa kiini olevaan kuulaan, tunnetaan että oikealla oleva ensimäinen kuula ei paljon värähdä mutta kauimpana oikealla oleva kuulaa värähtää paljon voimakkaammin.
    Samalla magneettisella voimalla toimii myös Newtonin kehto, vaikka siinä ei ole kestomagneettia.