Ydinreaktioita, ydinvoimaa ja ydinastrofysiikkaa

Ydinkartta ja tähtien lapset

Videossa tutustutaan ydinkarttaa ja tähdissä tapahtuviin mielenkiintoisiin ydinreaktioihin kuten protoni-protoni-ketjuun ja kolmois-alfa-prosessiin. Nämä ydinreaktiot ovat välttämättömiä raskaampien alkuaineiden synnylle ja elämälle. Aurinkomme energiantuotanto perustuu protonien fuusioreaktioon.

Lisätietoa:

Ydinhajoaminen ydinkartalla

Videossa tarkastellaan beeta- ja alfahajoavia ytimiä ydinkartalla sekä kalium-argon iänmääritysmenetelmää. Kalium-40 on yksi monista ”radioaktiivisista kelloista” maankuoressa. K-40 ja Ar-40 isotooppisuhteen ja K-40 puoliintumisajan perusteella voidaan määrittää esimerkiksi kallioiden ja kivien ikiä. Videossa tutustutaan luonnossa esiintyviin raskaisiin uraanin isotooppeihin ( U-234, U-235, U-238 ) sekä torium Th-232 -isotooppiin myös plutoniumin tuottoreaktio käydään läpi. Plutonium on mm. ydinaseiden valmistukseen käytetty fissioituva isotooppi.

Fissioreaktio, ydinvoimala ja ydinase

Videossa tutustutaan Pu-239 ja U-235 isotooppien fissioreaktioihin, tutustutaan ydinaseiden ja ydinvoimaloiden toimintaperiaatteisiin sekä siihen miksi ydinlaskeuman vaikutukset eloperäisiin organismeihin ovat niin tuhoisat. Cesium-137:n hajoamiskaavio, kriittisenmassan käsite sekä Hirosimaan vuonna 1945 pudotetun ”Little Boy” -ydinpommin toimintaperiaate käydään myös läpi.

Lisätietoa:

U-238 hajoamisketju, ydinhajoaminen ja Maan ikä

Videossa tutustutaan uraani-238 pitkään hajoamisketjuun ydinkartan avulla sekä kerrataan ydinhajoamislajeja simulaatioiden avulla. U-238 ja Pb-206 isotooppisuhteen avulla voidaan määrittää mm. maapallomme ikä. Videossa tulee hyvin kerrattua hajoamislajeja ydinkartan äärellä.

Lisätietoa:

2 vastausta artikkeliin “Ydinreaktioita, ydinvoimaa ja ydinastrofysiikkaa”

  1. Miksu

    Hei tuota kun en ole kuitenkaan lukiota käynyt, mutta itsekseni yritän sisäistää näitä asioita niin kaipaisin yhteen kysymykseen kipeästi vastausta. Kun on tämä ydinten lukumäärä ajan t kuluttua, niin onko yhtälössä N=N0*e^(t/T) tämä e arvoltaan 0,5? Vai onko sillä joku muu arvo? Tähän en löytäny vastausta edes googlettamalla, mutta koska kyseessä on kuitenkin puoliintumisaika niin tekisi mieli tehdä tuo oletus.

    Vastaa
    • Pajander

      Ei, Neperin luku e on matemaattinen vakio (2.71828…) joka liittyy eksponentiaaliseen kasvuun. Eksponenttifunktioita voidaan ilmaista e:n avulla. Sulla on ilmeisesti mennyt kaksi eri muotoa tuosta hajoamislaista hieman sekaisin. Se voidaan tosiaan ilmaista 0.5:n potenssina, jolloin N = N_0 * 0.5^(t/T) jossa N_0 on aineen määrä alussa, T aineen puoliintumisaika ja t kulunut aika, jolloin N on tosiaan puolittunut kun t/T = 1.

      Toisaalta hajoamislaki voidaan esittää muodossa N = N_0 * e^(-lambda*t), jossa lambda on aineelle ominainen hajoamisvakio ja T = ln2/lambda.

      Vastaa

Jätä vastaus artikkeliin Miksu

Napsauta peruuttaaksesi vastauksen.

XHTML: Voit käyttää näitä HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>