Diskonttaus

Diskonttauksella tarkoitetaan rahamäärän siirtämistä ”ajassa taaksepäin” korkolaskennan keinoin. Diskonttausta hyödynnetään esimerkiksi kun halutaan selvittää kuinka paljon tulisi sijoittaa tiettynä päivänä, jotta tietyn ajan (esim. 3v) kuluttua raha olisi kasvanut korkoa niin, että kokonaissumma on halutun suuruinen.

Diskonttausta hyödynnetään erittäin paljon myös osamaksusuunnitelmien ja lainojen maksuehtoja laskettaessa.

Johdantoesimerkki

Paljonko Annin on talletettava 3% vuotuista nettokorkoa maksavalle säästötilille vuoden 2013 alussa, jotta hänellä olisi kolmen vuoden kuluttua talletushetkestä 1000 € autokouluun menemistä varten?

Muistiinpanot johdantoesimerkistä

Diskonttaus, johdantoesimerkki
Diskonttaus, johdantoesimerkki
Diskonttaus, johdantoesimerkki, tulostusversio
Diskonttaus, johdantoesimerkki, tulostusversio

Stipendirahastot ja koronkorkolaskenta

Stipendin saaminen on iso juttu ja lämmittää kovasti mieltä. Mutta oletko miettinyt mistä stipendien rahat tulevat?

Muistiinpanot stipendirahastoista

Diskonttaus ja stipendirahastot
Diskonttaus ja stipendirahastot
Diskonttaus ja stipendirahastot, tulostusversio
Diskonttaus ja stipendirahastot, tulostusversio

Veikko ostaa television osamaksulla

Veikko ostaa 850 € hintaisen television osamaksulla. Jos käsirahana maksetaan 100 € ja loppu maksetaan kerran kuussa keskenään yhtä suurina osamaksuina niin kuinka suuri on yhden osamaksun suuruus? Vuosikoron oletetaan olevan 5,4 %.

Muistiinpanot Veikon osamaksuostoksesta

Diskonttaus ja osamaksut
Diskonttaus ja osamaksut
Diskonttaus ja osamaksut, tulostusversio
Diskonttaus ja osamaksut, tulostusversio

3 vastausta artikkeliin “Diskonttaus”

  1. Antti

    Hei.
    En oikein ymmärrä miksi Veikon osamaksu tehtävässä käytetään geometrista summaa eikä aritmeettista summaa? Mikä on näiden suurin ero?

    Vastaa
    • Matikisti

      Geometrista summaa käytetään, kun lasketaan geometrisen lukujonon summaa. Geometrisessä lukujonossa jonon seuraava jäsen saadaan, kun edellinen kerrotaan jollain luvulla (esim. 2,4,8,16,32…). Aritmeettisessa lukujonossa puolestaan jonon seuraava jäsen saadaan, kun edelliseen lisätään jokin luku (esim. 2,4,6,8,10…). Tässä tapauksessa kyseessä on käytännössä geometrinen lukujono, jonka seuraava jäsen saadaan kertomalla edellinen luvulla 1,0045.

      Vastaa

Jätä vastaus artikkeliin Antti

Napsauta peruuttaaksesi vastauksen.

XHTML: Voit käyttää näitä HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>