Hiilivedyt

Tutustuminen, nimeäminen, alkaanit ja alkeenit

Tutustuminen hiilivetyhin ja hiilivetyjen nimeämiseen. Esitellään alkaanit ja alkeenit.

Alkyynit

Tutustutaan alkyyneihin. Opitaan, mitä tarkoittavat käsitteet aromaattinen, avoketjuinen, syklinen, tyydyttynyt ja tyydyttymätön. Lopuksi esitellään käsite isomeria.

15 vastausta artikkeliin “Hiilivedyt”

  1. Teemu

    Moi, kiitos erittäin hyvästä materiaalista. Siitä on paljon hyötyä. Onko niin että aromaattisten hiilivetyjen sidokset eivät oikeastaan ole vuoronperään yksöis ja kaksoissidoksia vaan ne tavallaan jakavat osan elektroneista kaikkien sidosten kesken?

    Vastaa
  2. Reetu

    Kiitos tosi paljon näistä videoista! Havainnollistaa hyvin ja pakko sanoa että yhden illan aikana näitä katsoessa oppii enemmän kuin lukion kemma1 kurssilla istuessa…:)

    Vastaa
  3. Ilari Kousa

    Mikä saa alkeeneissa ja alkyyneissä aikaan useampikertaisen sidoksen muodostumisen?

    Vastaa
  4. Kettu

    Onko 1-buteenin sidos merkitty väärään kohtaan videossa? Kuvassa se on oikeassa reunassa ja olisin itse sijoittanut sen vasempaan reunaan seuraten monityydyttymättömän 1,3-butadieenin esimerkkiä. Hiilet ns. luetaan vasemmalta oikealle, ei oikealta vasemmalle.

    Vastaa
    • Samuli

      Moi, kyllä se ihan oikeassa paikassa on. Hiilet voidaan lukea kummasta päästä tahansa alkavaksi, mutta kuten videossa sanotaan numeron on oltava mahdollisimman pieni.
      3-buteenia ei siis ole olemassa, vaan se on sama kun 1-buteeni ja tämän vuoksi sitä kutsutaan (pienimmän numeron periaatteen mukaan) 1-buteeniksi.

      Vastaa
  5. Kuhku

    Moi! Voiko syklisillä hiilivedyillä siis olla vain yksöis- ja kaksoissidoksia?

    Vastaa
    • Samuli

      Juuri näin. Kolmoissidos ei ole mahdollinen syklisillä yhdisteillä.

      Vastaa

Jätä vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>