Hermosto

Hermosto

Millä eri tavoilla hermoston voi jakaa osiin?

Aktiopotentiaali

Opi, miten aktiopotentiaali syntyy ja etenee hermosolussa.

Hermosolun rakenne

Opi hermosolun rakenne yksityiskohtaisesti!

Synapsi

Miten hermosolujen välinen synapsi toimii?

Aivot

Mitä osia aivoissa on ja mitkä ovat niiden tehtävät?

Tämän kurssin videoiden tuottamista on tukenut Otavan Opisto

9 vastausta artikkeliin “Hermosto”

  1. Kuuma teinityttö, hyvät rinnat

    Oot tosi hyvä ja tehokas opettamaan! Hyviä videoita, oon vähän koukussa näihin..

    Vastaa
    • Kuuma teini poika, iso kiki

      Moi kuuma teinityttö;) haluisitko tavata?

      Vastaa
  2. Frans Hartman

    Onko aktiopotentiaalivideossa jokin sekaannus? Eikö hyperpotentiaalivaiheessa Na-K-pumppu palauta solusta ulosvirranneet kaliumit takaisin solun sisään, eikä päinvastoin kuten videossa sanotaan?

    Vastaa
    • Frans Hartman

      Tarkoitan repolarisaation jälkeistä hyperpolarisaatiota, jolloin kaliumia on normaalia vähemmän solun sisällä.

      Vastaa
  3. Janita

    Nää videot on mun pelastus koeviikolla 😀 Tosi selkeesti ja perusteellisesti selitetty kaikki, helpompi ymmärtää kuin kirjasta lukemalla!

    Vastaa
  4. mietiskelijä

    Ei vieläkään valkene se, miten siitä syntyy ketjureaktio, joka vie viestin eteenpäin, kun kanavat aukeilee ja menee kiinni. Kirjassakaan sitä ei selitetä tarkemmin. Ja mikä saa ne kanavat ylipäätänsä aukeamaan, siis ei pelkästään ensimmäisen, joka saa ulkopuolisen ärsykkeen, vaan ne loput, jotka aukeavat ja sulkeutuvat ketjureaktion ansiosta?

    Vastaa
    • Pääsykokeisiin lukija

      6 vuotta vanha kommentti, mutta siltä varalta, jos joku funtsii samaa:

      – Eli hermosolun solukalvolla on kemiallisesti ja mekaanisesti herkkiä kanavia. Kemiallisesti herkät kanavat reagoi välittäjäaineen sitoutumiseen ja mekaanisesti herkät kanavat reagoivat mekaaniseen ärsytykseen.
      – Kanavien aukeaminen ärsykkeen seurauksena aiheuttaa asteittaisen muutoksen solukalvolla. Pieni muutos kalvojännitteessä ei aiheuta aktiopotentiaalia, vaan sen synnyttämä heikko sähkövirta lopulta haihtuu edetessään solukalvolla.
      – Tarpeeksi suuri, kynnysarvon ylittävä solukalvon depolarisaatio, jossa solun sisäpuoli muuttuu hetkellisesti positiivisemmaksi, aktivoi solukalvon jänniteherkät natriumkanavat. Siitä seuraa ketjureaktio, jossa natriumionien nopea virtaus solukalvon läpi voimistaa depolarisaatiota entisestään, joka edelleen avaa uusia kanavia ja voimistaa edelleen jännitteen muutosta. –> Syntyy aktiopotentiaali
      – Aktiopotentiaalin edetessä natriumkanavat inaktivoituvat ja jänniteherkät kaliumkanavat aukeavat, joka palauttaa lepokalvojännitteen.
      – Aktiopotentiaali lähtee etenemään tiettyyn suuntaan herättämällä aina uuden aktiopotentiaalin edetessään eteenpäin. Saapuessaan hermosolujen väliseen liitokseen, aktiopotentiaali aiheuttaa välittäjäaineen vapautumisen. Välittäjäaine sitoutuu vastaanottavan solun reseptoreihin, jotka aktivoituessaan laukaisevat uuden aktiopotentiaalin.

      Vastaa
  5. Lääkishakija

    Eikö repolarisaatiossa K+ ioneita kulje solusta ulos eikä solun sisään?

    Vastaa

Jätä vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>