Hormonit yleisesti
Hormonien tärkeimmät erityspaikat ja hormonit kemiallisesti.
Hypotalamus ja aivolisäke
Opi, miten hypotalamus ja aivolisäke säätelevät muiden umpirauhasten hormonien eritystä.
Insuliini ja glukagoni
Insuliinin ja glukagonin toiminta ja verensokerin säätely.
Kasvuhormoni
Mikä on ihmisen kasvuhormoni ja mihin se vaikuttaa?
Käpylisäke
Käpylisäkkeen toiminta ja melatoniinin vaikutukset.
Kilpirauhashormonit
Opi, mitä hormoneja kilpirauhanen erittää, miten ne vaikuttavat ja mitä ovat kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta.
Lisäkilpirauhaset
Lisäkilpirauhanen, parathormoni ja kalsiumin määrän säätely.
Antidiureettinen hormoni
Antidiureettisen hormonin vaikutukset.
Diabetes
Diabetessairauksien synty, tyypit ja hoito.
Stressi
Lyhyt- ja pitkäaikaisen stressin biologiset vaikutukset.
Lämmönsäätely
Miten ihmiselimistö pitää yllä tasaista lämpötilaa kehon sisällä?
Opetus.tv on loistava työkalu oppimiseen ja varsinkin niille, joille kirjasta oppiminen tuottaa tuskaa. Nyt kuitenkin haluaisin mainita aika isosta asiavirheestä diabetes-videossa: Eikö se ole juuri niin päin, että aikuisiän diabetes (2-tyypin) on vahvasti periytyvää ja taas lapsuusiän (1-tyypin) ei? Näin ainakin Diabetes-liiton sivujen mukaan. Kiitoksia vielä kerran pääsääntöisesti ihan mahtavista videoista!
Hei! Kiitoksia kommentista! Voisitko linkata sivulle, jossa näin sanotaan, en nyt löydä tätä sivua Diabetesliiton sivustolta? Minun käsitykseni on ollut, että diabetes I on periytyvää (joskaan ei ilmeisesti yksiselitteisesti vain geenien määräämää), samoin diabetes II -alttius.
mun mielestä Otso on aivan oikeassa. Itse ymmärsin sinun linkeistä sen, että Diabetes I- periytyvyys on sen 10% luokkaa ja Diabetes II ei ole vahvasti periytyvää siinä mielessä – koska sitä esiintyy aikuisiällä ja johtuu suurimmaksi osaksi omasta elämäntavoista. Käsittääkseni siinä puhuttiin jos vanhemmilla on Diabetes II – niin lapsilla RISKI sairastua on sen 70%. Ei siis periytyä. Johtuu varmasti siitä, että lapset oppivat vanhempien ”huonot” elämäntavat. Syövät rasvasesti eivätkä harrasta liikuntaa.
Saattaa olla hieman sekava teksti, mutta mielestäni Otson videot on aivan oikein.
Diabeetikko täällä kommentoi erittäin myöhässä asiaan.
Sairastuin vuonna 2015 ja tällöin keskussairaalan lääkärin mukaan se on juurikin niin, että jos lapsen vanhemmilla on diabetes, lapsella on noin 10 prosentin riski sairastua diabetekseen. Kuitenkin on hyvä huomioida, että tarkkaa syytä diabeteksen puhkeamiseen ei tiedetä. Tyypin 2 diabetekseen on altistavia riskitekijöitä, mutta siihen voi suuresti vaikuttaa omilla elintavoillaan ja joissakin tapauksissa elintapojaan muuttamalla voi parantua toisinkuin tyypistä 1.
Mielestäni videolla olisi hyvä mainita (kun puhutaan puhtaasti tyypin 1 diabeteksesta), että kyseessä on nimenomaan insuliinin puutos diabetes. Taudin kehityskulkuun kyllä kuuluu vaihe, jossa insuliinia vielä tuotetaan vähäisiä määriä, mutta puhtaasti tyypin 1 diabeetikon haimasta ei erity ollenkaan insuliinia. Lisäksi ihan vain yleissivistyksen (Suomessa on melko paljon diabeetikoita) vuoksi mainintana, että diabeetikoille tulee toisinaan hengenvaarallisia matalia sokereita ja tuolloin on heti saatava esim. mehua yms. sokeripitoista. Ei ehkä oppimisen kannalta tärkeää lukio biologiassa, mutta olen nähnyt ja kokenut useita vaarallisia tilanteita ihan siitä johtuen ettei ole ymmärretty tilanteen kiireellisyyttä. Mutta tämä nyt on vain huomiona diabeetikon elämästä.
Lisäksi nuoruusiän ja aikuisiän diabetekset ovat hieman vanhentuneita termejä, joita ei juurikaan käytetä nykyään. Oletan johtuvan siitä, että 1 tyyppiin voi sairastua aikuisenakin esim. vielä 30-vuotiaana.
Mutta mielestäni ihan pätevä koonti diabeteksesta! 🙂
Aiempaan kommenttiini liittyen lainaus Terveyskirjaston sivuilta koskien tyypin 1 diabetesta ”Tyypin 1 diabetes johtuu haiman insuliinia tuottavissa saarekkeissa sijaitsevien beetasolujen autoimmuunitulehduksesta (ks. Autoimmuunisairaudet). Sen seurauksena solujen toiminta ja niissä tapahtuva insuliinin tuotanto asteittain loppuu.”
Tuohon videoon voisi lisätä / muokata: useimmat avorauhaset erittävät eritettä kehon ulkopuolelle ( poikkeuksena esim. haiman ja maksan eksokriittiset osat, jotka tuottavat ruuansulatusnesteitä ja -entsyymejä)