Suureet ja SI-järjestelmä
Videolla tutustutaan suureen käsitteeseen sekä kansainväliseen SI-järjestelmään.
Videossa käydään läpi mm. seuraavat käsitteet: suure, perussuure, johdannaissuure ja SI-järjestelmä.
Merkitsevät numerot
Fysiikassa suureiden lukuarvot ovat aina mittaustuloksia. Toisaalta mittaukseen liittyy aina epätarkkuutta. Tämän takia laskettaessa suureilla on tärkeää tietää millä tarkkuudella lopputulos annetaan.
Kerrannaisyksiköt
Fysiikassa erittäin suuria tai pieniä lukuarvoja pystytään lyhyesti ilmaisemaan kerrannaisyksiköiden avulla. Tällä videolla tutustutaan pituuden yleisimpiin kerrannaisyksiköihin.
Hei, kiitos hyvistä videoista! Tätä fyysikon alkua ihmetyttää että miksi pituudella on monta suureen tunnusta (l, s, x), tarkoittaako ne eri asioita? Ja eikö olis voitu keksiä eri kirjaimia eri asioille. Eikö nuo sekoitu keskenään ku valovoima on I ja sähkövirta on I..
Nehän ovat vain sopimuskysymyksiä millä niitä suureita merkitään. En osaa sen tarkemmin sanoa koska en ole fysiikan opettaja.
s=matka
l = pituus
x=siirtymä
Noiden käyttö siis riippuu tilanteesta. Käytännössä kaikki merkitsee samaa esim. metriä
HUOM! pituutta ei voi sekoittaa sähkövirtaan koska pituus on siis pieni L-kirjain, sähkö on taas iso i-kirjain.
Sanan massa voidaan osoittaa periytyvän kreikan μάζα:sta, ei englannin mass-sanasta. Myös englannin mass juontuu samasta kreikan sanasta.
I have a question regarding the formula used to solve velocity/ (speed). Putting down in English as it makes more sense so.
If trying to calculate the average velocity of an object, why not simply put it down as: v = distance/time (distance traveled over the time traveled)? Why bring in the Deltas in a simple calculation as that and make it look hella lot more complicated.. 😀
Then again when calculating acceleration: that’s when the Deltas used up there come in handy. Acceleration = a = change in velocity/ change in time.
Who ever answers, you’re allowed to use Finnish. I understand perfectly.
Cheers.
Oletko ib:ssä? Missä niistä koska saatan tietää sinut 😀
Niitä deltoja ei periaatteessa tarvii jos kappale lähtee levosta ajanhetkellä 0 s, mutta on tilanteita, joissa kappale lähtee esim. pisteestä A pisteeseen B (A ≠ 0 m), ja lähtöaika ollaan mitattu siten, että aikaa on jo kulunut eli liike ei ala ajanhetkellä 0 s.
Kiitos hyvästä materaalista todella selkeää
Niin se deltahan vain merkitsee muutosta. esim deltax voisi olla esim 100m-20m=80m, jos kappale lähtee kohdasta 20m ja kulkee kohtaan 100m. Näin ollen siirtymä on 80m eli deltax on 80m. Se kolmiö merkitsee siis vaan muutosta myös lasku 100m-0m (jos kappale lähtee origosta) on deltax, sillä se kuvaa kappaleen paikan muutosta kohdasta 0m kohtaan 100m. Jos siinä olisi vain x niin se tarkoittaisi jotain tiettyä pituutta eikä niinkään kuljettua matkaa.
Suureen tunnukset ovat vähän hankalia muistaa :/
Nää ei vaan oo mun juttu
Huh, näitä oli joskus 80-luvulla peruskoulussa ja ammattikoulussa. Tuli oltua kyseistenkin tuntien aikana melkoisesti poronhoitotöissä Päässeet todellakin unohtumaan.