Geenin kloonaus bakteerissa, osa 1/2
Kloonattava geeni voidaan liittää plasmidiin. Kun plasmidi siirretään bakteeriin, monistuu plasmidissa oleva geeni aina uuden bakteerin syntyessä. Kloonaaminen on mahdollista ns. restriktioentsyymien ansiosta.
Geenin kloonaus bakteerissa, osa 2/2
Siirtogeeniset bakteerit on erotettavasta muista bakteereista. Videossa käydään läpi, kuinka antibiootteja voidaan hyödyntää erotuksessa.
Huippukamaa
Kiitoksia palautteesta 🙂
Kiitos sun avulla sain kurssista iteopiskelunaki hyvän numeron 🙂
Mahtavaa! Kiitoksia palautteesta ja tsemppiä opintoihin!
Näin kertauskurssilaisena, jolla on testi eikä kirjaa jaksaisi lukea kun samalla käy tätä vitoskurssia, niin voin sanoa että on tosi tosi tosi älyttömän ihanaa että joku on oikeasti jaksanut tehdä tällaista matskua tänne! Auttaa kertailemaan kurssin asioita ja oppimaankin mahdollisesti niitä asioita mitä ei ole älynnyt. + kirjasta ei tarvitse lukea 3 sivua samaa asiaa kun on nämä videot. Kiitos!
Kiitoksia paljon palautteesta! Pitäisi jossain vaiheessa täydentää kurssia ja tällainen palaute yleensä edesauttaa motivaation keräämisessä 🙂
näitten avulla pääsin lääkikseen. Aattelin vaan tulla kiittämään, kaikilla ei ole varaa kalliisiin valmennuskursseihin. KIITOS, teette hyvää duunia 🙂
Mahtavaa! Kiitoksia palautteesta!
kiitos hyvistä videoista olen saanut valtava apua opintoihin , jatkaa hyvä homma , jumala suojalkoon sua
Kiitoksia palautteesta cabdicasis! Hienoa, että on videoista on ollut hyötyä 🙂
KIITOS tosi paljon näistä hyödyllisistä videoista.
Toivottavasti kurssi täydentyy hyvissä ajoin ennen lääkiksen pääsykokeita!
Pakko myös kiittää hienosti tehdyistä kursseista. Välillä ei ole millään tajunnut kirjojen selityksiä, mutta opetus.tv:stä on löytynyt apu, kiitos siitä. Toivottavasti saat vielä motivaatiota tehdä tämä kurssi loppuun 🙂
Tietäisikö kukaan kertoa sellaista, että miten varmistetaan se, ettei ligaasientsyymi liitä jo valmiiksi katkaistuja plasmidin päitä takaisin yhteen, vaan korjaa geenin plasmidin sisään? Tätä tietoa ei oikein löydy mistään… Muuten erittäin valaisevaa ja selkeää videomateriaalia! Kiitokset näistä 🙂
Restriktioentsyymikäsittelyn jälkeen plasmidia käsitellään fosfataasientsyymillä, joka poistaa 5′ päiden fosfaattiryhmät. Fosfaattiryhmien poistosta johtuen plasmidi ei pääse sulkeutumaan takasin itsensä kanssa spontaanisti.