Kerrataan erilaiset hybridiorbitaalit ja opitaan, kuinka ne vaikuttavat sidospituuksiin.
Samuli Turunen
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
4 vastausta artikkeliin “Hybridiorbitaalit ja sidospituudet”
Jätä vastaus
Kerrataan erilaiset hybridiorbitaalit ja opitaan, kuinka ne vaikuttavat sidospituuksiin.
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
Asetonissa C on muodostanut kaksoissidoksen O:n kanssa. C:n näkökulmasta toinen sidos on sigma sidos ja toinen on sitä kohtisuorassa oleva pii sidos. Kysymys: onko O:lla samat vastinorbitaalit eli yksi sp hybridiorbitaali ja sitä vasten kohtisuorassa yksi p orbitaali. Jos, niin tällöinhän O:n ulkoelektronit eivät olisi miniergiaperiaatteen mukaan mahdollisimman kaukana toisistaan?
CB?? eihän kysymyksessä ole mittään järkeä.
Minimienergiaperiaate? Älkäähän kiusatko lukiolaisia noin vaikeilla käsitteillä!
Vaikea käsite? Minimienergiaperiaatehan on koko kakkoskurssin ja aika pitkälti koko kemian punainen lanka 😀