Kemia: Mikromaailma

• Mikä on solujen mittaluokka?
• Mistä solut koostuvat?
• Mistä molekyylit koostuvat?

Mittayksiköt

Ihmisellä on ollut aine tarve tutkia ympäristöään ja mitata erilaisia suureita. Eri puolilla maailmaa ihmiset ovat kehittäneet erilaisia mittajärjestelmiä, joista monet ovat edelleen käytössä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettävä pituusmitta maili vastaa Suomessa 1,609 kilometriä. Vanha suomalainen pituusmitta oli peninkulma. Peninkulma oli alun perin määritelty siksi matkaksi, jossa koiran haukku kuuluu tyynessä ilmassa (oikeastaan penin kuuluma). Peninkulmaa pitempi yksikkö oli päivämatka (2 peninkulmaa), joka vastasi ihmisen päivässä jalan taittamaa matkaa, noin 20 km. Muita mittoja olivat lappalainen epävirallinen yksikkö poronkusema (n. 7,5 km), joka tarkoitti matkaa, jonka poro kulkee virtsatarpeiden välillä.

Yksiköiden mahdollisten sekaantumisten takia on kehitetty kansainvälinen yksikköjärjestelmä, jota käytetään myös Suomessa. Yksikköjärjestelmää kutsutaan SI-järjestelmäksi. SI-järjestelmän perusyksiköt ovat pituuden yksikkö metri, massan yksikkö kilogramma, ajan yksikkö sekunti, sähkövirran yksikkö ampeeri, lämpötilan yksikkö kelvin, ainemäärän yksikkö mooli ja valovoiman yksikkö kandela. (Tekstissä lihavoituja yksiköitä tarvitaan yläkoulun luonnontieteissä.)