Jalometallit, kuten kupari tai hopea, voidaan hapettaa typpihapolla. Hapettuminen ei tässä tapauksessa perustu vedyn pelkistymiseen vaan nitraatti-ionien pelkistymiseen. (Typpi ottaa elektroneja vastaan ja pelkistyy.)
Samuli Turunen
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
8 vastausta artikkeliin “Jalometallien hapettuminen”
Jätä vastaus
Mistä tiedän, että kyseessä on laimea typpihappo? Eli miksi valitsen MAOL:sta juuri laimealle typpihapolle tarkoitetun kaavan?
Se, onko kyseessä vahva vai heikko typpihappo selviää aina tehtävänannosta.
Olen tässä miettinyt miten hopea jalona metallina hapettuu ilman rikkivedyn vaikutuksesta? Eikö juuri silloin vety ota vastaan hopean luovuttamat elektronit ja pelkistyy vetykaasuksi ja hopeasta ja rikistä muodostuu hopeasulfidia. Tämähän onjännitesarjan vastaista?
Onkohan menny puurot ja vellit sekaisn. Yeeep!
Onko kyseessä jännitesarja??
Kyseessähän pitäisi olla juurikin vahva typpihappo? Maolissa on kaksi reaktiota, joista toisessa on reaktion alussa 2 protonia (tämä ei siis ole videolla, vaan maolissa) ja toisessa 4 protonia niinkuin videolla. Eikö näiden 4 protonin reaktion alussa tulisi tehdä typpihaposta vahvan eikä heikon verrattuna 2 protonin reaktioon? (se näkyy myös pelkistyspotentiaaleissa (vahvemmalla suurempi))
Videossa kerrottiin, että hopea ei hapetu heikossa hapossa kuten suolahappo. Maolin mukaan suolahappo eli vetykloridi on vahva happo, niin ihmettelin, jos suolahappo on vahva happo, miksi jalometallit eivät hapetu
Terve, tuossa kun yhtälö puolittain kerrottiin niin eikö potentiaalia tarvitse kertoa myös?