Teoriaa reaktiotasapainosta
Tutustutaan tasapainoreaktiohin ja määritetään tasapainovakio.
Reaktiotasapaino: laskuharjoitus 1
Lakuharjoitus siitä, mitä tasapainovakion arvo kertoo käytännössä.
Reaktiotasapaino: laskuharjoitus 2
Miten tasapainolaskuja ratkaistaan?
Reaktiotasapaino: laskuharjoitus 3
Lakuharjoitus tasapainoreaktiolla.
Reaktiotasapaino: laskuharjoitus 4
Toisen asteen yhtälö tasapainolaskuissa. Monesti tasapainotehtävissä tarvitaan 2. asteen yhtälön ratkaisukaavaa.
Hyviä videoita! Olen tosi kiitollinen näistä.. Toivoisin kuitenkin vielä reaktion, jossa on molemmilla puolella 2 ainetta.
Moi! Kiitos palautteesta! Samuli on mietinnässä esimerkkitehtävä tuohon pyytämääsi tilanteeseen.
Ensimmäisessä videossa sanottiin että tasapainovakion ollessa suurempi kuin yksi tuotteiden konsentraatio on suurempi kuin lähtöaineiden. Lopussa oleva kuvaajan liilaviiva on keltaisen lähtötason alapuolella. Pitäisikö liilan olla keltaisen lähtötason yläpuolella? Itse ainakin tulkitsisin kaavasta sen vai onko tasapainotilan saavutettua tuotteita enemmän kuin lähtöaineita?
Moi, toisessa kuvaajassa tosiaan tasapaino on tuotteiden puolella (K on suurempi kuin 1). Lila kuvaa tuotteita, joten sen konsentraatio tasapainotilassa on suurempi. Tasapainotilan saavuttamisen huomaa siitä, että kuvaaja ei enää muutu… lähtöaineista ja tuotteista alkaa tulla suoraa viivaa.
Moi! Mistä toi luku 5.4 tulee tohon yhtälöön neljännessä laskuharjoituksessa?
1,80 x 3,00 = 5,40
Kerrotaan siis yhtälön molemmat puolet (3,00-x):llä ja saadaan näin:
x^2 = 5,40 – 1,80x eli
x^2 + 1,80 x – 5,40 = 0
Morjensta, kyllä videoissa pääosin lukioasiat käydään ja hieman syvennetäänkin. Toki joitakin asioita, kuten reaktioyhtälön tasapainottaminen hapetusluvuilla on tarkoituksella jätetty pois. Palautteessa on toivottu mm. orgaanisten yhdisteiden nimeämisestä koostevideota ja lisää laskuharjoituksia useisiin osuuksiin. Myös mm. kromatografiasta ja muutamasta muusta erotusmenetelmästä on suunnitteilla tehdä laajempi kooste.
Laita palautetta, jos tulee mieleen asioita, joista haluaisit lisätietoa tai joita ei ole vielä käsitelty ollenkaan.
Ainiin, ja vesi on käsitelty vain yläkoulun videoissa, jotka tällä hetkellä löytyvät ainoastaan youtubesta, ei siis vielä upotettuna näille sivuille.
Tsempit opintoihin!
Hei!
Reaktiotasapaino-videosta muutama kohta saattaa pistää tarkkaan asiaa ajattelevan opiskelijan silmään.
1) Se, onko K pienempi tai suurempi kuin 1, ei yleisesti tarkoita, että tuotteita olisi vähemmän tai enemmän kuin lähtöaineita.
Otetaanpa esimerkki reaktiosta B 2 A , jolla olkoon K = 0,32. Asetetaan reaktioastiaan lähtöainetta B alkukonsentraatiolla c_alku_B = 0,1 mol/l. Reaktio asettuu tällöin tasapainotilaan, jossa c_tp_B = 0,02 mol/l ja c_tp_A = 0,08 mol/l.
Tuotetta A on siis neljä kertaa enemmän kuin lähtöainetta, vaikka K > 1 tai K < 1, jos potensseissa on eroja. Otetaan esimerkiksi taas reaktio B 2 A , jolla ei tunneta K:ta, mutta aluksi c_alku_B = 0,01 mol/l ja c_alku_A = 0 mol/l. Tasapainotilassa c_tp_B = 0,006 mol/l ja c_tp_A = 0,008 mol/l.
Tällöin voidaan laskea K: K = 0,0107 mol/l.
3) Tämä ei ole yhtä paha asia, mutta dityppitetraoksidin hajoamisreaktion kuvaajan tulisi tarkkaan ottaen tippua vain puolet siitä, mitä typpidioksidin muodostumisreaktion kuvaaja nousee. Opiskelun alkuvaiheessa tähän ei kai tarvinne välttämättä takertua.
Korjaus edelliseen postiini:
Otetaanpa esimerkki reaktiosta B 2 A , jolla olkoon K = 0,10667(korjattu). Asetetaan reaktioastiaan lähtöainetta B alkukonsentraatiolla c_alku_B = 0,1 mol/l. Reaktio asettuu tällöin tasapainotilaan, jossa c_tp_B = 0,06 mol/l (korjattu) ja c_tp_A = 0,08 mol/l.(korjattu)
Tuotetta A on siis enemmän (korjattu) kuin lähtöainetta, vaikka K < 1.
Kiitoksia erinomaisesta palautteesta TK. Oikeassahan sinä olet. Tässä aloitusvideossa vedetään hieman mutkia suoraksi.
Hyviä videoita! Näistä on helppo lukea yo kokeisiin 🙂
Morjes! Tuossa esimerkki videossa numero 3, kun lopussa puhutaan, että ”jokainenhan osaa pyörittää x:än, niin en sitä tässä rupea tekemään..” Noh tässä kohtaa tulee tenkkapoo enkä oikein jeesiä ole löytänyt mistään teidän videoista tai muualtakaan.. oisko joku selventämään?
2x/0,5-x = 7,4 kerrotaan nimittäjä pois |* (0,5-x)
2x = 3,7 – 7,4x (0,5*7,4= 3,7 ja -x*7,4= -7,4)
2x+7,4x = 3,7 (x samalle puolelle, etumerkki vaihtuu siirrossa -> lasketaan yhteen)
9,4x = 3,7
X = 0,39 (jaettiin yhtälön oikea puoli x arvolla) vastaus: x = 0,39 🙂
paljon kiitoksia!
Mistä kohtaa taulukkokirjaa ekan videon kohdassa 4:22 oleva luku 4,6×10^-3 saadaan?
Kysyn samaa kysymystä kuin kysyvä.
Mistä kohtaa taulukkokirjaa ekan videon kohdassa 4:22 oleva luku 4,6×10^-3 saadaan ?