Teoriaa
Tasapainovakion kemialliselle reaktiolle voi määrittää myös osapaineista. Tässä yhdistyvät 5. ja 3. kurssin tiedot.
Osapaineiden laskeminen (YO K08:10)
Tehtävässä sovelletaan kaasujen tilanyhtälöä tasapainoreaktioon ja määritetään reaktioon osallistuvien kaasujen osapaineet.
Laskuesimerkki
Tehtävässä on kaksi vaihetta. Ensiksi päätellään, mihin suuntaan tasapainoreaktio lähtee etenemään. Tämän jälkeen muodostetaan toisen asteen yhtälö, josta voidaan ratkaista kysytyt osapaineet reaktioon osallistuville kaasuille.
Laskin tuon yo-tehtävän käyttäen koko ajan tarkkoja arvoja laskimen tallenuspaikoilta. Tämän seurauksena sain typpidioksidin tasapainokonsentraatioksi negatiivisen arvon. MIstä siis tiedän, kuinka tarkkoja arvoja kestää käyttää, ettei vastaus mene väärin?
Laskuissa kannattaa ja oikeastaan pitää käyttää välivaiheissa niin tarkkoja arvoja kuin on vaan mahdollista. Olisiko sinulla käynyt laskuvirhe.
Miksi tuossa k08 yo-tehtävässä reaktio siirtyy paineen laskiessa sinne, missä kaasumolekyylien määrä on pienempi. Le Chatelier`n periaatteen mukaan paineen laskiessa pitäisi käydä juuri toisinpäin eli siirtyä sinne, missä kaasumolekyylien määrä on suurempi??
Hyvä kysymys! Le chatelier’n periaate koskee tp-tilaa. Alussa reaktio ei ole tasapainossa ja lähtee näin etenemään kohti tp-tilaa.
Katso video kertaalleen uudestaan, niin hiffaat mitä yllä kirjoitin.
Tsempit opintoihin!
Kiitos näistä kaikista kemian videoista. Mukavan rauhallisesti ja selkeästi selitetty. Kiitos.
Mukavaa kesää.