Titraus

Hapetus-pelkistys

Happo-emäsreaktioden lisäksi titraus työtapana soveltuu hyvin myös hapetus-pelkistysreaktioiden tutkimiseen.

Reaktiosarja

Happo-emäsreaktioden lisäksi titraus työtapana soveltuu hyvin myös hapetus-pelkistysreaktioiden tutkimiseen.Tässä esimerkissä titraustulokset yhdistyvät reaktiosarjaan.

6 vastausta artikkeliin “Titraus”

  1. Hanna

    Miksei kaliumia merkitä reaktioyhtälöön? Onko väärin jos näin tekee

    Vastaa
    • Samuli

      Moi, poimin tehtävän jostain kirjasta,eikä siinä kaliumia tosiaan ole merkitty, vaikka tehtävänannossa se mainitaan. Reaktion kannalta kaliumilla ei ole merkitystä ja siksi se on jätetty merkkaamatta. Ei ole virhe, jos sen ottaa mukaan tarkasteluun.

      Vastaa
  2. Innokas kemia opiskelija

    Saisko tosta hapetus-pelkistys titrauksesta lyhyen selityksen ytimekkäästi?:)

    Vastaa
  3. Maarit

    Miksi ykkösessä titrausliuosta ei laskettaessa muutettu myös litraksi vaikka 100ml muutettiin litraksi?

    Vastaa
  4. Ferro

    Miksi tota di-jodin ainemäärää ei tartte taas kertoa kolmella ku mennään takas ylempään eli ensimmäiseen reaktioon? Eikö ensimmäisessä reaktiossa kuitenkin ole 3 moolia di-jodia kun taas toisessa eli alemmassa reaktioyhtälössä on vain 1 mooli di-jodia? KIITOS PALJON =))

    Vastaa
    • Pedro

      Ylemmässä reaktiossa syntyy tietty ainemäärä jodia ja tietysti tämä sama ainemäärä reagoi alemmassa reaktiossa. Kyseessä on siis reaktiosarja, jossa jodia ei tule mistään lisää eikä häviä. Stoikiometriset kertoimet siis kertovat vain kyseisen reaktion aineiden ainemäärien suhteen, mutta ainemäärä pysyy muuttumattomana.

      Vastaa

Jätä vastaus artikkeliin Ferro

Napsauta peruuttaaksesi vastauksen.

XHTML: Voit käyttää näitä HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>