Videossa perehdytään simulaatioiden avulla harmonisen voiman alaiseen liikkeeseen ja opiskellaan harmoniseen värähtelyyn liittyvät käsitteet: tasapainoasema, jaksonaika, amplitudi, vaihe ja taajuus kokeellisesti simulaation avulla.
2 vastausta artikkeliin “Harmoninen värähdysliike”
Jätä vastaus
Hei, tuota jäi tässä mietityttämään, että miten värähtelijän kiihtyvyys voi olla suurin ääniasemissa, jos sen nopeus on ääriasemissa nolla? Kuulostaa vähän hassulta ajatukselta – onko tässä taustalla se, että kun värähtelijä palaa kohti tasapainoasemaansa on voima suurin aina ääriasemassa jolloin F=ma mukaan kiihtyvyys on myös suurin kun massa ei muutu?
Vaikka värähtelijä ei liiku niin se on pisteessä, jossa se kasvattaa nopeuttaan nopeiten. Kyllähän säkin lähdet liikkeelle kiihdyttämällä, jolloin aluksi sun nopeus oli nolla mutta silti kiihdytit! Ja kyllä, voima antaa värähtelijälle kiihtyvyyden!