Kemian laskuissa tarvitaan lähes poikkeuksetta stoikiometrian ymmärrystä. Yksinkertaisesti kyse on suhteista ja tehtävät on aina ratkaistava ainemäärän kautta.
Samuli Turunen
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
13 vastausta artikkeliin “Stoikiometria”
Jätä vastaus
Mikä on yhden CH3CH2OH- molekyylin massa ? miten sitä lasketaan?
Moi, Kyseessä on etanolimolekyyli, joka koostuu hiilestä, vedystä ja hapesta. Jaksollisesta järjestelmästä löydät näille alkuaineilla moolimassat ja moolimassat yhteenlaskien saat tulokseksi etanolin moolimassan yksikössä g/mol. Tämä on ensimmäinen vaihe.
Toisessa vaiheessa tarvitsen Avogadron vakiota, joka löytyy Maol-taulukosta (6,022 x 10^23). Jos otat Avogadron vakion määrän etanolimolekyylejä, niin sinulla on yksi mooli etanolia. Tässä tapauksessa sinulla on kuitenkin vain yksi etanolimolekyyli, joten tarvitset tiedon, kuinka monta moolia yksi etanolimolekyyli on. Se saadaan tietenkin jakolaskusta 1/Avogadron vakio.
Tässä vaiheessa tiedät etanolin moolimassan (M) ja ainemäärän (n). Viimeiseksi näistä tiedoista voit ratkaista etanolimolekyylin masssan (m). m = nM
Eikö numeroiden pitäisi olla oikeassa alakulmassa eikä kertoimena alkuaineen edessä kun kyseessä on etanoli.
Molekyylin edessä oleva iso numero kertoo molekyylin, esim. etanolin suhteellisen (stoikiometrisen) määrän. Jos merkitsisit numerot alakulmaan, ei etanoli CH3CH2OH enää olisi etanoli vaan C2H6C2H4O2H2 – ei ainakaan etanoli.
pitäisikö vastauksen olla 117 grammaa? koska etanolin massa on 100 grammaa, eli siinä olis 3 merkitsevää numeroa. Jos nyt olen käsittänyt oikein, että massoissa ja tilavuuksissa myös loppunollat ovat merkitseviä.
Kiitos palautteesta! Tästä kohdasta huomautettiin aikaisemminkin, mutta ei tarkkaan sanottu mistä videosta on kyse. Tän pyöristysvirheen korjaan jossain vaiheessa tohon videoon.
missähän mahdan mennä vikaan, kun lasken tuota etanolin moolimassaa, ja saan 121,028g/mol.
Laskin seuraavasti (12,01 x 2 + 16,00 x 6 + 1,008), eikös tuo ole se oikea tapa ?
Moi, sinun pitää kertoa vety kuudella ja lisätä siihen happi. Sulla on siis mennyt vedyn ja hapen moolimassat sekaisin. (6 x 1,008 + 16,00)
oho 😀 olipas aivopieru ! Kiitos 🙂
Miksi Mg + O2 reaktiotuotteena syntyy MgO eikä MgO2? Miten nuo peroksidit sitten syntyvät?
Happi on luonnossa kaksi atomisena mutta kaavaan sitä ei merkitä , kuten stokiometriassa laskettiin kertoimeksi mg+o2—-mgo happea ei tasapainotettu koska molemmilla puolilla on o2 vaikkei sitä luekkaan 😀 Peroksidit syntyvät joidenkin aineiden ”hapettaessa” reagoidessa. Esim Dietyylieetteri voi vanhemmiten haihtua ( tai sehän on tosi haihtuva neste) mutta asiaan , koska eetterissä ei ole kuin yksinkertaisia sidoksia aine ei ole pysyvä. Ja voi kiertyä erillaisiin muotoihin (Samuli voi korjata jos olen väärässä) . Hapen kanssa dietyylimetyyylieetteri , oikeampi nimitys koska kaksi metyyli ryhmää 😉 yhdisteessä happi sitoutunut yhteisillä sidoksilla. Magensium peroksidi muodostuu esim MgO+H204 reaktiossa. Riippuen minkä aineen kanssa peroksidi muodostuu sen vaarattomampi/ vaarallisempi. Peroksididit eivät ole leikin asia
Miten jälkinmäisessä laskussa osataan ottaa veden ainemäärän laskuun etanolin ainemäärä eikä hapen? Toivottavasti tajusit sillä opettajani ei tajunnut ☺
Hyvä kysymys. Tutkin asiaa hieman ja tulin siihen johtopäätökseen, että aineen määrä ei muutu reaktiossa. Molemmilla puolilla on täsmälleen 142,068 g/mol ainetta. (Mol) taas kuvaa aineen määrää kuten esim.tusina. Tässä tapauksessa kun etanoli reagoi hapen kanssa(Palaa), ottaa happi etanolilta hiiltä ja muodostuu(2CO2) ja taasen vesi saa vastaavasti saman määrän happea(3H2O). Tämä tarkoittaa sitä, että aineet vain vaihtavat paikkaa ja ainemäärä pysyy vakiona. Tällöin jos lasketaan (3H2O) moolimassa, joka on 54,048 voidaan se kertoa saadulla etanolin ainemäärällä 2,17 ja tulokseksi saadaan 117g. Vesi painaa enemmän kuin etanoli, koska hiili on kevyempää kuin happi.