Aritmeettinen summa: laskukaava esimerkin kautta
Äärellistä aritmeettista lukujonoa tarkasteltaessa osoittautuu, että jonon ensimmäisen ja viimeisen termin summa on sama kuin toisen ja toiseksiviimeisen summa, kolmannen ja kolmanneksiviimeisen summa, ja niin edelleen. Tämän havainnon pohjalta johdetaan äärellisen aritmeettisen lukujonon summan laskentakaava $$\begin{align}\sum_{i=1}^n a_i &= a_1+a_2+\ldots+a_n \\ &= \frac{a_1+a_n}{2}\cdot n\end{align}$$ missä $i$ on summaukseen liittyvä indeksimuuttuja eikä sillä ole mitään tekemistä vektorilaskennan kantavektorin $\bar{i}$ kanssa. Aritmeettista summaa on tapana merkitä myös $S_n$, mutta kyseinen merkintä on monitulkintainen, koska samaa merkintää käytetään myös geometrisen summan yhteydessä.
Aritmeettinen summa: esimerkki 1
Lasketaan summa $$\begin{align}\sum_{i=1}^{500} (2i-1) &= (2\cdot 1-1)+(2\cdot 2-1)+(2\cdot 3-1)+\ldots + (2\cdot 500-1) \\ &= 1+3+5+\ldots+999\end{align}$$ Merkintä $\sum_{i=1}^n a_i$ tarkoittaa, että lausekkeen $a_i$ arvo lasketaan jokaisella $i=1,2,\ldots,n$ ja saadut arvot summataan yhteen. Kirjain $\Sigma$ on kreikkalaisten aakkosten iso sigma-kirjain ja sitä käytetään lyhentämään summamerkintöjä. Merkinnästä käytetään myös mm. nimitystä summasilmukka.
Aritmeettinen summa: esimerkki 2
Lasketaan aritmeettinen summa 8+15+22+…+123509 hyödyntämällä aritmeettisen lukujonon yleisen termin kaavaa $a_n = a_1 + (n-1)\cdot d$ sekä aritmeettisen lukujonon summan kaavaa $S_n = \frac{a_1+a_n}{2} \cdot n$. Jotta tehtävässä päästään alkuun, täytyy aluksi selvittää monesko summan termi (jonon jäsen) luku 123509 on.
Aritmeettinen summa ja WC-paperirulla: GeoGebra
Kuinka monta kierrosta WC-paperirullassa on paperia, jos tiedetään rullan sisähalkaisija, ulkohalkaisija, paperipalojen määrä ja yhden palan pituus?
Aritmeettinen summa ja WC-paperirulla: laskelma
Sama tavoite kuin edellisessä videossa eli selvittää WC-paperirullassa olevien kierrosten lukumäärä. Tällä kertaa lähestytään asiaa kuitenkin laskemalla GeoGebran sijaan.
Aritmeettinen summa ja WC-paperirulla: mittaus
Edellisissä kahdessa aritmeettiseen summaan liittyvässä videossa tarkasteltiin mallintamalla ja laskemalla WC-paperirullasssa olevaa kierrosten määrää. Tehdään nyt mittaus ja katsotaan osuivatko laskelmat oikeaan.
Eikös tuon [r+(n-1)p] pitäisi olla yhtä suuri kuin R=5,4cm? Yhtälöstä R=[r+(n-1)p] tulee kuitenkin vastaukseksi että p=3.15/(n-1) vaikka sen pitäisi esimerkissä käytetyn tavan mukaan olla 3.15/n. Miksi?
Vastaukseksi tästä tulee 83.2183, joka osuu myö oikealle välille. En ymmärrä kumpi on oikea vastaus, täytynee liittyä jotenkin siihen indeksointiin?
Kun se viimeinen WC-paperikierros rullataan sitä edeltävän kierroksen päälle ni ei voi käyttää summan kaavaa syöttämällä (r+R) vaan pakko laskea niin kun se oli videossa. Yllättävän kauan meni itellä tajuta.
Punaviiniä, ehdottomasti!
Amiksen käyneenä monesti ihmetelly mitä tarkoittaa tuo iso E-koukero ni täältähän se selvis:)
Keskiarvohalkaisija (4,5+10,8)/2 = 7,65 cm
Keskikerroksen pituus pii*7,65 = 24,033 cm
Kierroksia 2000/24,033 = 83,22 kpl
Paperikerroksen paksuus 10,8-4,5 = 6,3 cm
Yhden kerroksen paksuus 6,3/83,22 = 0,0757 cm
Yhden palan paksuus 0,0757/2 = 0,03785 cm ~ 0,38 mm
Tällä tavalla laskeskelin. Lieneekö tällaisessa jotakin pielessä?