Tarkastellaan kovalenttista sidosta. Kovalenttinen sidos muodostuu kahden epämetallin välille. Esimerkiksi vesi (H2O) koostuu yhteen liittyneistä vety- ja happiatomeista. Vety ja happi ovat molemmat epämetalleja eivätkä näin ollen halua luovuttaa ulkoelektronejaan. Houston, we have a problem! Or do we? No we don’t, we have a kovalenttinen sidos 🙂
Samuli Turunen
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
14 vastausta artikkeliin “Kovalenttinen sidos”
Jätä vastaus
Kiitos hyvistä videoista! Pikkujuttuna, että eikö etanolin viivakaavassa OH-ryhmässä kiinni olevan viivan tulisi olla hieman toista lyhyempi, ettei se viittaa päässä olevan vielä hiili?
Kiitos palautteesta! Kyllä se viivakaavassa noin yleensä merkitään. Kiveenlöytyjä sääntöjä ei tästä ole, mutta yleistäen viivakaavassa ei hiiliä merkitä. Jos hiilen kuitenkin johonkin väliin haluaa piirtää, viittaa se siihen, että piirtäjä jostain syystä haluaa painottaa kyseistä hiiltä rakenteessa.
Miksi viivakaavassa ei merkitä näkyviin hiileen liittyneitä vetyatomeita?
Viivakaava on nopea tapa esittää hiilirunkoisia molekyylejä. Viivakaavaa käytetään yleisesti pitkäketjuisten molekyylien esittämiseen. Vedyt voi jättää piirtämättä, sillä jokaisesta hiiliatomista lähtee aina neljä sidosta. Huomaa, että funktionaaliset ryhmät piirretään hiiliketjuun.
Epämetalleja ovat myös jalokaasut ja nehän eivät esiinny molekyyleinä 🙂
KIITOSTA herrajestas tällähän mennään läpi kemian kurssista nii että heilahtaa. Nämä sidosjutut ovatkin ainoat, joissa oli epäselvyyksiä, loistavaa työtä!
Kiitoksia palautteesta durr 🙂
Olisi hyvä jos sinä liittäisit mahdolliset kysymkset jokaisen selityksen perään ja tietysti vastaukset.
Kiitoksia palautteesta! Opetus.tv:tä kehitetään teiltä tulevan palautteen perusteella. Laitetaan siis korvan taakse.
kiitos videoista!!!! 🙂
Aivan huikea kertausmahollisuus peruskemiaan nämä videot! Kiitos näistä, näillä ja muutamalla lisämonisteella mennään amk:n maaperäkemiat komiasti läpi.
Heti alkuun täytyy todeta (muutaman videon jälkeen) että harvinaisen mahtavaa materiaalia. Pehmeä laskeutuminen kemiaan johtaa varmaan syvempään perehtymiseen havainnollistavia videoiden innoittamana. Todella suuret rispektit ja fiktiivinen hatunnosto!
Moikka! On pitkä aika kemian opiskelusta ja kertaus tulee tarpeeseen. Kiitos näistä, mahtavasti toteutettu! Mahdatko vielä osata auttaa mua sellasessa asiassa kun yritin yhdistää kovalenttisellä sidoksella epämetalleja, jossa toisessa on 5 elektronia ulkokuorella ja toisella 6. Ymmärrän, että elektronipareilla toiselle saadaan se 8 elektronia, mutta mites se toinen kun sillä on pariton määrä ulkokuorella? Liitetäänkö siihen vety kylkeen vai miten sillekin saadaan oktetti? Voi olla, että kysymyksestä huomaa kuinka kuutamolla olen, mutta se kertoo vaan näiden videoiden tarpeesta😉
Kiitosta