Heikot sidokset

Johdanto

Heikot sidokset ovat molekyylien välillä vaikuttavia voimia. Molekyyliyhdisteiden ominaisuuksien kuten liukoisuuden ja kiehumispisteen selittämiseen tarvitaan ymmärrystä erilaisista heikoista sidoksista.

Dipoli-dipolisidos

Tutustutaan dipoli-dipolisidokseen. Esimerkkinä käsitellään kynsilakan poistoaineesta tuttua asetonia.

Vetysidos

Tutustutaan vetysidokseen. Vetysidosten ymmärtäminen on tärkeää biokemiassa. Vetysidos muodostuu sellaisten molekyylien välille, joissa vetyatomi on sitoutunut erittäin elektronegatiiviseen fluoriin, typpeen tai happeen.

Ioni-dipolisidos

Tutustutaan ioni-dipolisidokseen. Monet pooliset yhdisteet, kuten vesi, ovat hyviä liuottimia. Ioni-dipolisidoksia muodostuu esimerkiksi silloin, kun jokin suola liukenee esim. veteen.

Kertaus

Tutustutaan erilaisten sidosten sidosenergioihin. Sidosenergioihin palataan tarkemmin kemian syventävillä kursseilla. Heikoista sidoksista ylivoimaisesti vahvin on ioni-dipolisidos (sidosenergia n. 200-2000 kJ/mol).

Graafisia esityksiä heikoista sidoksista

Graafisia esityksiä heikoista sidoksista, esimerkiksi alkaaneista ja karboksyylihapoista.

15 vastausta artikkeliin “Heikot sidokset”

  1. korppu

    vetysidos videon maininta vapaista elektronipareista vetysidosten muodostajina on harhauttava, koska esim. vetyfluoridi voi muodostaa vain 2 vetysidosta, ei siis 4,  kuten vapaista elektronipareista voisi päätellä.

    Vastaa
  2. Samuli

    Hyvä huomio Korppu! Vapaiden elektroniparien määrästä ei voida suoraan päätellä muodostuvien vetysidosten määrää. Vetyfluoridi on tästä hyvä esimerkki. Vapaa elektronipari on kuitenkin edellytys sidoksen muodostumiselle.

    Vastaa
    • Lassi Pyykkö

      Yksittäinen vesimolekyyli voi muodostaa 4 vetysidosta. Jään kiderakenteessa vesi muodostaa täydet neljä vetysidosta. Nestemäisessä vedessä keskimäärin 3,4.Pienenä täsmennyksenä vain tuohon vetysidokseen. Kiitos hyvistä videoista 🙂

      Vastaa
    • Lassi Pyykkö

      Yksittäinen vesimolekyyli voi muodostaa 4 vetysidosta. Jään kiderakenteessa vesi muodostaa täydet neljä vetysidosta. Pienenä täsmennyksenä vain tuohon vetysidokseen. Kiitos hyvistä videoista 🙂

      Vastaa
  3. Kirsi

    Voiko tätä järkyttävän vaikeaa asiaa enää selkeämmin ja helposti ymmärrettävämmin kuvata? Ette tiedä kuinka paljon apua näistä videoista on tällaiselle keski-ikäiselle aikuislukiolaiselle, joka on aivan pihalla 🙂 LÄMMIN KIITOS :)!!!!! Olette huippuja!

    Vastaa
    • Janne (Opetus.tv)

      Videoiden tekijän eli Turusen Samulin puolesta kiitos palautteesta ja menestystä opintoihin 🙂

      Vastaa
      • Hypetys

        Olisiko mahdollista että tekisit kaavioiden käytön ja luomisen tutoriaalit excelistä, olisi myös hyvä jos voisit tehdä Wordistä ja powerpointista vastaavat videot kuin excelistä, sekä olisi hyvä jos voisit myös tehdä jostain kuvankäsittelyohjelmasta kuten gimpistä ohjevideot (voisit laittaa nämä A- tai @-ajokorttien alle) (ja toki jos osaat koodata olisi mukava jos voisit tehdä niistä myös opetuksia) tossa on aika lista, mutta noita kaipailisin, joten arvoistaisin kovasti jos edes osa tulisi tehtyä.

        Vastaa
  4. Laura

    KIITOS aivan älyttömän paljon näistä videoista!! Videoiden avulla oppiminen on huomattavasti kirjojen lukemista tehokkaampaa ja miellyttävämpää.

    Vastaa
  5. ipetsu

    Hei, ja kiitos hyvistä videoista! 🙂 Miksi muuten ketonimolekyylien välillä ei ole vetysidoksia, vaikka niissä on vetyä? Johtuuko se niiden muodosta vai mistä?

    Vastaa
    • Samuli

      Moi, vetysidoksissa sidos muodostuu vedyn ja typen, hapen tai fluorin väliin siten, että sidoksen muodostava vety on kovalenttisesti sitoutunut joihinkin näistä kolmesta alkuaineesta, eli esim. H-O-H —– O=C-R. Tässä siis vetysidos muodostuu veden ja ketonin väliin, mutta ketonien kesken sidosta ei synny, sillä ketonin hapessa ei ole kiinni vetyä.

      Vastaa
  6. Katja

    Ette ikinä ole videoanne tehdessä voinut arvata, kuinka paljon apua tästä on ollut. Olette kerta kaikkiaan onnistunut tekemään täydellisiä opetusvideoita, asiat tuntuvat lokeroituvan päähän samaa tahtia kun niistä kerrot, kaikki jää heti päähän!! Kiitos huippuvideoista 🙂

    Vastaa
  7. teppo

    mitä kannattaa opetella lukion kemian ykköskurssin kokeeseen semmoisia varmoja tipsejä?

    Vastaa

Jätä vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>