Johdanto
Heikot sidokset ovat molekyylien välillä vaikuttavia voimia. Molekyyliyhdisteiden ominaisuuksien kuten liukoisuuden ja kiehumispisteen selittämiseen tarvitaan ymmärrystä erilaisista heikoista sidoksista.
Dipoli-dipolisidos
Tutustutaan dipoli-dipolisidokseen. Esimerkkinä käsitellään kynsilakan poistoaineesta tuttua asetonia.
Vetysidos
Tutustutaan vetysidokseen. Vetysidosten ymmärtäminen on tärkeää biokemiassa. Vetysidos muodostuu sellaisten molekyylien välille, joissa vetyatomi on sitoutunut erittäin elektronegatiiviseen fluoriin, typpeen tai happeen.
Ioni-dipolisidos
Tutustutaan ioni-dipolisidokseen. Monet pooliset yhdisteet, kuten vesi, ovat hyviä liuottimia. Ioni-dipolisidoksia muodostuu esimerkiksi silloin, kun jokin suola liukenee esim. veteen.
Kertaus
Tutustutaan erilaisten sidosten sidosenergioihin. Sidosenergioihin palataan tarkemmin kemian syventävillä kursseilla. Heikoista sidoksista ylivoimaisesti vahvin on ioni-dipolisidos (sidosenergia n. 200-2000 kJ/mol).
Graafisia esityksiä heikoista sidoksista
Graafisia esityksiä heikoista sidoksista, esimerkiksi alkaaneista ja karboksyylihapoista.
