Yli puolet alkuaineista on metalleja. Metallisidos muodostuu metalliatomien välille. Esimerkiksi rautanaulassa miljardit rauta-atomit ovat sitoutuneet toisiinsa metallisidoksin.
Samuli Turunen
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
7 vastausta artikkeliin “Metallisidos”
Jätä vastaus
entäpä jos on 2 eri metallia? kuten Mg ja Fe? miten ne reagoi? ja miten jalometallit reagoi ? esim Sc ja Ag?
Kaksi tai useampi metallia (kuten esimerkissäsi Mg ja Fe) voivat muodostaa metalliseoksen. Seoksessa Mg ja Fe jakavat uloimman kuoren elektroninsa ja seos on tämän vuoksi myös mm. sähköä johtava.
Jalometallit, kuten Ag, muodostavat myös metallisidoksia.
HUOM. Sc ei ole jalometalli.
Mitkä tekijät vaikuttavat metallisidoksen vahvuuteen ja miksi?
Metallisidosta ei pidä todellisuudessa ajatella kahden metalliatomin väliin, vaan ”sidos” muodostuu ulointen elektronien delokalisoitunisen myötä (vrt. bentseenirengas) isossa metalliatomien kimpussa. Asia on erittäin hankala selittää lukiotasolla, mutta yksinkertaisesti voidaan todeta, että atomin elektronikonfiguraatio selittää ”sidoksen” lujuuden, kuten muissakin sidoksissa.
Selittäisitkö vielä miten metallihila muodostuu ja mistä tietää siihen tulevien ionien ja elektronien määrän?
Rautanaulojahan ei juurikaan liene saatavilla? Kysymys on teräksestä, jossa on sitten muitakin aineita, hilltä kai ainakin.
Kyllä taas viisastu