Teoriaa dispersiovoimasta
Tutustutaan dispersiovoimaan (van der Waalsin voima). Hyvin heikkoja dispersio voimia vaikuttaa kaikkien molekyylien välillä.
Kemialliset sidokset (harjoitustehtävä)
Käsitellään syksyn 2014 ylioppilaskokeen ensimmäisessä tehtävässä esiintyviä erilaisia kemiallisia sidoksia: ionisidos, metallisidos ja kovalenttinen sidos sitovat molekyylin atomit toisiinsa ja ovat nk. vahvoja sidoksia. Molekyylien välisiä sidoksia ovat vetysidos ja dipoli-dipolisidos sekä dispersiovoimat; näitä kutsutaan heikoiksi sidoksiksi.
Minkä takia poolisen veden välillä on vielä dispersiovoimia, eikä pelkästään vetysidosta?
Kaikilla atomeilla ja molekyyleillä ilmenee dispersiovoimia elektronien jatkuvan liikkeen vuoksi. Ajoittain ne paikantuvat lähelle toisiaan atomissa/molekyylissä ja silloin syntyy näitä heikkoja voimia. Veden poolinen luonne synnyttänee suurempia dispersiovoimia, verrattuna yksittäisiin atomeihin, kun elektronit ovat jo lähtökohtaisesti suuntautuneet molekyylissä happiatomin puoleen.
Ylempi video katkeaa kesken. ”Tämän osoitan kohta.” Milloin?
Miksi YTL:n ohjeissa vesi ja heksaani on rastittu dispersiovoimista ja muiden kohdalla dispersiovoima on valinnainen? Eli jos veden ja heksaanin jättää rastittamtta, olisi pisteitä menettänyt. Mistä syystä nuo kaksi ovat pakollisa?
Samuli kyllä selitti tämän videossa. Eli siis periaatteessa noissa kaikissa viidessä on dispersiovoimia, mutta nuo 3 muuta ovat kiinteässä olomuodossa. Sen takia ne dispersiovoimat ovat varsin vähäiset, mutta kuitenkin ovat olemassa. Vesi ja Heksaani sen sijaan eivät ole kiinteitä, joten niissä tuo dispersiovoima on huomattavampi. Tai näin minä tämän ymmärsin.