Kovalenttinen sidos

Tarkastellaan kovalenttista sidosta. Kovalenttinen sidos muodostuu kahden epämetallin välille. Esimerkiksi vesi (H2O) koostuu yhteen liittyneistä vety- ja happiatomeista. Vety ja happi ovat molemmat epämetalleja eivätkä näin ollen halua luovuttaa ulkoelektronejaan. Houston, we have a problem! Or do we? No we don’t, we have a kovalenttinen sidos 🙂

14 vastausta artikkeliin “Kovalenttinen sidos”

  1. nimetön

    Kiitos hyvistä videoista! Pikkujuttuna, että eikö etanolin viivakaavassa OH-ryhmässä kiinni olevan viivan tulisi olla hieman toista lyhyempi, ettei se viittaa päässä olevan vielä hiili?

    Vastaa
    • Samuli

      Kiitos palautteesta! Kyllä se viivakaavassa noin yleensä merkitään. Kiveenlöytyjä sääntöjä ei tästä ole, mutta yleistäen viivakaavassa ei hiiliä merkitä. Jos hiilen kuitenkin johonkin väliin haluaa piirtää, viittaa se siihen, että piirtäjä jostain syystä haluaa painottaa kyseistä hiiltä rakenteessa.

      Vastaa
  2. Nimetön

    Miksi viivakaavassa ei merkitä näkyviin hiileen liittyneitä vetyatomeita?

    Vastaa
    • Samuli

      Viivakaava on nopea tapa esittää hiilirunkoisia molekyylejä. Viivakaavaa käytetään yleisesti pitkäketjuisten molekyylien esittämiseen. Vedyt voi jättää piirtämättä, sillä jokaisesta hiiliatomista lähtee aina neljä sidosta. Huomaa, että funktionaaliset ryhmät piirretään hiiliketjuun.

      Vastaa
  3. TimoM

    Epämetalleja ovat myös jalokaasut ja nehän eivät esiinny molekyyleinä 🙂

    Vastaa
  4. durr

    KIITOSTA herrajestas tällähän mennään läpi kemian kurssista nii että heilahtaa. Nämä sidosjutut ovatkin ainoat, joissa oli epäselvyyksiä, loistavaa työtä!

    Vastaa
  5. Opiskelija

    Olisi hyvä jos sinä liittäisit mahdolliset kysymkset jokaisen selityksen perään ja tietysti vastaukset.

    Vastaa
    • Samuli

      Kiitoksia palautteesta! Opetus.tv:tä kehitetään teiltä tulevan palautteen perusteella. Laitetaan siis korvan taakse.

      Vastaa
  6. Antsa

    Aivan huikea kertausmahollisuus peruskemiaan nämä videot! Kiitos näistä, näillä ja muutamalla lisämonisteella mennään amk:n maaperäkemiat komiasti läpi.

    Vastaa
  7. Jussijuhani

    Heti alkuun täytyy todeta (muutaman videon jälkeen) että harvinaisen mahtavaa materiaalia. Pehmeä laskeutuminen kemiaan johtaa varmaan syvempään perehtymiseen havainnollistavia videoiden innoittamana. Todella suuret rispektit ja fiktiivinen hatunnosto!

    Vastaa
  8. Jenni

    Moikka! On pitkä aika kemian opiskelusta ja kertaus tulee tarpeeseen. Kiitos näistä, mahtavasti toteutettu! Mahdatko vielä osata auttaa mua sellasessa asiassa kun yritin yhdistää kovalenttisellä sidoksella epämetalleja, jossa toisessa on 5 elektronia ulkokuorella ja toisella 6. Ymmärrän, että elektronipareilla toiselle saadaan se 8 elektronia, mutta mites se toinen kun sillä on pariton määrä ulkokuorella? Liitetäänkö siihen vety kylkeen vai miten sillekin saadaan oktetti? Voi olla, että kysymyksestä huomaa kuinka kuutamolla olen, mutta se kertoo vaan näiden videoiden tarpeesta😉

    Vastaa

Jätä vastaus artikkeliin emma

Napsauta peruuttaaksesi vastauksen.

XHTML: Voit käyttää näitä HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>