Poolisuus

Mitä poolisuus tarkoittaa?

Lasketaan vesi- (H2O) ja ammoniakkimolekyyleissä (NH3) olevien sidosten elektronegatiivisuuserot. Käsitellään tämän jälkeen kuinka elektronegatiivisuuserosta voidaan päätellä yhdisteen poolisuuteen tai poolittomuuteen liittyviä piirteitä. Poolisille molekyyleille syntyy positiivinen ja negatiivinen napa.

Poolisia ja poolittomia yhdisteitä

Kaikki alkuainemolekyylit ovat poolittomia, esim. O2. Myös kaikki hiilivedyt ovat poolittomia. Metanoli (CH3OH) on poolinen.

Veden poolisuus (harjoitustehtävä)

Kuten kuvasta huomataan, varautunut ilmapallo saa veden taipumaan.

  1. Miksi vesi taipuu?
  2. Taipuisiko sykloheksaani tai yleisesti nestemäiset hiilivedyt?

Poolisuus (harjoitustehtävä)

Mitkä seuraavista sidoksista on poolisia? Käytä elektronegatiivisuustaulukkoa.

C=O, O=O, C-H, O-H, N-H

Poolisuus ja molekyylin muoto (harjoitustehtävä)

Mitkä seuraavista molekyyleistä ovat poolisia?

H2O, CO2, CCl4 (hiilitetrakloridi), CHBr3 (trikloorimetaani)

14 vastausta artikkeliin “Poolisuus”

  1. Mistä voin tietää onko molekyyli lineaarinen (kuten CO2), vai lineaariton (kuten H2O)? Miten tiedän tämän kaikista muista alkuaineista?

    Vastaa
    • Samuli

      Moi! Hyvä kysymys! Tämän voit päätellä molekyylissä olevien atomien (esim. C) ulkoelektronirakenteesta. Asiaa käsitellään tarkemmin kemian syventävillä kursseilla.

      Vastaa
    • Samuli

      Heptanaalilla on melko pitkä pooliton hiiliketju ja poolinen aldehydipää. Kokonaisuudessa molekyyliä voidaan pitää poolittomana.

      Vastaa
  2. abdi

    millaisia yhdisteitä poolinen liuos liuottaa parhaiten

    Vastaa
    • Samuli

      Samanlainen liuottaa samanlaista: ”similia similibus solvuntur”.

      Vastaa
  3. minä

    miten voi laskea kummalla molekyyleistä on korkeampi kiehumispiste, jos esimerkkeinä olisi vaikka 1-propanoli ja propanaali

    Vastaa
    • Samuli

      Hei, katsopa seuraavan kohdan (Heikot sidokset) videot: dipoli-dipolisidos sekä vetysidos, niin saat tarkan vastauksen kysymykseesi.
      Yksinkertaisesti selitys on se, että alkoholimolekyylit muodostavat toistensa kanssa voimakkaita vetysidoksia. Propanaali molekyylien välillä vaikuttaa vetysidosta heikompia dipoli-dipolisidoksia. Koska vetysidos on voimakkaampi kuin dipoli-dipolisidos, on alkoholien kiehumispisteet korkeampia kuin aldehydien.
      (Vetysidos on siis myös dipoli-dipolisidos, mutta on erotettu luokitteluissa käytännön syistä omaksi sidostyypiksi.)

      Vastaa
  4. minä

    ja miten lasken esimerkiksi ”vadelman aromiaineen” tai ””hyasintin tuoksun”

    yhdisteiden moolimassat??? tehtävän annossa annetaan niiden viivakaavat

    Vastaa
    • Samuli

      Moi, sinun pitää laskea ensiksi viivakaavasta yhdisteessä olevien atomien määrä. Viivakaavassa siis jokaisessa kulmassa on hiili ja siihen liittyneet vedyt. Jos yhdisteessä on funktionaalisiaryhmiä, ne merkitään viivakaavaan erikseen. Laske siis ensiksi yhdisteelle molekyylikaava, josta ilmenee yhdisteen sisältämien atomien määrät.
      Tämän jälkeen voit laskea yhdisteelle moolimassan laskemalla yhteen yhdisteessä olevien atomien moolimassat. Jos yhdisteessä on vaikkapa 6 hiiltä, niin hiilten osalta moolimassa saadaan 6 * 12,01 g/mol = 72,06 g/mol.
      Moolimassaa käsitteleviä videoita löytyy tältä kurssilta. Suosittelen katsomaan, jos tämä ei riitä.
      Tsempit opintoihin!

      Vastaa
  5. Kohdan 5. kysymyksessä näyttäisi olevan trikloorimetaanin molekyylikaavan tilalle lipsahtanut tribromimetaanin kaava (CHBr3).

    Vastaa
  6. Human

    Miten propanonin poolisuus määritellään? Vähentääkö sen kolmiulotteinen rakenne, ja happiatomin kaksoissidos poolisuutta?

    Vastaa
  7. Hei,
    harjoitustehtävän viisi yhteydessä puhutaan trikloorimetaanista, mutta tehtävänannossa annettu kemiallinen kaava kuuluu bromoformille.

    Vastaa
  8. Hämmentynyt

    Moro! Näissä vanhan opsin mukaisissa videoissa kerrotaan, että hiilen ja vedyn välinen sidos on pooliton, koska näiden elektronegatiivisuusero on 0,4, eli alle 0,5, joka on poolisuuden raja.
    Uudessa opsissa sanotaan, että yksittäinen C-H sidos on poolinen, koska atomien välinen elektronegatiivisuusero on 0,4. -> Lainaus uuden opsin Mooli1-kirjasta: ”Kun kovalenttinen sidos muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, jolla on _eri_ elektronegatiivisuusarvo, sidosta kutsutaan pooliseksi kovalenttiseksi sidokseksi.”
    Kumpi on siis oikein? Pitääkö elektronegatiivisuuseron olla vähintään 0.5 vai suurempi kuin nolla? Onko videoilla oleva tieto vanhentunutta?

    Vastaa

Jätä vastaus artikkeliin Elmeri Lumme

Napsauta peruuttaaksesi vastauksen.

XHTML: Voit käyttää näitä HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>