Aineenvaihdunta

Tässä yleiskuvaus katabolisesta aineenvaihdunnasta, jossa glukoosista peräisin oleva kemiallinen energia otetaan talteen ja muutetaan ATP:n energiaksi. Metaboliassa on kolme päävaihetta: glykolyysi, sitruunahappokierto ja oksidatiivinen fosforylaatio. Glykolyysi tapahtuu solulimassa ja kaksi viimeisintä vaihetta mitokondriossa.

  • zeizei

    jos NADH ja FADH2 ovat elektroninsiirtäjiä, mitkä ovat vedynsiirtäjiä?

    • zeizei

      luulenki ymmärtäneeni pointin, eli ne ovat tavallaan vähän molempia:)

    • Mikko

      NADit on imo vedyn- ja FADit elektroninsiirtäjiä.

  • mr

    Videon mukaan elektroninsiirtoketjussa voi tehokkaimmillaan syntyä 35 ATP-molekyyliä, sen sijaan lukion biologian 2. kurssin kirjan mukaan elektroninsiirtoketjussa voi muodostua tehokkaimillaan 34 kappaletta ATP:tä. Kumpi on oikein?

    • Vaari

      Muistan jossain nähneeni, että elektroninsiirrossa syntyy 36 ATP:tä. Veikkaan, että voi siis muodostua 34-36 aineenvaihdunnan tehokkuudesta riippuen.

  • annika

    Lukion kirjoissa opetetaan, että glykolyysissa syntyy palorypälehappoa joka sitten siirtyy mitokondrion sisään. Tässä puhutaan pyryvaatista joka on palorypälehapon suola. Jokin ei nyt omassa mielessä täsmää. Missä kohdin palorypälehappo muuttuukin suolaksi. Voiko mitokondrion sisään siis siirtyä sekä palorypähappoa että pyryvaattia.

    Toinen kysymys koskee anaerobisissa oloissa kun muodostuu maitohappoa niin ilmeisesti tämä koko prosessi tapahtuu solulimassa ja reaktio ei koskaan mene mitokondrion sisään asti? Solu työntää maitohapon verenkiertoon? jotta maitohappo voi sitten kulkeutua maksaan jossa se hajoitetaan palorypälehapoksi? Onko tämä päätelmäni oikea, kirjat kun ei kerro.

    Kolmas kysymys. Pullataikinassa hiiva aiheuttaa taikinan sisällä käymistä, mutta tapahtuuko taikinan pinnalla normaalia soluhengitystä?

    • Samuli

      Moi, en osaa tarkkaan vastata näihin kysymyksiin. Kannattaa jatkossa, aina kun solubilsan asia kaipaa lisävalaistusta, katsoa löytyykö solunetistä apua. Siellä on erinomaista materiaalia, jolla lukio-opintoja voi kerrata ja syventää.

      • annika

        Moikka

        Löysin selityksen, että ihmisen ph:ssa (7,4) palorypälehappo on aina ionimuodossa eli pyryvaattina.

      • Eerikki Koski

        Palorypälehapon s, estereitä tai ionimuotoja nimitetään pyruvaateiksi. Elimistön pH:ssa (7,4) palorypälehappo esiintyy pyruvaattina, jonka karboksyyliryhmä on luovuttanut protonin.

        • Eerikki Koski

          s:n tilalla pitäisi lukea suoloja. palorypälehapon suoloja..jne..

  • annika

    Punasoluissa ei ole mitokondriota vaan se saa energiansa maitohappokierrosta? Pystyykö punasolu poistamaan maitohapon solusta pois vaan kertyykö se punasoluun. Punasoluhan turpoaa lopuksi, koska sillä ei ole riittäiviä entsyymejä poistamaan vettä. Onko sillä energiankirtoon riittäviä soluorganelleja vai miten tämä tapahtuu?

  • annika

    Samuli, Osaisitko vastata alla oleviin kysymyksiin?

  • Vaari

    Ottako NAD+ pelkistyessään vastaan negatiivisesti varautuneen vetyionin, koska NADH:n varaus on neutraali?

    • Vaari

      Ilmeisesti kuitenkin NAD+ vastaanottaa protonin (H+) ja 2 elektronia. Mutta lopputulos on sama joka tapauksessa. 🙂

      • Vaari

        😀 ja korjausta vielä. NAH+ ottaa hydridin (H-), seuraavassa sitruunahappovideossahan tuo hienosti selvitetään.

        • Olivia

          Joo siis mun pointti oli vaan se että joskus muistaakseni lukiokirjassa tai jossain oli nuoli myös glykolyysissä siirtyneistä vedynsiirtäjistä elektroninsiirtoketjuun, niin mietin että meneeköhän ne sinne mutta elektroninsiirtovideossa sanottiin että NADHeja olisi syntynyt vain 6/glukoosi eli mukaan oli laskettu vain sitruunahappokierrossa syntyneet NADHit

  • Olivia

    Mitä tapahtuu glykolyysissä syntyneelle NADHille tai mikä sen virka on? Kiitos paljon superhyvistä videoista 🙂

    • Vaari

      Varmaan hapettuu takaisin NAD+:ksi tarjoten vetyjä laktaatiksi pelkistyville pyruvaateille (jos happi ei riitä soluhengityksen jatkumiseen mitokondriossa)

  • jep

    Hei! Haluaisin tietää, että mistä tuo CoA (tai siis koentsyymi-A) oikein tulee tähän asetyyliin? Miten ne siis muodostuvat solussa? Onko tästä jotain havainnollistavaa näyttöä jossain?