Katabolisen aineenvaihdunnan viimeinen vaihe on elektroninsiirtoketju, joka on yhteydessä oksidatiiviseen fosforylaatioon. Videossa tutustutaan myös mitokondrion rakenteeseen.
Samuli Turunen
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
Katabolisen aineenvaihdunnan viimeinen vaihe on elektroninsiirtoketju, joka on yhteydessä oksidatiiviseen fosforylaatioon. Videossa tutustutaan myös mitokondrion rakenteeseen.
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
Pitäisikö tuo 4H+ +O2 –> 2 H2O merkitä jotenki toisin, koska varaukset ovat epätasapainossa?=/
Suht turvallisin mielin voinet lisätä vasemmalle puolelle 4e-. Pakko ne elektronit on jostain vesimolekyyleihin saada. 🙂
Natrium-kaliumpumppu
Koskas tulee video?
Moi, olen ajatellut, että video tulee 4. kurssin yhteyteen. Aikataulusta en osaa valitettavasti sanoa.
Moi,
1.kun elektroni on kulkenut kaikki kohdat läpi niin siirtyykö se sitten hapelle niinkuin sanoit videossa? elikkä hapesta tulee negatiivinen ja siihen yhdistyy vielä vety ionit eli protonit ja siitä syntyy vesi? vai mistä ne elektronit tulee siihen?
2. Kun sanotaan että auringosta saatua energiaa sidosten välissä, esim ATP fosfaatien välissä. niin voiko sitä fotoni energiaa mitenkään kemiallisella kaavalla mainita vai pitääkö kuvailla että semmosta energiaa siellä on?
Moi taas,
saako yksi elektroni aikaan 2-3 ATP tä? Jos saa niin mistä ne toiset vety ionit tai protoit tulee kun NADH molekyylistä saadaan 2 eletronia ja ainoastaan yks vety ioni?
En osaa esittää tota kysymystä oikein :/
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin yhden glukoosimolekyylin energia riittää optimioloissa tuottamaan sitruunahappokierrossa 4 NADH:ta ja 2 FADH2:ta eli yhteensä 8 vetyä ja elektronia. Olennaista ei kuitenkaan ole protonien ja elektronien tarkka määrä vaan se, että siirtyessään proteiinikompleksilta toiselle kukin elektroni pystyy siirtämään monta vetyionia mitokondrion sisäkalvon rajaamasta tilasta ulos sisä- ja ulkokalvon väliseen tilaan. Tämä konsentraatioero riittää vetyjen takaisinvirtauksessa tuottamaan energiaa suurin piirtein 26-30 ATP-molekyylin muodostamiseen, aiemmin glykolyysissä ja sitruunahappokierrossa syntyneen ATP:n lisäksi.
Jokaista asetyylikoentsyymi-A kohden Yksi FADH2 ja 3 NADH eli toisin sanoen jokaista asetyylikoentsyymi-A:ta kohden 5 elektronia ja 1 Atp 🙂