Monet solujen reaktiot tarvitsevat energiaa tapahtuakseen. Videossa esitetään, kuinka ATP-molekyyli toimii energian välittäjänä.
Samuli Turunen
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
14 vastausta artikkeliin “Energia (ATP)”
Jätä vastaus
Monet solujen reaktiot tarvitsevat energiaa tapahtuakseen. Videossa esitetään, kuinka ATP-molekyyli toimii energian välittäjänä.
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
Katabolisessa reaktiossa molekyylejä hajotetaa, joten miksi sitten katabolista on myös fosfaattiosan lisäys eli kun tehdään ADP:stä ATP? Reaktiossa AMP -> ADP -> ATP energiaa ladataan ja ATP-> ADP->AMP energiaa vapautuu, niin eikö silloin energian vapautuminen olisi katabolista ja energian lataaminen anabolista? En vieläkään tajua, miksi videossa sanottiin ATP -> ADP -tapahtumaa anaboliseksi, kun siinähän irrotetaan P, ei rakenneta?
ATP molekyylin reaktiot liittyvät aina muihin reaktiohin (anabolisiin ja katabolisiin). Olet tehnyt aivan oikean huomion, ATP—> ADP voidaan ajatella kataboliseksi reaktioksi. Videossa kuitenkin puhutaan siitä, millaiseen reaktioon ATP —> ADP (ja toisin päin) liittyy. Videossa puhutaan sokerin hajottamisesta (kataboliasta), joka liittyy reaktioon ADP —> ATP, joka voidaan vastaavasta ajatella olevan anabolinen.
Summa summarum: anabolisiin reaktioihin liittyy ATP:n hajoaminen ja katabolisiin reaktioihin ATP:n muodostuminen.Kiitoksia kommentista!
hyvä juttu, mä jo pelkäsin, et oon ihan sekasin 😀
Kun ATP hajoaa ADP:ksi, vapautuu energiaa, mutta mitä se vapautunut energia tarkalleen ottaen on? Onko se juuri vapautuneen fosfaattiryhmän liike-energiaa vai sen kemiallisten sidosten energiaa vai mitä? Ja kuluuko sen energia lopulta siihen kun se liittyy anaboliseen rakennusreaktioon osallistuvaan molekyyliin? Ja samat ihmettelyt pätee myös vastaavasti kataboliseen reaktioon kun ATP:tä muodostuu.
Kemiallisiin sidoksiin sitoutuu energiaa, joka vapautuu, kun sidokset hajoavat. Kun ATP hajoaa, käytetään siitä vapautunut kemiallinen energia (voidaan ajatella olevan potentiaalienergiaa) toisten molekyylien rakentamiseen. Toisaalta kun ATP muodostuu, tarvitaan reaktioon energiaa.
Uskon, että saat lisävalaistusta asiaan, kun jatkat videoiden katsomista. Muun muassa aineenvaihdunta videoiden (aineenvaihdunta + sitruunahappokierto + elektroninsiirtoketju) yhteydessä asiaa käsitellään tarkemmin.
”… (voidaan ajatella olevan potentiaalienergiaa)…”
Oli ehkä hitusen epäselvästi esitetty kysymys, mutta juuri tuohon lauseeseen liittyen olisin kaivannut vastausta. Olen kyllä katsonut kaikki videot asiaan liittyen ja uskon ymmärtäneeni miten homma toimii. Mutta varsinainen kysymys koski juuri sitä, että missä muodossa se energia vapautuu. Ymmärrän, että se on ennen hajoamista ATP:n kemiallisten sidosten potentiaalienergiaa, mutta juuri kun se kemiallinen sidos hajoaa niin missä muodossa se energia napataan talteen, jottei siitä menisi hukkaan lämpöenergiaksi isoa osaa. No, ehkäpä mä yritän ymmärtää vähän liikaa pelkällä lukion fysiikalla ja kemialla. Eikä tuo mitä ajan takaa ole millään tavalla oleellista ainakaan biologian ymmärtämisen kannalta. Täytyy koittaa johonkin vetää rajaa ja ajatella asia juuri niin, että se ATP:n kemiallinen energia vain otetaan talteen ja piste. 🙂
Muuten, ISO kiitos tästä materiaalista mitä tuotatte!
Hei, minua hämää tässä yksi asia: Kemialisten sidosten katkeaminenhan on aina energiaa sitova eli endoterminen vaihe. Miksi videon mukaan sitten vapautuu energiaa fosfaattiosan irrotessa ja sidoksen katketessa?
Sidoksen katkaisuun eli fosfaatin irrottamiseen tarvitaan energiaa, mutta sen jälkeen P:n sitoutuessa toiseen molekyyliin vapautuu enemmän energiaa kuin katkaisuun tarvittiin. Nettotulos on siis energeettisesti positiivinen eli energiaa vapautuu.
Lihasten supistuessa ATP hajoaa ADP:ksi ja se ATP.Ksi. Muuttuuko sitten AMP ADP:ksi ja ATP:ksi levossa?
onko AMP ja rna:n yksi nukleotidi siis perjaatteessa sama asia?
Kyllä, juuri näin.
Minua jäi hämmentämään ATP:n rakenne kuvattuna kaksiulotteisena ja kolmiulotteisena. Kaksiulotteisessa mallissa jokaiseen fosfaattiin on kiinnittynyt kaksoissidoksellinen happi, mutta kolmiulotteisessa mallissa kaksoissidos näyttäisi olevan vain toisen fosfaatin ja siihen kiinnittyneen hapen välillä.
Ihmettelin itsekin samaa.. Mistä on kyse?
Hei! 🙂 Minua jäi mietityttämään että siis mistä nämä ATP ja ADP molekyylit tulevat alkujaan? Valmistaako solu niitä itse, vai miten niitä on solussa?