Videossa jatketaan meioosin käsittelyä ja opitaan kaksi tapaa, joilla mieoosissa syntyy geneettistä vaihtelua.
Samuli Turunen
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
5 vastausta artikkeliin “Geneettinen vaihtelu (meioosi)”
Jätä vastaus
Videossa jatketaan meioosin käsittelyä ja opitaan kaksi tapaa, joilla mieoosissa syntyy geneettistä vaihtelua.
Kemian ja biologian sisällöt Opetus.tv:ssä.
Jos munasolut kehittyvät naiselle ennen hänen syntymää, onko niiden perintöaines kehittynyt hänen kromosomeista vai onko niissä perintöainesta myös hänen vanhemmiltaan, jota hän itse ei ole perinyt?
Ei. Munasolut kehittyvät naisen omista soluista (kuten miehilläkin), joiden kromosomit on taas peritty vanhemmilta. Vanhempien osuus geneettiseen perintöön loppuu siis hedelmöityksen hetkellä.
Eikö kuitenkin ole mahdollista (vaikkakin tosi harvinaista), että nainen syntyy kimeerinä eli kahdesta tai useammasta hedelmöittyneestä munasolusta, jolloin munasarjoihin tulee erilainen geneettinen aines kuin muualle. Joitain tapauksia on, joissa naisen synnyttämille lapsille on tehty DNA-testi ja heidän on todettu olevan jonkun muun lapsia ja vasta myöhemmin löydetty kimeria. Tämä ei varmaan liity mitenkään kyseiseen asiaan mutta ajattelin silti mainita.
tapahtuuko crossing overia vain meioosin ensimmäisen vaiheen profaasissa vai voiko sitä tapahtua myös metafaasissa? Bios kirjasta saisi sellaisen kuvan että vain profaasissa.
Eikö kromosomi pareissa aina toinen ole äidiltä ja toinen isältä? Miksi tuossa vastinkromosomit ovat äidiltä ja toiset isältä?