Johdanto
Heikot sidokset ovat molekyylien välillä vaikuttavia voimia. Molekyyliyhdisteiden ominaisuuksien kuten liukoisuuden ja kiehumispisteen selittämiseen tarvitaan ymmärrystä erilaisista heikoista sidoksista.
Dipoli-dipolisidos
Tutustutaan dipoli-dipolisidokseen. Esimerkkinä käsitellään kynsilakan poistoaineesta tuttua asetonia.
Vetysidos
Tutustutaan vetysidokseen. Vetysidosten ymmärtäminen on tärkeää biokemiassa. Vetysidos muodostuu sellaisten molekyylien välille, joissa vetyatomi on sitoutunut erittäin elektronegatiiviseen fluoriin, typpeen tai happeen.
Ioni-dipolisidos
Tutustutaan ioni-dipolisidokseen. Monet pooliset yhdisteet, kuten vesi, ovat hyviä liuottimia. Ioni-dipolisidoksia muodostuu esimerkiksi silloin, kun jokin suola liukenee esim. veteen.
Kertaus
Tutustutaan erilaisten sidosten sidosenergioihin. Sidosenergioihin palataan tarkemmin kemian syventävillä kursseilla. Heikoista sidoksista ylivoimaisesti vahvin on ioni-dipolisidos (sidosenergia n. 200-2000 kJ/mol).
Graafisia esityksiä heikoista sidoksista
Graafisia esityksiä heikoista sidoksista, esimerkiksi alkaaneista ja karboksyylihapoista.
vetysidos videon maininta vapaista elektronipareista vetysidosten muodostajina on harhauttava, koska esim. vetyfluoridi voi muodostaa vain 2 vetysidosta, ei siis 4, kuten vapaista elektronipareista voisi päätellä.
Hyvä huomio Korppu! Vapaiden elektroniparien määrästä ei voida suoraan päätellä muodostuvien vetysidosten määrää. Vetyfluoridi on tästä hyvä esimerkki. Vapaa elektronipari on kuitenkin edellytys sidoksen muodostumiselle.
Yksittäinen vesimolekyyli voi muodostaa 4 vetysidosta. Jään kiderakenteessa vesi muodostaa täydet neljä vetysidosta. Nestemäisessä vedessä keskimäärin 3,4.Pienenä täsmennyksenä vain tuohon vetysidokseen. Kiitos hyvistä videoista 🙂
Yksittäinen vesimolekyyli voi muodostaa 4 vetysidosta. Jään kiderakenteessa vesi muodostaa täydet neljä vetysidosta. Pienenä täsmennyksenä vain tuohon vetysidokseen. Kiitos hyvistä videoista 🙂
Voiko tätä järkyttävän vaikeaa asiaa enää selkeämmin ja helposti ymmärrettävämmin kuvata? Ette tiedä kuinka paljon apua näistä videoista on tällaiselle keski-ikäiselle aikuislukiolaiselle, joka on aivan pihalla 🙂 LÄMMIN KIITOS :)!!!!! Olette huippuja!
Videoiden tekijän eli Turusen Samulin puolesta kiitos palautteesta ja menestystä opintoihin 🙂
Olisiko mahdollista että tekisit kaavioiden käytön ja luomisen tutoriaalit excelistä, olisi myös hyvä jos voisit tehdä Wordistä ja powerpointista vastaavat videot kuin excelistä, sekä olisi hyvä jos voisit myös tehdä jostain kuvankäsittelyohjelmasta kuten gimpistä ohjevideot (voisit laittaa nämä A- tai @-ajokorttien alle) (ja toki jos osaat koodata olisi mukava jos voisit tehdä niistä myös opetuksia) tossa on aika lista, mutta noita kaipailisin, joten arvoistaisin kovasti jos edes osa tulisi tehtyä.
Excel-videoita löytyy tälläkin hetkellä
Niin löytyy ja niistä oli suuri apu kiitos, mutta kaavioista puuttuu video
KIITOS aivan älyttömän paljon näistä videoista!! Videoiden avulla oppiminen on huomattavasti kirjojen lukemista tehokkaampaa ja miellyttävämpää.
Hei, ja kiitos hyvistä videoista! 🙂 Miksi muuten ketonimolekyylien välillä ei ole vetysidoksia, vaikka niissä on vetyä? Johtuuko se niiden muodosta vai mistä?
Moi, vetysidoksissa sidos muodostuu vedyn ja typen, hapen tai fluorin väliin siten, että sidoksen muodostava vety on kovalenttisesti sitoutunut joihinkin näistä kolmesta alkuaineesta, eli esim. H-O-H —– O=C-R. Tässä siis vetysidos muodostuu veden ja ketonin väliin, mutta ketonien kesken sidosta ei synny, sillä ketonin hapessa ei ole kiinni vetyä.
Ette ikinä ole videoanne tehdessä voinut arvata, kuinka paljon apua tästä on ollut. Olette kerta kaikkiaan onnistunut tekemään täydellisiä opetusvideoita, asiat tuntuvat lokeroituvan päähän samaa tahtia kun niistä kerrot, kaikki jää heti päähän!! Kiitos huippuvideoista 🙂
🙂
mitä kannattaa opetella lukion kemian ykköskurssin kokeeseen semmoisia varmoja tipsejä?