Jaksollisen järjestelmän rakenne
Jaksollinen järjestelmä koostuu jaksoista ja ryhmistä. Jaksoja ovat järjestelmän vaakarivit. Ryhmät ovat pystysuorissa sarakkeissa. Samaan ryhmään kuuluvat alkuaineet ovat kemiallisesti hyvin samankaltaisia. Jaksollinen järjestelmä on alunperin opittu yläkoulussa.
Kuinka jaksollista järjestelmää luetaan?
Opitaan kuinka jaksollista järjestelmää luetaan (kertaus yläkoulusta). Atomit pyrkivät energeettisesti mahdollisimman pysyvään tilaan, ns. energiaminimiin. Tämä saavutetaan kun atomin uloimmalla elektronikuorella on kahdeksan elektronia eli oktetti (poislukien vety ja helium). Atomin ulkoelektronien määrä nähdään siitä mihin ryhmään atomi kuuluu.
Jos 1-3 ryhmät luovuttaa ja 5-7 vastaanottaa elektroneja niin mitä 4 ryhmä tekee? 😐
Ryhmän 4 (hiiliryhmä) alkuaineet voivat luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja. Tärkeimpiä ryhmän alkuaineita lukiolaisen kannalta ovat hiili ja pii, jotka muodostavat yleensä kovalenttisia sidoksia (kts. kovalenttinen sidos).
terve herra samuli herra
Terve mieheen!
Mielipiteeseen on tietysti oikeus 🙂
Paljonkohan maksais, jos Morgan Freeman lukisi lainit, just putting that thought out there…
😀
Käyn tällä hetkellä uudelleen kemian 1 kurssia, koska en päässyt läpi siitä viime vuonna ja ymmärsin nämä asiat ekaan kertaan elämässäni! Kiitos paljon!
sama juttu täällä!
Jos esim. fluorissa järjestysnumero on 9, niin eikö se sillon kuvaa protoneja eikä elektroneja?
Jeps, järjestysluku 9 kertoo, että fluoriatomissa on 9 protonia. Koska atomeissa on aina sama määrä protoneja ja elektroneja, niin kertoo järjestysluku myös atomissa olevien elektronien määrän.
Toi ääni on rasittava, muute jees
En ymmärrä minkä takia selostuksen äänestä valitetaan, mä tykkään! Sopivan rauhallinen, mutta kuitenkin jaksaa kuunnella kiinnostuneena! Huippuopetusta!!
Nyt loppu se vikinä
Olette ihan mahtavia tyyppejä, päätin ysiluokalla panostaa kouluun ja kaikkien mielestä se oli jo lian myöhästä! Matikka oli kyllä aina 10 mutta kemia ja fysiikka 5 ja 6, panostin täysillä ja sain kuulla että on tämmöstä sivua ja aloin opiskella tämän kautta. Koko ysiluokan ainoasta fysiikan ja kemian kokeista sain 10 ja 9 1/2 ja tällä hetkellä harjoittelen lukion kemian 1 kokeeseen katsotaan mitä saan 🙂 Kiitos paljon !
Olen kuudennella luokalla ja kiinnostunut kemiasta ja fysiikasta. Ymmärrän ekalla kerralla. Hyvää kamaa
Pakko jättää kommentti tuosta videosta meinaa auttoi mua tosi paljon ku syysloman aikana vähä niinku unohtu 😀
moi mäkin oon joten siis ollaan samassa veneessä mä oon kiinnostunut kemiasta etenkin fysiikasta oon vasta 13 vuotias poika
Loistava ääni selostajalla! Persoonallinen ja kiinnostava! 🙂 Muutenki tosi hyvä video! Pitää näitä alkaa opiskelemaan, omista kemian opinnoista on kohta 10 vuotta ja aina ollit vitosen oppilas 🙁 Jospa nyt tehtäisiin viimein muutos asialle! Kiitos!!
Hei!
Miten kalium? 4 kuorta, 1 ulkoelektroni, mutta eihän kuorille riitä yhdeksästätoista elektronista. Onko osa kuorista sitten miehittämättömiä?
Kuorelle sopivan elektronien lukumäärän voi laskea kaavasta 2n², missä n on elektronikuoren järjestysluku. Kaavan mukaan ensimmäiselle kuorelle mahtuu vain kaksi elektronia, koska n=1. Saman kaavan mukaan toiselle kuorelle mahtuu 8 elektronia ja kolmannelle 18 elektronia. Koska kaliumin kolmannelle kuorelle muodostuu oktetti, se haluaa pitää siitä kiinni ja alkaa täyttämään neljättä elektronikuorta, jonne jää vain yksi elektroni. Lopullinen elektronirakenne on siis 2+8+8+1 eli yhteensä 19 elektronia.
En voi enää kommentoida.