Toisen asteen polynomiyhtälö yleisesti
Videon aiheena on toisen asteen yhtälön määritteleminen ja ratkaisun havainnollistamista GeoGebran avulla; muotoa ax2+bx+c=0 olevan yhtälön ratkaisuja ovat siis ne muuttujan x arvot, joiden kohdalla paraabeli y=ax2+bx+c leikkaa x-akselin (eli on korkeusarvoltaan nolla). Huomaa em. kahdessa yhtälössä kirjaimen y ja luvun nolla välinen yhteys!
Muistiinpanot


Vaillinainen toisen asteen yhtälö: tapaus b=0
Kyseessä on siis toisen asteen yhtälö, joka on muodossa ax2+bx+c=0 tai voidaan muokata siihen muotoon. Jos tällöin ensimmäisen asteen termin kerroin b=0 niin yhtälö pelkistyy muotoon ax2+c=0. Tämän yhtälöna ratkaisuna on x=±√−ca olettaen, että neliöjuuren sisällä oleva osa −ca≥0.
Muistiinpanot


Vaillinainen toisen asteen yhtälö: tapaus c=0
Kuten edellä, mutta jos nyt vakiotermi c=0 niin yhtälö ax2+bx+c=0 saadaan muotoon ax2+bx=0. Ottamalla yhteinen tekijä x saadaan, että x(ax+b)=0 ja tällöin tulon nollasäännön nojalla joko x=0 tai ax+b=0. Jälkimmäinen voidaan ratkaista tutuilla keinoilla loppuun.
Muistiinpanot


Olenko laskenut tämän jotenkin hassusti, vai voiko c = 0 valinnaiset 2. asteen yhtälöt laskea suoraan x = -b/a muistikaavalla?
x^2 + b/a*x + c/a = 0, missä c = 0
x^2 + b/a*x + 0 = 0
x^2 + b/a*x = 0 || : x
x + b/a = 0 || – b/a
x = -b/a
Ja kiitos vielä näistä videoista! Mielestäni tämä on helpoin tapa oppia! 🙂
Hups! Jäi näköjään ensimmäinen askel kirjoittamatta! 🙂 Eli:
ax^2 + bx + c = 0 || : a
x^2 + b/a*x + c/a = 0
…
Moikka Krista!
Jos yhtälössä ax^2 + bx + c = 0 pätee, että c=0 niin yhtälö sievenee muotoon ax^2 + bx = 0. Tämän jälkeen yhteisen tekijän x ottamalla saadaan, että x(ax+b)=0. Nyt tulon nollasäännön nojalla todetaan, että on oltava joko x=0 tai ax+b=0. Jälkimmäisestä saadaan, että ax=-b eli x=-b/a.
Moi! Miksi videon 2 toisessa esimerkissä jätetään neliöjuuri ratkaisematta?
Koska luvun 3 neliöjuuri on 1.73205….jne. Tällöin seuraava sääntö pätee: ”Neliöjuuren arvo on usein päättymätön jaksoton desimaaliluku eli se ei ole rationaaliluku. Tällaiset luvut merkitään yleensä tarkkoina arvoina neliöjuurena eikä likiarvona.”
Jos eteen tulee tällainen lasku, jossa ei saa käyttää laskinta, voi vastauksen merkitä neliöjuurena.
Eikö tuon kakkosvideon toisessa esimerkissä pitäisi nuo x-akselin leikkauspisteet olla -√3 ja +√3 sen sijaan, että ovat -3 ja +3?